Yksityinen SOTE-palvelu on aina huonompi kuin julkinen SOTE-palvelu

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Järvinen kertoi viimeisen kunnanvaltuuston kokouksen lopuksi että Sysmässä on täydelliset SOTE-palvelut. Terveyskeskus, vanhustenhoito jne toimii kuulemma kuin "Sveitsiläinen kello". Edullisesti ja laadukkaasti, täydellisesti.

Väitän vastaan; Sysmässä ei ole täydelliset SOTE-palvelut eikä ne tule koskaan olemaan täydelliset, ainakaan niin kauan kun SOTE-palvelut on ulkoistettu yksityisille terveyspalveluiden tuottajille.

Suomen kunnallisten terveyskeskusten, sekä yksityisten pyörittämien ja julkisten, suurin ongelma kuten tiedetään, on pitkät jonotusajat lääkärin/hammaslääkärin vastaanotoille. Joudut jonottamaan lääkärille viikkoja ja kuukausia. Kunnasta riippumatta.

Tätä ongelmaa on joissain kunnissa, kuten Sysmässä, pyritty ratkaisemaan yksityistämällä SOTE-palvelut. On haluttu parantaa terveyspalveluiden laatua.

Sysmässä yksityistämisellä haettu myös säästöjä SOTE-kustannuksista. Voi olla että säästöt on kuitenkin todellisuudessa ollut se ykköstavoite.

Säästöjä onkin kuulemma syntynyt, mutta pääseekö asiakas lääkärille nopeammin kuin ennen yksityistämistä? Ei pääse. Pääsee hitaammin tai yhtä hitaasti/nopeasti kuin ennenkin.

Syyt miksi yksityiset SOTE-palvelujen tuottajat eivät koskaan pysty parantamaan "lääkäreiden saatavuutta" asiakkaille on:

1) Palvelujen taso on sidottu siihen kuinka paljon kunta maksaa palvelusta. Terveyspalvelun tuottava yritys vähentää maksetusta summasta noin 20 % myyntikatetta. Kunnan maksamasta summasta todellisuudessa vain noin 80 % menee kuntalaisten terveyspalvelujen tuottamiseen. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkoihin ja muihin menoihin.

Terveystalo, Attendo ja Mehiläinen ovat pörssiyrityksiä joiden tärkein tehtävä on tuottaa voitto niiden omistajille.

2) Yksityinen SOTE-palvelun tuottaja käyttää pääosin ulkopaikkakunnilla asuvia keikkalääkäreitä, jotka tulee paikalle vain tiettyinä aikoina ja tietyksi ajaksi. Silloin tällöin pistäytymään.

Keikkalääkäreiden työaikoihin ei juurikaan kuulu ns. juustoja, siten että työtä tehtäisiin enemmän silloin kun jonossa on paljon asiakkaita. Tilanne on markkinatalous ja terveydenhoito näkökulmasta täysin nurinkurinen. Töitähän pitäisi paiskia silloin kun asiakkaita (potilaita) on jonossa.

Ulkopaikkakuntalainen keikkalääkäri leimaa kellokorttinsa ulos kun sovitut tunnit on tehty ja ajaa 100-200 km takaisin kotiin. Ja tulee takaisin kuukauden päästä.

Yksityinen SOTE-palvelu on siten paljon jäykempi ja kalliimpi järjestelmä, kuin julkinen terveyspalvelu, jossa lääkärin ja sairaanhoitaja asuu usein samalla paikkakunnalla ja voi aina tarvittaessa tehdä ylitöitä jonojen purkamiseksi. He ovat sitoutuneet työhönsä ja tekevät ylityötä silloin kun jonot täytyy purkaa.

Digihumppa ei myöskään tehosta yksityisen terveyspalvelun toimintaa kuin tiettyyn varausjärjestelmän toimivuus pisteeseen asti, ellei sitten siirrytä etä-lääkärin vastaanottoihin netin kautta, mutta senkin julkinen puoli pystyy tekemään halvemmalla. Katetta ei tarvitse vetää veronmaksajilta välistä.

Jos lääkäreitä ei vaadita tekemään enemmän potilaiden vastaanotto työtä, jonotusaikoja ei saada koskaan lyhennettyä.

Yhä useampien lääkäreiden palkkaaminen terveyskeskuksiin ei ole hyvä ratkaisu, koska se kasvattaa kustannuksia liikaa eikä lääkäreitä näytä Suomesta kaikkiin terveyskeskuksiin löytyvän tarvittavaa määrää. Lisätöiden teko on siten paras ratkaisu. Lääkärit sorvin ääreen.

Markkinatalouden vastainen tehottomuus ja joustamattomuus yksityisen-sektorin SOTE-tuotannossa vaarantaa pahimmillaan ihmishenkiä. Potilaiden kunto huonontuu jonoissa ja terveydenhoitokustannukset nousee.

Potilaat joutuu Lahden keskussairaalaan hoidettavaksi isommalla rahalla, josta lasku lähetetään takaisin Sysmään.

Onko siis tullut ja tuleeko siis todellisuudessa SOTE-säästöjä, kun keskussairaalan laskutus lasketaan mukaan ja onko SOTE-palvelut Sysmässä siten täydellisiä - ei ole, eikä ne nykyisellä toimintamallilla tule koskaan olemaan. Hädintuskin pääsee hammaslääkäriin 6-kuukaudessa.