Eräänä iltana Elizabeth oli bilettämässä ystäviensä Carmenin ja Daniellen kanssa. Tarjolla oli ties mitä sopimatonta alaikäisille. Muunmuassa viiniä.
"Voi hitsi mitkä pirskeet Mel on järjestänyt!" Danielle ihasteli.
Elizabeth silmäili taloa. Melanie todellakin oli koristellut asunnon monin eri koristein. Musiikki pauhasi suurista kaijuttimista täysillä. Elizabethillä oli jotenkin kummallinen olo.
"Joo, onhan Mel ihan kivasti laittanut nämä koristeet", Carmen totesi.
"Hei! Tuolla on Hans ja Eric!" Danielle huudahti yhtäkkkiä ja juoksi poikaystävänsä syliin. Daniellekin meni Ericin luokse ja suuteli tätä hellästi.
Elizabeth huokaisi. Voisipas hänkin vakiintua jonkun pojan kanssa...
Laura ja Kurt hoitivat Alexandraa. Mutta Elizabeth kummitteli heidän mielessään.
"Mitä jos tytölle on sattunut jotain?" Laura panikoi.
"Kyllä Lizzie pärjää. Onhan hän sentään sen verran iso tyttö jo."
Laura kohautti olkiaan ja otti Alexandran syliin. Hän halusi tyttäristään kunnoliset lapset. Ja sen hän myös itselleen lupasi. Elizabethista tulisi kunnon tyttö, maksoi mitä maksoi.
Alexandrasta tuli lapsi, ja silloin Kurtille ja Lauralle selvisi, että esikoinen oli seurannut isosiksoaan väärään suuntaan elämässään - hänkin oli alkanut viettää enemmän aikaa ystäviensä kuin perheensä kanssa.
Laura oli aivan neuvoton.
"Minä en enää kestä! Minun on tehtävä asialle jotakin!" hän huudahti miehelleen.
"Minä en tiedä mitä on tehtävissä. Puhuminenkaan ei Elizabethiin auta. Ja Alex seuraa ihan selvästi isosiskonsa esimerkkiä."
Laura mietti asiaa yön yli...
Aamulla Laura pyysi Elizabethin luokseen kahdenkeskiseen puhutteluun. Elizabeth oli hieman vastahakoinen, mutta suostui kuuntelemaan äitinsä sanottavan. Ja kun hän sitten sen kuuli, hän valahti aivan kalpeaksi.
"Mutta äiti - minä olen vasta teini-ikäinen! En voi lähteä noin vain lätkimään ja etsimään uutta kämppää! Ja koulukin on vielä kesken.."
"Juuri siksi saat luvan lopettaa sen turhanpäiväisen rellestämisen ja kasvaa isoksi tytöksi!" Laura tiuskaisi. "Alexandrakin seuraa sinun tekemisiäsi ja ottaa sinusta mallia. Haluatko sinä, että Alexandrastakin tulle joku narkkari?"
"Mutta minä en ole-"
"Ja haluatko sinä, että minä ja isä olemme huolissamme teistä?"
"En, mutta-"
"Sitten ne kaikki bileet loppuvat siihen!"
Elizabeth ei sanonut mitään. Hän oli suunniltaan raivosta. Oma äiti käyttäytyy noin törkeästi! Inhottavaa!
Seuraavana päivänä Laura löysi lapun keittiön jääkaapin ovesta. Pala nousi hänen kurkkuunsa lukiessaan lapun.
"'Hei, äiti ja isä.
Minä olen päättänyt lähteä. Minä haluan elää omaa elämääni, enkä vain teidän ehdoilla. Joten ÄLKÄÄ etsikö minua. Voin aivan hyvin.
Rakkain terveisin: tyttärenne Elizabeth'"
Kyynel vieri Lauran poskea pitkin. Elizabeth.. Kurtille en voi kertoa, Laura päätti. Ja Elizabeth on löydettävä, keinolla millä hyvänsä!
Löytääkö Laura Elizabethin? Ja kuinka Elizabethin käy tulipalossa, joka syttyy tämän ystävän luona?
Minä en osaa kirjoittaa kunnon sims juttui, joten kirjotan melkein kuin oikean ihmisen juttuja, mutta onhan siinä silti imssiin liittyviä juttuja. Anteeksi.
"Voi hitsi mitkä pirskeet Mel on järjestänyt!" Danielle ihasteli.
Elizabeth silmäili taloa. Melanie todellakin oli koristellut asunnon monin eri koristein. Musiikki pauhasi suurista kaijuttimista täysillä. Elizabethillä oli jotenkin kummallinen olo.
"Joo, onhan Mel ihan kivasti laittanut nämä koristeet", Carmen totesi.
"Hei! Tuolla on Hans ja Eric!" Danielle huudahti yhtäkkkiä ja juoksi poikaystävänsä syliin. Daniellekin meni Ericin luokse ja suuteli tätä hellästi.
Elizabeth huokaisi. Voisipas hänkin vakiintua jonkun pojan kanssa...
Laura ja Kurt hoitivat Alexandraa. Mutta Elizabeth kummitteli heidän mielessään.
"Mitä jos tytölle on sattunut jotain?" Laura panikoi.
"Kyllä Lizzie pärjää. Onhan hän sentään sen verran iso tyttö jo."
Laura kohautti olkiaan ja otti Alexandran syliin. Hän halusi tyttäristään kunnoliset lapset. Ja sen hän myös itselleen lupasi. Elizabethista tulisi kunnon tyttö, maksoi mitä maksoi.
Alexandrasta tuli lapsi, ja silloin Kurtille ja Lauralle selvisi, että esikoinen oli seurannut isosiksoaan väärään suuntaan elämässään - hänkin oli alkanut viettää enemmän aikaa ystäviensä kuin perheensä kanssa.
Laura oli aivan neuvoton.
"Minä en enää kestä! Minun on tehtävä asialle jotakin!" hän huudahti miehelleen.
"Minä en tiedä mitä on tehtävissä. Puhuminenkaan ei Elizabethiin auta. Ja Alex seuraa ihan selvästi isosiskonsa esimerkkiä."
Laura mietti asiaa yön yli...
Aamulla Laura pyysi Elizabethin luokseen kahdenkeskiseen puhutteluun. Elizabeth oli hieman vastahakoinen, mutta suostui kuuntelemaan äitinsä sanottavan. Ja kun hän sitten sen kuuli, hän valahti aivan kalpeaksi.
"Mutta äiti - minä olen vasta teini-ikäinen! En voi lähteä noin vain lätkimään ja etsimään uutta kämppää! Ja koulukin on vielä kesken.."
"Juuri siksi saat luvan lopettaa sen turhanpäiväisen rellestämisen ja kasvaa isoksi tytöksi!" Laura tiuskaisi. "Alexandrakin seuraa sinun tekemisiäsi ja ottaa sinusta mallia. Haluatko sinä, että Alexandrastakin tulle joku narkkari?"
"Mutta minä en ole-"
"Ja haluatko sinä, että minä ja isä olemme huolissamme teistä?"
"En, mutta-"
"Sitten ne kaikki bileet loppuvat siihen!"
Elizabeth ei sanonut mitään. Hän oli suunniltaan raivosta. Oma äiti käyttäytyy noin törkeästi! Inhottavaa!
Seuraavana päivänä Laura löysi lapun keittiön jääkaapin ovesta. Pala nousi hänen kurkkuunsa lukiessaan lapun.
"'Hei, äiti ja isä.
Minä olen päättänyt lähteä. Minä haluan elää omaa elämääni, enkä vain teidän ehdoilla. Joten ÄLKÄÄ etsikö minua. Voin aivan hyvin.
Rakkain terveisin: tyttärenne Elizabeth'"
Kyynel vieri Lauran poskea pitkin. Elizabeth.. Kurtille en voi kertoa, Laura päätti. Ja Elizabeth on löydettävä, keinolla millä hyvänsä!
Löytääkö Laura Elizabethin? Ja kuinka Elizabethin käy tulipalossa, joka syttyy tämän ystävän luona?
Minä en osaa kirjoittaa kunnon sims juttui, joten kirjotan melkein kuin oikean ihmisen juttuja, mutta onhan siinä silti imssiin liittyviä juttuja. Anteeksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tosi kiva tarina!!!!!!!!!!!!!!!!!!! hyvä!!!!!!