Lapsi esitti ukille tuollaisen kysymyksen. Sitä meni sanattomaksi, kun eihän sellaista aikakautta enää nykyiset sukupolvet muista.
Eniac taitaa olla kuitenkin oikea vastaus.
Eniac taitaa olla kuitenkin oikea vastaus.
Mitä käytettiin silloin kun ei ollut Windowsia?
Anonyymi
60239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
No DOSsin käyttöliittymäksihän se windows alun perin tehtiin. Sitä ennen niissä koneissa käytettiin komentorivipohjaista DOSia. Toki windowsin alkuaikoina ja ennenkin oli vielä muitakin tietokoneita omilla järjestelmillään. Monet käytti esim. kuusnepaa, amigan ja atarin välillä oli kovat sodat aikoinaan, ja olihan ne applenkin alkupään koneet jo saatavilla ja mitähän kaikkea sitä olikaan, ei enää edes muista.
Hmm, taisi tulla vahingossa melkeinpä asiallinen vastaus sotapalstalle. Mutta kyllä amiga oli silloin aikoinaan paljon parempi kuin windows, vaikka naapurin iskä koittikin mollata, että se on vaan semmonen pelikone. Kyllä sillä koodiakin väännettin aikoinaan kovalla innolla. Ja toki pelattiinkin. Pelaamisen myötähän ne PC/Windows koneetkin sitten nousi pois sieltä tylsän tekstinkäsittelylaitteen roolista. Joskus oli "multimedia" muka jotain suurta ja ihmeellistä ja sekin vielä kun microsoft keksi muka intternetin windows 95:n myötä. Nyt sitä ollaan edelleenkin täällä netissä lätisemässä paskaa tylsistyneinä ihmisenkuvatuksina, voevoe.
Amiga oli hidas paska, koska sen kellotaajuus oli vain 7,14 megahersiä. Atari ST sen sijaan oli nopea, siinä oli midi-liitäntä vakioina, ja sitä käytti myös Alatalon Mikko.
Amigasta oli 480 -juovainen NTSC USA -versio, joka oli nopeampi kuin Eurooppalainen PAL 625 -versio, jossa kellotaajuudet olivat,
7.16 MHz (NTSC)
7.09 MHz (PAL)
Jonka lisäksi Amiga 500 -versiossa oli Motorolan 68000 CPU, kun Atari ST käytti jotain 680x0 -versiota, ja AMIGA 500 sai vaihdettua 68010 -prosessorin suoraan tilalle, jos halusi ostaa ja tilata sellaisin kaupasta, niin sai lisää tehoa...
AMIGA ja ATARI ST sodat käytiin jo aikonaan, joten ei kai niitä nyt enää uudelleen tarvitse aloittaa...
Heitin ton hertsin ulkomuistista, enkä alkanut vittu kooklettaa. Atari ST:n sydän sykki 8 megahertsin taajuudella, ja sama saatanan 68000 siinä alun perin oli. Ja se 68010 mitenkään tehokkaampi ollut.
Niistä 68030/040-versioista ei kannata enää jänkätä. Olivat tuomittu epäonnistumaan jo valmiiksi.
Hölynpölyä. Itselläni on edelleen rankasti laajennettu tornikotelossa oleva Amiga 1200, jossa on 50 Mhz 68060 prosessori ja 64 MB RAM -muistia emolevyn laajennusväylään kytketyssä turbokortissa. Moista ei koskaan saanut Atarille. Ja saihan Amigalle myös PowerPc, eli PPC, prosessoreilla varustettuja turbokortteja, joissa on vielä paljon enemmän suorituskykyä. Atarille noitakaan ei koskaan ollut saatavilla.
Ja ei kyllä Atarille saanut koskaan minkäänlaisia vastaavia ominaisuuksia kuin mitä on esimerkiksi tuossa omassa Amigassani. Tässä on oman Amigani speksit:
- Amiga 1200 -emolevy
- Nimenomaan Amigalle tehty Infinitiv -tornikotelo
- Blizzard 1260 -turbokortti 68060 50 Mhz -prosessorilla. Turbokortti on kytketty emolevyn laajennusväylään.
- 64 MB RAM -muistikampa turbokortin SIMM-muistikampapaikassa. Lisäksi 2 MB RAM -muistia emolevyllä. Eli yhteensä 68 MB RAM -muistia.
- Mediator PCI -väyläkortti, jossa on 4 PCI -korttipaikkaa, johon voi kytkeä tavallisia PC:n PCI-laajennuskortteja. Väyläkortti on kytketty emolevyn laajennusväylään.
- Voodoo 3 3000 PCI -näytönohjain
- 10 Mbit/s PCI-verkkokortti
- Soundblaster 128 PCI-äänikortti
- Hercules Smart TV PCI -televisioviritinkortti (analoginen TV)
- 2.5" -> 3.5" IDE -adapteri kytkettynä emolevyn IDE -ohjaimen liitäntään. Mahdollistaa 3.5" IDE-kovalevyjen ja optisten asemien kytkemisen emolevyn 2.5" IDE -liitäntään.
- 10 GB IBM Deskstar IDE-kovalevy kytkettynä emolevyn IDE-liitäntään
- LG IDE CDRW-asema kytkettynä emolevyn IDE-liitäntään
- USB -ohjain kytkettynä emolevylle
- standardi AT-virtalähde tornikotelossa
- Itse tehty adapteri, jolla PC:n analogiset 15 -pinniset joystickit saa kytkettyä Amigan 9-pin niseen joystick-liitäntään
- standardi PC-näppäimistö
- standardi PC -hiiri
- gamepad -peliohjain
- joystick
- Amiga OS 3.9 -käyttöjärjestelmä asennettuna kovalevylle
- Debian Linux -jakelu asennettuna kovalevylle toiseksi käyttöjärjestelmäksi.
-
Että niinkuin sopii Atari-porukan miettiä hiukan ennenkuin selittää mitään :-)
T. miksuh
Kyllä Atarillekin sai 060-prossun.
Nuo 1200 Amiga-viritelmät ovat lähinnä noloja. Oikeat harrastajat hommasi 3000- ja 4000-sarjalaisen tornikotelolla.
Mitä meinaat? Atari ST:ssä oli prosessorina Motorola 68000 ihan yhtälailla kuin Amiga 1000, Amiga 500, Amiga 2000, Amiga 600 ja CDTV malleissakin. Muissa Amiga-malleissa käytettiin uudempia ja nopeampia prosessoreita kuten 68020, 68030 ja 68040, joita ei tietääkseni koskaan käytetty missään Atarissa. Usealle Amigal-mallille sai myös prosessorilaajennuksena 68030, 68040, 68060 ja PPC -prosessoreita.
Taidat olla niitä ihmisiä, jotka kuvittelevat että Amiga oli vain Amiga 500. Malleja oli kuitenkin useita, ainakin nämä:
Amiga 1000
Amiga 500
Amiga 2000
Amiga 3000
Amiga 4000
Amiga 1200
Amiga CD32
Amiga 600
Lisäksi oli vielä Commodore CDTV, joka käytti käyttiksenä Amiga OS -käyttistä ja laite oli käytännössä Amiga, jota myytiin kodin viihdekeskuksena. CDTV oli myös maailman ensimmäinen tietokone, jonka mukana tuli CD-asema vakiona.
Mikä niissä muka noloa on? Amiga 1200 oli paljon suositumpi kuin A3000 ja A4000 johtuen kohtuullisemmasta hinnasta ja silti hyvästä suorituskyvystä ja laajennettavuudesta kuten edellä näkyy. A3000 ja A4000 olivat kalliita. Hyviä koneita kyllä, mutta kalliita. Lisäksi A1200:ssa on uudempi AGA -piirisarja, joita vanhemmassa A3000 mallissa ei ollut. Lisäksi eipä noita PCI-väyläkortteja tainnut tulla kuin ainoastaan A1200 mallille. A200 oli myös ensimmäinen Amiga, jossa oli PCMCIA-korttipaikka mikä mahdollisti mm. taskukokoisten langattomien verkkokorttien käytön. A3000 ja A4000 malleissa sitä mahdollisuutta ei ollut.
Ei kannata loata Atarin mainetta hyvänä musakoneena mainostamalla että Mikko Alatalo käytti sitä! Minä haaveilin Atarista keräilykoneena mutta koska mainostit että Mikko A. käytti sitä niin ei enää tee mieli Ataria!
Jep. Tarkotat varmaankin, että Amiga 1200 oli ensimmäinen Amiga, jossa oli PCMCIA -portti. Kiitos muuten tuosta muistuttamisesta. Itselläni on myös tuollainen langaton PCMCIA wi-fi -verkkokortti. Eli tuo on niitä samoja langattomia verkkokortteja, joita käytettiin aikanaan läppäreissä. En tosin muista just nyt onko se kiinni Amigassani. Koska tuo mun Amiga 1200 on tornikotelossa niin emolevyyn piti laittaa kiinni PCMCIA -kulma-adapteri, koska muutoin korttia ei saisi kiinni emolevyn porttiin ja PCMCIA-portti olisi jäänyt käyttämättömäksi. Valitettavasti en itse tuota Amigaani pysty enää käyttämään, koska sokeutuneena se ei onnistu. Mulla oli kyllä tuo wi-fi -verkkokortti käytössä ainakin siihen asti kun hommasin PCI-väyläkortin ja laitoin siihen kiinni PCI-verkkokortin.
T. miksuh
Ei niissä minusta mitään noloa ollut. Itsekin olisin halunnut tuollaisen, mutta ei ollut varaa. Sitä vartenhan se laajennusväylä siinä Amigan emolevyssä on, että sillä pystyi laajentamaan konetta. Olisihan se nyt ollut hullua olla hyödyntämättä sitä. Jo Amiga 500 koneelle sai laajennusväylään kytkettäviä kovalevyohjaimia ja muuta.
Taidat nyt kyllä pistää omiasi. En ole koskaan kuullut Atarista, jossa olisi ollut 68060 prosessori emolevyllä tai prosessorikorttina. Amigalle noita kyllä oli.
Ja millähän tavalla ne 68020, 68030, 68040 ja 68060 muka oli tuomittuja epäonnistumaan? Ne on kuule ollut hyvinkin suosittuja ja käytettyjä sekä Amigassa, Applen koneissa että myös sulautetuissa järjestelmissä.
Taidat vain olla kateellinen kun Atarille ei niitä saanut :-)
Kannattanee pitää kiinni tuosta, joku keräilijä voi vielä maksaa tuollaisesta paljon.
Jopas on vahva argumentti. Jos siis sinä et ole jostain kuullut, niin ei tietenkään sellaista ole olemassa. Ihailtavan kova itseluottamus tyypillä.
No minä olen kuullut.
No minulla on ollut useampi Amiga, ja on vieläkin muutama, ja olen käyttänyt myös kaikkia luettelemiasi Amiga-versioita. Omaan silmääni tyylikkäin malli on ollut desktop A3000.
PCMCIA-portti oli jo A600:ssa, joka julkaistiin vähän aikaisemmin. Se oli ehkä paskin Amiga koskaan. CDTV olisi saanut tulla paremmalla raudalla. Muuten se oli mustan näppäimistön kanssa ihan tyylikäs paketti. CD32 pelikonsoli oli pelkkä pellelelu.
Joo totta, taisi tosiaan olla niin, että Amiga 600 julkastiin vähän ennen kuin Amiga 1200. Molemmat julkastiin muistaakseni 1992. Amiga 600 jäi kummaksi välimalliksi kun jotain puoli vuotta myöhemmin julkastiin Amiga 1200.
T. miksuh
MS-DOS, CP/M ja Unix...
UNIX on oikea käyttöjärjestelmä, siinä mielessä ei mikään Windowsin edeltäjä. Toki uusimmat Windowsit ovat enemmän tai vähemmän UNIXin pohjautuvia.
Ööh? Mistä lähtien muka Windows pohjautuu Unixiin? Olisikin noin niin se voisi olla siedettävämpi. Kyllähän Microsoft on kovasti viemässä Windowsia Linuxin, ei Unixin, suuntaan mutta en kyllä nykyisellään ymmärrä miten nykyiset Windowsit pohjautuisi kumpaankaan. Mac OS puolestaan on Unix. Se on kyllä nähtävissä, että Microsoft on hivuttamassa Windowsia yhä enemmän linuxin suuntaan ja kuka tietää vaikka jonakin päivänä nykyinen Windows dumpattas ja uusi Windows olisi linux -distro. Mutta aikasta niin on vielä sanoa.
"Mac OS puolestaan on Unix."
MacOS:llä ei ole mitään tekemistä Unixin kanssa.
MacOS 10 ja 11 perustuvat NextStep -käyttöjärjestelmään, ei Unixiin.
Steve Jobs irtisanottiin Applelta vuonna 1985, jolloin hän perusti NextStepin ja kehitti NextStep käyttiksen. Apple osti NextStepin vuonna 1996 ja alkoi kehittää siitä vanhempien MacOS:ien korvaajaa, joka julkaistiin lopulta nimellä Mac OS 10 (tai X) vuonna 2001.
Mac OS 10:lle on hankittu Posix 2001 sertifikaatti vuonna 2007, mutta sitä ennen se ei ollut edes posix-yhteensopiva.
NT on aina ollut posix-yhteensopiva, ja sitä voi sanoa Unix-järjestelmäksi siinä missä Mac OS 2007 ja uudempia versioita.
Eniacin ja ensimmäisen järkevästi toimivan Windows 3.11 väliä oli melkein 40.vuotta.
Nova Basic.
Olihan silloin dos ja pc deluxe tools ja larry leisure suit peli kaipaan noita aikoja
Larry ei enää onnistunut yhtä hyvin kuin aikoinaan kun pari vuotta sitten kokeilin.
Joo ne jotkut kysymykset oli aikaansa sidottuja pitää asemoitua uudestaan vuoteen 1987
90-luvun alkupuolella kaikki pc-pelit olivat dos-pelejä, eikä Windowsille ollut mitään tarvetta. Se vei vain liikaa tilaa kovalevyltä ja kannatti poistaa. Ensimmäinen varteenotettava windows-peli oli Civ2 vuonna 96. Siitä lähtien windows on ollut asennettuna pysyvästi.
Jos pelaaminen on elämän päätarkoitus niin olkoon sitten.
Silloin pelattiin roolipelejä lautapeleinä, kuten Dungeons & Dragonsia. Ei sentään larpattu.
Kaikki trackerit olivat myös dos-pohjaisia, esim. scream tracker, fasttracker ja multitracker. Windowsia ei mihinkään tarvittu. Sen sai nopeasti asennettua jos halusi kokeilla jotain uutta windows-ohjelmaa, mutta kokeilun jälkeen ne poistettiin viemästä kovalevyltä tilaa.
Hirvee latenssi oli niissä mössödossi trakkereissa. Ei toimineet realtime kuten Amigan vastaavat.
Suurin osa hyötyohjelmista oli myös dos-pohjaisia, esim. AutoCAD r11 ja Teko tekstinkäsittely. Amigalle ei löytynyt edes tekstinkäsittelyä suomenkielisellä tavutuksella, eikä niin hyviä cad-ohjelmia, että arkkitehtitoimistoissakin niitä olisi käytetty. Sen sijaan tehokkaissa työasemissa käytettiin myös dossia, ei windowsia.
Amigan trackerit, esim. soundtracker ja noisetracker, synkronoivat soittonopeuden ruudun virkistystaajuudesta. Kappaleet toimivat eri nopeudella NTSC- ja PAL-monitoreilla. Kanavia oli amigassa vain 4.
Kyllä esimerkiksi ProTracker soitti ihan oikealla nopeudella virkistettiin ruutua kuinka tahansa. Kanavia sai laajentamalla lisää. Esimerkiksi suomalaisen Teijo Kinnusen Octamedissä oli mahdollisuus 8 kanavalle, jossain trakkerissä useammallekin. Miksatuissa kanavissa tietenkin laatu kärsi jonkun verran.
Kanavat sai nostettua kahdeksaan, jonkin verran äänenlaadun kärsiessä. Esim Oktalyzer tracker.
Amiga oli erittäin suosittu kaikenlaisessa video- ja audiotyöskntelysä. Piipittävä PC surkealla grafiikalla ja surkealla käyttiksellä oli täysin aneeminen Amigaan verrattuna. Ja kyllähän Amigalle oli useitakin hyvin tekstinkäsittelyohjelmia ja valtavasti muuta hyvää hyötysoftaa. Meitä on paljon, jotka käytimme Amigaa työpöytäkäytössä pitkään kun PC:llä DOS ja Windows olivat aivan onnettomia Amigaan verrattuna. Moni meistä hyppäsikin sitten Linuxiin kun siirryttiin PC-käyttäjiksi. Windows ei itseänikään ole koskaan miellyttänyt.e
Ei kyllä pidä paikkaansa. Väitteesi kappakleiden soimisesta eri nopeuksilla on ihan perätön ja Amigalle oli trackereita, joilla pystyi olemaan paljon enemmän kanavia kuin tuo väitteesi neljästä kanavasta. Amigan aito pre-emptiivinen moniajo käyttiksessä oli suuri etu DOS ja Windows verrattuna.
Amigassa oli harvinaisen paska käyttis, koska siinä ei ollut muistinsuojausta. Guru meditoi vähän väliä. Ei pihi valmistaja viittinyt lisätä MMU-piiriä koneisiin. 68030:ssähän se oli jo sisäänrakennettuna, mutta ne yleistyivät vasta kun koko konesarja oli kuoleman kielissä.
Ei sitä muistinsuojausta kyllä ollut muissakaan sen ajan käyttiksissä hyvin pitkään. Amiga OS ei ole siis mikään poikkeus. Sitäpaitsi Amiga OZS oli yleisesti valovvuosia edellä muita aikansa käyttiksiä monessa mielessä. Amiga oli vähintäänkin 10 vuotta edellä aikaansa.
Myöhemmissä Amiga OS -versioissa on kyllä muistinsuojaus. Amiga OS käyttiksen kehityshän jatkuu vielä tänäkin päivänä, tosin se toimii nykyään nykyaikaisemmalla PPC raudalla sen sijaan, että sitä ajettaisiin vanhalla Amiga -raudalla. Amiga OS 4.x versioissa on jokatapauksessa muistinsuojaus.
PC:n trackerit olivat 32-kanavaisia, esim. MultiTracker vuodelta 1993. Siinä ei edes äänenlaatu kärsinyt verrattuna 4-kanavaisiin.
Amigan trackereita esittelevä englanninkielinen wiki-sivu vahvistaa väitteen. Soittonopeus on sidottu ruudun virkistystaajuuteen, ja biisit soivat väärällä nopeudella.
Vaan kun ei ollut. Tietämättömän ei kannata jänkätä. Amigoissa voi valita ruudun päivityksen tahdin vapaasti. Siitä huolimatta trackerit soittaa humppaa oikealla tahdilla.
Huvittavaa epätietoisuutta esiintyy tälläkin palstalla. Huomaa ettei assembler, timerit ja keskeytykset ole tavallisella pc-jampalla hallussa. Nykyaika eroaa paljon 1980-luvusta. Silloin puupäät eivät päässeet räkyttämään linjoille kuten nykyään. BBS-systeemeitä käyttivät vain asialliset ihmiset.
http://amigakit.amiga.store/2837516-crystal-oscillator-a1200-a4000-p-12657.html
Pal-amigassa on tuollainen oskillaattoripiiri, joka toimii hitaammalla nopeudella kuin ntsc-amigan vastaava piiri. Kyseessä on eri komponentti, eikä sen nopeutta voi softalla vaihtaa. Amigan trackerit toimivat myös eri nopeuksilla pal ja ntsc amigoissa, ja toistavat modeja väärillä nopeuksilla.
Älä sönkkää. Esimerkiksi Lisa-piiri mahdollisti VGA-taajuudet, ja silti humppa soi oikealla nopeudella.
Huvittavaa epätietoisuutta tällä palstalla. Tuntuu että tyhmyys alkaa oikein tiivistymään. Täytenee ottaa hieman etäisyyttä, jottei vaan tyhmyys tartu.
Wikipedian mukaan Protracker oli ensimmäinen Amigan tracker, joka toimi aina oikealla nopeudella. Vanhemmissa trackereissa, kuten noisetracker ja soundtracker, nopeus oli eri ntsc ja pal amigoissa.
Itse käytin Atari ST:m TOS/GEM -käyttistä, joka muistutti aika paljon sen aikaista Mac OS -käyttistä.
Joo Atarin TOS käyttis muistutti tosiaankin paljon sen aikaista Mac OS -käyttistä. Etenkin siinä, ettei TOS:ssa ja Mac OS:ssa kummassakaan ollut kunnollisesta moniajosta tietoakaan. Samaten sekä Atarin TOS, että Mac OS olivat 16 bittisiä käyttiksiä.
Amigan Amiga OS taas oli paljon parempi kuin kumpikaan noista. Ja Amiga OS oli muuten 32 bittinen jo ensimmäisestä versista alkaen vuonna 1985. Samaten Amiga OS:ssa oli täysi aito pre-emptiivinen moniajo heti ensimmäisestä versiosta alkaen. Eli kun esimerkiksi Mac OS:ssa, DOS:ssa ja Windowsissa ajettiin yhtä ohjelmaa kerrallaan niin Amigan työpöydällä pystyi ajamaan useaa ohjelmaa moniajossa täysin samoin kuin nykyään nykyisillä käyttiksillä.
MS-DOSsia silloin käytettiin. Windowsista vasta versio 3.11 oli käyttökelpoinen.
Raskaanpaan laskentaan oli töissä Digitalin keskustietokoneita, joissa oli VAX/VMS-käyttöjärjestelmä.
Meillä oli koululla jotain Suneja, olisko olleet SPARCstationeja, joissa oli ikkunointisysteemit. Speksejä en enää muista, mutta unix-pohjaisia ne oli.
Kaukokirjoitinlaitetta käytettiin parikytävuotta ennen Windowsia.
johonkin isoon koneeseen se oli liitetty " letkuilla".
DOS ja sitä ennen CP/M, jolla itse aloitin.
Onhan noita käyttöjärjestelmiä ollut vaikka mitä. Useimmat olivat kovin valmistajalaitekohtaisia, sillä mitään standardia ei ollut. Kun IBM julkisti oman henkilökohtaisen tietokoneensa speksit 1980-luvulla, syntyi PC-standardi. IBM valitsi tuolloun laitteen käyttöjärjestelmäksi MS-DOSin ja tästä alkoi DOSin voittokulku kun se oli implementoitavissa BIOSin päälle. DOSsin rajoitteena oli 64 K muistiavaruus. Windowsin versio kolme mursi tämän ja mahdolllisti helpomman suurempien muistien käytön. Tästä puolestaan alkoi Windowsin voittokulku.
Windows 3.x käytti samaa himem.sys muistiajuria jota kaikki muutkin dos-ohjelmat käyttivät, jos tarvitsivat paljon muistia.
auts muistan vielä ne perusmuistin virittelyt
Väärin! Tuo asennettiin ja otettiin käyttöön jo MS-DOSin alla, asettamalla se CONFIG.SYS -tiedostoon, ja tästä tuli sitten myös parempia versioita, kuten QEMM.
dosko se oli.
No se oli DOS esimerkiksi. Ja koska windows pitkälti perustustuu tuohon dosiin, niin onhan sekin antiikkia,