Välillä tuntuu että ihmisten suhtautuminen rakkauteen on liian ruusunpunainen. Aikuset ihmiset haikailee sen perään kuin se olisi joku parantava voima, ainoa syy miksi elää. Niin kuin halvoissa pokkareissa - "hän tulee ja sytyttää sydämmeni tuleen" Huoh! Ei sellaista kuulkaas ole, se tarkoittaa sovittelemista, luopumista, valtataistelua, loukkaamista ja loukkaantumista.
Niih! ;)
Niih! ;)
Vastaukset 15
Vanhimmat
no joo.... parisuhde on se mistä kirjoitit.. kauheeta vääntöä kuulema ja jos siihen sais hitusen rakkautta niin huomais että, onhan se, se "ruusunpunainen parantava voima"
Rakkaus on elämä itse..kokonaisuudessaan:o)))Roskapokkarit on teinejä varten:o)
Oletpas jäänyt paljosta paitsi:)
Mitä voisi olla pila ja totuus. Minä kyllä ottaisin ja pulloon pistäisin ja ihailisin. Tuon Savon sepän. Ne kirjoitukset kyllä kolahtaa. Ajatteleva ihminen.
Ei oikeesti, mutta leikisti :)
sepän kohtalo
ihailijan uhrina
pullon pohjalla
Niin katsos. Minulla kun on tuota ikää alun kahdeksattakymmentä. Ei oikein muuta voi.
vuosia alun
kahdeksattakymmentä
paljon pulloja
Juuh.. :*)
Jos kaheksan kymment ooot niin eiköhän sun pittäääs olla tuolla 80 v palstal"?;) Jos nuori oletviel" mieleltäs niin luulis tuo rakkauden rönsyn sinunki kohdalles" osuneen joskus:)
se sitäkin on ainakin alussa. Ja hienoa . Kyse lienee siitä että se ei taida ihan yhtä tulisena kestää elämän loppuun asti vaan muuttuu erilaiseksi.
Tuota rakastumisen alkuvaiheen kuohuntaa kai toiset ihmiset sitten haikailevat, se on kuin huumetta jota pitää saada aina lisää.
Kemiaa sekin mutta ah niin ihanaa =DDDD
Se ei ole realistista,että rakkaus säilyisi samanlaisena,vuodesta toiseen.Rakkautta jokainen kaipaa ja tarvitsee.Kuitenkin rakkaus voi muuttua,
vuosien myötä paremmaksi ja syvemmäksi,siihen muodostuu näkymätön side,kumppaneiden välille.
Alussahan on enenmänkin kyse intohimosta ja rakastumisesta,kuin rakkaudesta...Rakkauteen kuuluu myös sovittelut,anteeksi antamiset ja anteeksi pyynnöt,myös epäitsekkyys,jolloin siihen liittyy myös luopumistakin.Ellei kumppanin kanssa kilpaile,niin silloin valtataisteluakaan ei ole,kilpailun asemasta voi arvostaa,kunnioittaa ja
rakastaa toista,rakkauteen kuuluu myös periksianta
minen,puolin ja toisin ja toisen kannustaminen...
Välillä ihmiset loukkaavat toisiaan tahallisesti ja välillä tahtomattaankin,silloin oisi anteeksi
pyynnön ja anteeksi annon paikka...Rakkaus on paljon muutakin,kuin se hetken huuma...Siihen kuuluu myös vastoinkäymiset,jotka tulisi kohdata
yhdessä,ei rakkaus ole pelkkien ruusunterälehtien
päällä kulkemista paljain jaloin,vaan myös okapiikkien päällä astelua...se rakkaus joka ei
kestä vastoin käymisiä,ei ole sitä ns,aitoa rakkautta...Rakkauteen kuuluu myös unohtaa pahat
sanat,joka sisältyy anteeksi antoon.....
totta jokainen sana:)
Joskohan se ois vähän niinkuin pakoa arjesta?
Haaveilla sellaisesta, mitä ei oikeasti ole olemassakaan.
Jos joskus edes pienen hetken voi kuvitella olevansa paras ja ainoa nainen maailmassa; sille yhdelle ihmiselle :-)
Rakkaus on valtava, alati uusiutuva, voima!
Jos olisin auto, olisi rakkaus bensiinini.
En voisi kuvitella elämää ilman rakkautta - en nyt puhu mistään hormoni-ihastumisesta!
pitkälle on sitäkin, mitä mainitsit:)) Mutta on se myös valtava voimavara..kannattaa kuitenkin pitää järki ja jalat maassa, koska huomisesta ei tiedä kukaan:) Rakkaus on ihanaa, mutta liian usein se nähdään "vaaleanpunaisten silmälasien" läpi...