Onko teillä kokemuksia corgeista? Minusta corgit ovat tosi söpöjä ja kivoja koiria ja olisi kiva lukea teidän juttuja niistä.
Corgit
Koirafani83
4479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensin ihmettelen miksi kysymys on pystis palstalla??
kun eniten corgienkinb omistajat taitavat käyttää paimenkoira palstaa.
Eli paimenkoira corgi on, alunperin nautapaimen eli rohkeutta ja aktiivisuutta löytyy :)
Itselläni on pembroke, pitää erityisesti: isäntäväkensä paimentamisesta, syömisestä (vaan eipä saa syödä aivan niin paljon kuin haluaisi), myyrä/päästäis jahdista, ovikellon vartioimisesta, jäljestämisestä (herkut ja isäntäväki).
Ja tottakai tuo pitää ihmisistä ja rapsutuksista.
Hyvin ymmärtäväinen, mutta itsepäinen olento.. aina kysymässä onko pakko sitä ja tätä?
Lyhyesti sanottuna iloinen energia pakkaus ja oikein rakas.
Anopillani, jossa asun oon perhoskoira ja corgi.. Corgit ovat ystävällisiä "makkaroita" neljällä jalalla, mutta välillä todella itsepäisiä! Jos esim. meidän koiraa yrittää saada aitaukseen, se heittää selälleen ja kihnuttaa itseään hiekkaan, tai lyssähtää maahan muuten vaan.. Ne syövät hyvin (välillä liiankin kanssa), mutta pitävät pitkistä lenkeistä ja pihalla "vouhottamisesta".. Ihanan näköinen ja mukava, kun kömpii kainaloon sohvalla..
Itselläni on 1,5-vuotias corgi, pembroke versio. Aivan mahtava pakkaus! :) Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää... ;) Corgit ovat todellakin suloisuudestaan ja "nallemaisuudestaan" huolimatta varsin itsetietoisia ja kovapäisiä tapauksia... Kunnollinen peruskoulutus pienestä pennusta lähtien on tärkeää. Suurimmat ongelmat corgien kanssa ovat ilmeisesti paimennus ja haukkuminen. Oma koirani on corgiksi todella hiljainen (äänivalikoima on erittäin laaja, mutta ei turhia räksyttele), mihin ollaan kiinnitetty huomiota pennusta saakka. Paimentamista ollaan myös yritetty kitkeä pienestä asti pois, mutta edelleen koiruus roikkuu lahkeessa, kun asiat eivät suju lenkillä mielen mukaan (on kyllä tosin murkkuiässäkin juuri nyt)... Mitä tuohon corgin koulutukseen tulee, niin siihen tuo oman ongelmansa juuri tuo omapäisyys. Toisaalta, kun keksii keinot, joilla omaa koiraa on helpointa motivoida ja saada toimimaan, on corgi älykkyytensä ja nokkeluutensa puolesta todella ihanteellinen koulutettava. Corgin kanssa voi myös omasta kiinnostuksesta riippuen harrastaa vaikka mitä. Omiin harrastuksiimme kuuluu tällä hetkellä näyttelyt, toko ja agility.
Lisää tietoa corgeista ja omistajien kokemuksia löydät osoitteesta: www.corgiseura.net.
Meillä on kaksi welsh corgia, viiden päivä ikäero ja 11 kk:sia. Toinen on soopeli cardigan ja toinen tricolour pembroke. Kumpikin on rakkaita ja ovat oppineet tottelemaan hyvin. Kumpaakin aion käyttää näyttelyssä ja harrastaa tulevaisuudessa agilitya. En ehkä kilpailumielessä, mutta itsekseen.
Ja jälkeäkin olemme ajatelleet kokeilla niillä.
Koiramme ovay naaraspuolisia kumpikin ja syntyneet samassa kennelissä. Olleet pennusta asti kavereita.
Osaavat toimia erikseenkin.
En silti suosittele kahden pennun ottamista yhtäaikaa, jos ihmisellä ei riitä aika tai hän on yksin niiden kanssa. Sillä itse olisin jo ihan loppu, jos olisin yksin joutunut hoitamaan niitä.
Parasta olisi, jos ensin kouluttaisi yhden aikuiseksi ja sitten vasta ottaisi toisen, niin se kouluttaisi sitten pentua myös ja ottaisi oppia sisäsiisteyden suhteen.