Vasta viime aikoina olen tehnyt tuttavuutta Sylvia Plathin runoihin niiden alkuperäiskielellä ja ne ovat koskettaneet minua kovasti. Etenkin "Mad Girl's Love Song", johon rakastuin välittömästi sen välittämän kaihoisuuden ja tunteen takia.
Olisi kiinnostavaa kuulla onko teillä ulkomaisia suosikkirunoilijoita, ja miksi heidän runonsa vetoavat? Kehen suosittelette tutustumaan ja miksi?
Olisi kiinnostavaa kuulla onko teillä ulkomaisia suosikkirunoilijoita, ja miksi heidän runonsa vetoavat? Kehen suosittelette tutustumaan ja miksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
hei! tutustuppa Pablo Nerudan runoihin. Minua ne sykähdyttävät aina.
mäki pidän hirveesti runoista ku ne on nii ihq!!!!!!!!!1111
Sylvia Plathin omaelämäkerrallisen (ääni)kirjan The Bell Jar. Piti lopetta kuuntelu kun alettiin kuvata yksityiskohtaisesti ranteiden aukiviiltämistä. Teki tosi häijyä, vaikka raavas mies olenkin.
Miksi tässä maailmassa pitää kärsiä noin valtavasti, eikö voisi ottaa vähän rennommin...?
hämmentyneen pohdintaa.Jos sen voisi tulkita ironiseksi heitoksi, siihen voisi kommentoida hiukan huvittuneena: "Juuri näin" tms.
Vaikka se on vilpitön, se kuulostaa irrationaalisuudessaan kauniilta; lauseen taideteos.
En ymmärrä runoja, mutta Sylvia Plathin Lasikellon alla -pienoisromaani on aika kova juttu. Samoin leidin elämä. Luin Ted Hughesin editoimat (!?) päiväkirjat ja kirjekokoelman Letters home (ei suomennettu). Kiehtova mimmi.
Runokokoelmista väkisinluin Arielin, enkä muista siitä kuin yhden runon (Mrs. Lazarus), johon tiettävästi innoitti Sylvia Plathin oman umpisuolileikkauksen sairaalaympäristö. Plathin elämänkerrasta tiedän sen verran, että iäkkään isän diabetes ja varhainen kuolema tekivät pikkutyttöön lähtemättömän vaikutuksen. Oleellista Sylvia Plathin kehittymisessä kirjailijaksi oli jo alkujaankin imupaperimainen perusluonne.
Metkaa on amerikkalainen elämänmuoto: sama tyttö voi olla huippulahjakas opiskelija, Seventeen-lehden kansikuvatyttö, itsetuhoinen eristyjä, perhetyttö ja runoilija.
Varsinkin naishenkilöille.