Pöllöraati, mainostelevisio 3, jaaritteli kuntavaalin matalasta äänestysprosentista: 55,1 %.
Miksi kuntapalvelujen järjestäminen ei kiinnosta.
Pöllöraadissa ihmeteltiin median syyllistämistä, mille hymähdeltiin omahyväisesti.
Pöllöraadin jäsenet ennustivat, että "ne vaalit" eli hyvinvointialueiden tulevat vaalit eivät tule parantamaan alhaista äänestystä ja niinpä Pöllöraadissa toimittajat pohtivat, miten äänestäjät saataisiin uurnille.
"Olisko joku porkkana hyvä
— ehkä leipäkassi äänestäjälle kotiinviemiseksi,
— niin, tai ämpäri,
— digi-äänestys, siis esim. pizzaa hakiessa, sormen painallus...."
Olemme aina peräänkuuluttaneet, myös mainoskanavien asiaohjelmiin (jos niitä on), asiantuntemusta, asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin ja yhteiskunnan ongelmiin. Pöllöraadin jäsenten
"asiantuntemus" oli äänestysprosenttiakin alhaisempi.
Seura-lehden (nro 24) Valokiilassa KOHUT VIEVÄT ÄÄNESTYSHALUJA, haastateltiin Helsingin Yliopiston yleisen valtio-opin tutkijaa Emilia Palosta.
Pieksämäellä äänestysprosentti oli matalin, 35,5 %. Utsjoella suurin, 82 %. Pieksämäen kaupunginjohtaja ei tiedä, miksi kuntalaiset jäivät kotiin.
Vuoden 2017 kuntavaalissa Pieksämäellä äänestysprosentti oli 52. Yli tuhat pieksämäkeläistä jätti äänestämättä. — Olisko ämpäri auttanut?
Tutkija Emilia Palonen kertoo Seurassa syitä olevan monia.
"Vaalien siirto kesälle pidensi kampanja-aikaa. Ihmisten kiinnostus ehti lopahtaa ja moni siirtyi lomailemaan, jolloin vaalit saattoivat unohtua".
Vaalien alla kohuttiin pääministerin ateriaedusta ja Anni Sinnemäen (vihr.) virkarikosepäilystä.
"Kohut vieraannuttivat politiikasta ja saavat äänestäjät epäilemään poliitikkojen luotettavuutta", Palonen sanoo.
Vaalikeskustelua hallitsivat valtakunnalliset asiat, joita kunnissa ei voida edes ratkoa.
"Kuntavaalissa pitäisi puhua paikallisasioista kuten kaavoituksesta, koulutuksesta ja kulttuurista. Epäselvä viestintä etäännytti äänestäjiä."
"Paikallislehtien vaaliuutisointi olisi saanut olla aktiivisempaa ja suurimmissa lehdissä olisi voitu valita, ettei kuntavaali keskustelu jää maksumuurin taakse. Sosiaalisen median puolella taas keskustelu kävi liiankin ärhäkäksi, Emilia Salonen luettelee Seurassa.
Palonen uskoo (Seurassa) hallituspuolueiden kampanjointi-innon kärsineen kohujen lisäksi korona kriisistä. Esimerkiksi kokoomuksella saattoi riittää enemmän energiaa vaalityöhön, ja se näkyi tuloksessa.
Me uskomme, että ämpäri ei auta, leipäkassit haetaan leipäjonoista, eikä digi-äänestys ole Suomessa mahdollista tulevassa hyvinvointialueiden päättäjien vaalissa.
Median tulee kantaa vastuunsa ja pohtia miksi kuntavaalissa "nukkuvien puolue" oli suurin puolue ja mistä äänestäjien epäluottamus ja näköalattomuus johtuu. Medialla on suuri vastuu tiedon lisäämisessä tai huhuilla ratsastamisessa toimittajien omien arvojen mukaan.
Miksi kuntapalvelujen järjestäminen ei kiinnosta.
Pöllöraadissa ihmeteltiin median syyllistämistä, mille hymähdeltiin omahyväisesti.
Pöllöraadin jäsenet ennustivat, että "ne vaalit" eli hyvinvointialueiden tulevat vaalit eivät tule parantamaan alhaista äänestystä ja niinpä Pöllöraadissa toimittajat pohtivat, miten äänestäjät saataisiin uurnille.
"Olisko joku porkkana hyvä
— ehkä leipäkassi äänestäjälle kotiinviemiseksi,
— niin, tai ämpäri,
— digi-äänestys, siis esim. pizzaa hakiessa, sormen painallus...."
Olemme aina peräänkuuluttaneet, myös mainoskanavien asiaohjelmiin (jos niitä on), asiantuntemusta, asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin ja yhteiskunnan ongelmiin. Pöllöraadin jäsenten
"asiantuntemus" oli äänestysprosenttiakin alhaisempi.
Seura-lehden (nro 24) Valokiilassa KOHUT VIEVÄT ÄÄNESTYSHALUJA, haastateltiin Helsingin Yliopiston yleisen valtio-opin tutkijaa Emilia Palosta.
Pieksämäellä äänestysprosentti oli matalin, 35,5 %. Utsjoella suurin, 82 %. Pieksämäen kaupunginjohtaja ei tiedä, miksi kuntalaiset jäivät kotiin.
Vuoden 2017 kuntavaalissa Pieksämäellä äänestysprosentti oli 52. Yli tuhat pieksämäkeläistä jätti äänestämättä. — Olisko ämpäri auttanut?
Tutkija Emilia Palonen kertoo Seurassa syitä olevan monia.
"Vaalien siirto kesälle pidensi kampanja-aikaa. Ihmisten kiinnostus ehti lopahtaa ja moni siirtyi lomailemaan, jolloin vaalit saattoivat unohtua".
Vaalien alla kohuttiin pääministerin ateriaedusta ja Anni Sinnemäen (vihr.) virkarikosepäilystä.
"Kohut vieraannuttivat politiikasta ja saavat äänestäjät epäilemään poliitikkojen luotettavuutta", Palonen sanoo.
Vaalikeskustelua hallitsivat valtakunnalliset asiat, joita kunnissa ei voida edes ratkoa.
"Kuntavaalissa pitäisi puhua paikallisasioista kuten kaavoituksesta, koulutuksesta ja kulttuurista. Epäselvä viestintä etäännytti äänestäjiä."
"Paikallislehtien vaaliuutisointi olisi saanut olla aktiivisempaa ja suurimmissa lehdissä olisi voitu valita, ettei kuntavaali keskustelu jää maksumuurin taakse. Sosiaalisen median puolella taas keskustelu kävi liiankin ärhäkäksi, Emilia Salonen luettelee Seurassa.
Palonen uskoo (Seurassa) hallituspuolueiden kampanjointi-innon kärsineen kohujen lisäksi korona kriisistä. Esimerkiksi kokoomuksella saattoi riittää enemmän energiaa vaalityöhön, ja se näkyi tuloksessa.
Me uskomme, että ämpäri ei auta, leipäkassit haetaan leipäjonoista, eikä digi-äänestys ole Suomessa mahdollista tulevassa hyvinvointialueiden päättäjien vaalissa.
Median tulee kantaa vastuunsa ja pohtia miksi kuntavaalissa "nukkuvien puolue" oli suurin puolue ja mistä äänestäjien epäluottamus ja näköalattomuus johtuu. Medialla on suuri vastuu tiedon lisäämisessä tai huhuilla ratsastamisessa toimittajien omien arvojen mukaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kohuihin+keskittynyt+media+sai+äänestys-%++putoamaan+alas.+Eniten+nukkuvia+löytyi+hallituspuolueista.+