Verta imevä punkki on ikävä tauteja levittävä kesäriesa – Tee punkkisyynistä rutiini!
"Jokailtainen punkkisyyni on hyvä ottaa kevään, kesän ja vielä syksynkin rutineeihin.
Erityisesti, jos on liikkunut luonnossa", Kotilääkärin päätoimittaja Erkki Meriluoto muistuttaa.
Viime kesänä sen ensimmäistä kertaa koin. Punkki oli kiinnittynyt ihooni. Kyse oli varsin pienestä, nymfimäisestä yksilöstä, ja se oli ehtinyt olla sijoillaan korkeintaan pari tuntia.
Silti epämiellyttävät tuntemukset syöksähtivät mieleeni. Mokomakin pikku pirulainen. Oikeaoppinen irrotus punkkipihdeillä sujui onneksi mallikkaasti. Aiemmin olin nimittäin tehnyt saman jo pojalleni.
Asumme reilun kilometrin päässä merenrannasta. Pihassamme on laaja nurmikkoalue ja ympärillä muutamia pensaikkoja. Alue on siis potentiaalista punkkiseutua. Rusakot ja varsin kesyt metsäkauriit ovat melko yleisiä vieraita kotimme lähistöllä. Eläinten söpöyden vastapainoksi on syytä tiedostaa, että ne kuljettavat punkkeja tehokkaasti turkissaan. Yhdessä kauriissa voi olla jopa 2 000 punkkia.
Borrelioosi tarttuu, kun punkki on ollut iholla vuorokauden
Verta imevät punkit ovat riesa etenkin niiden levittämien tautien vuoksi. Noin joka neljännen arvioidaan kantavan borrelioosia. Sitä vastaan ei ole edes rokotetta.
Virusperäistä puutiaisaivotulehdusta kantaa riskialueilla arviolta 1–2 prosenttia punkeista. Siitä voi laskea todennäköisyyksiä yhden peuran sisältämän punkkimäärän perusteella. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta. Puutiaisaivokuumetta vastaan on onneksi TBE-rokote.
Rokotteen ja ahkeran nurmikonleikkuun lisäksi tärkeintä on oman ja läheisten ihon tarkkailu. Jokailtainen punkkisyyni on hyvä ottaa kevään, kesän ja vielä syksynkin rutineeihin. Erityisesti, jos on liikkunut luonnossa.
Punkkipihtien hankkiminen ja mukaan otto matkoille on suositeltavaa. Borrelioosi tarttuu yleensä vasta, jos punkki on ehtinyt olla iholla vähintään vuorokauden.
Kaksi kertaa borrelioosiin sairastunut Hanna Sumari kertoo kesäkuun Kotilääkärissä kokemuksistaan. Ollaan tarkkana! Artikkeli on ensi kerran julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 6/21
"Jokailtainen punkkisyyni on hyvä ottaa kevään, kesän ja vielä syksynkin rutineeihin.
Erityisesti, jos on liikkunut luonnossa", Kotilääkärin päätoimittaja Erkki Meriluoto muistuttaa.
Viime kesänä sen ensimmäistä kertaa koin. Punkki oli kiinnittynyt ihooni. Kyse oli varsin pienestä, nymfimäisestä yksilöstä, ja se oli ehtinyt olla sijoillaan korkeintaan pari tuntia.
Silti epämiellyttävät tuntemukset syöksähtivät mieleeni. Mokomakin pikku pirulainen. Oikeaoppinen irrotus punkkipihdeillä sujui onneksi mallikkaasti. Aiemmin olin nimittäin tehnyt saman jo pojalleni.
Asumme reilun kilometrin päässä merenrannasta. Pihassamme on laaja nurmikkoalue ja ympärillä muutamia pensaikkoja. Alue on siis potentiaalista punkkiseutua. Rusakot ja varsin kesyt metsäkauriit ovat melko yleisiä vieraita kotimme lähistöllä. Eläinten söpöyden vastapainoksi on syytä tiedostaa, että ne kuljettavat punkkeja tehokkaasti turkissaan. Yhdessä kauriissa voi olla jopa 2 000 punkkia.
Borrelioosi tarttuu, kun punkki on ollut iholla vuorokauden
Verta imevät punkit ovat riesa etenkin niiden levittämien tautien vuoksi. Noin joka neljännen arvioidaan kantavan borrelioosia. Sitä vastaan ei ole edes rokotetta.
Virusperäistä puutiaisaivotulehdusta kantaa riskialueilla arviolta 1–2 prosenttia punkeista. Siitä voi laskea todennäköisyyksiä yhden peuran sisältämän punkkimäärän perusteella. Myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää virusta. Puutiaisaivokuumetta vastaan on onneksi TBE-rokote.
Rokotteen ja ahkeran nurmikonleikkuun lisäksi tärkeintä on oman ja läheisten ihon tarkkailu. Jokailtainen punkkisyyni on hyvä ottaa kevään, kesän ja vielä syksynkin rutineeihin. Erityisesti, jos on liikkunut luonnossa.
Punkkipihtien hankkiminen ja mukaan otto matkoille on suositeltavaa. Borrelioosi tarttuu yleensä vasta, jos punkki on ehtinyt olla iholla vähintään vuorokauden.
Kaksi kertaa borrelioosiin sairastunut Hanna Sumari kertoo kesäkuun Kotilääkärissä kokemuksistaan. Ollaan tarkkana! Artikkeli on ensi kerran julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 6/21
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.