Enpä menisi kehua retostelemaan suomalaisten "tappiontuottamiskykyä" Tali-Ihantalan taistelussa 25.6-7.7.44. Tutkija professori Ohto Mannisen mukaan Leningradin Rintaman tappiot Tali-Ihantalan suunnalla olivat 27.6-3.7.44 yhteensä n. 17 800 ja 4.7-10.7.44 n. 3 900. Kaikkiaan tappiot n. 21 700. Suomalaisten tappiot 8750. Puna-armeijan tappioihin luettu mukaan toistatuhatta sairaustapausta. Manninen jakaa koko Kannaksen taistelun Viipurin valtauksen jälkeen kolmelle lohkolle: Viipurinlahti, Tali-Ihantala ja Vuosalmi. Mitä ilmeisemmin Noskuan suunta kuuluu Tali-Ihantalaan Mannisen laskelmissa. Tämä tosin ei käy suoraan ilmi hänen laskelmissaan. (Usein neuvostotappiot Tali-Ihantalassa laskettu 18 000 - 22 000 jolloin tappiosuhde vain hieman yli 1:2)
Mannisen tietojen perusteella tappiosuhde vertailukelpoisena vain 1:2.4 tai vain 1:2.2. Tappiot eivät missään suhteessa viittaa "turpasaunaan" kuten Lauri Törnin kuvan takapuoleensa tatuoineet uusnatsit esittävät. Sodassa ylipäätänsä hyökkääjä kärsii suuremmat tappiot kuin montuissa kyyhöttävät puolustajat. Samoin epäilyksen alaiseksi jää viime vuosina Suomessa maagiseksi kuvatun suomalaisen tykistön erinomaisuus. Molempien osapuolten tappioista valtaosan aiheuttivat kranaatit. Millä perusteella suomalainen tykistö siis olisi ollut "jopa 100 kertaa tehokkaampi" kuin puna-armeijan? Ammutuissa tykistön kranaateissa NL voitti vain 144 000 vs 122 000 mutta suomalainen tykistö oli keskimäärin raskaampaa. Heittimien kranaattien suhdelukema 1:1.4. Eiköhän olisi rehellisempää siis puhua että suomalainen tykistö olisi ollut noin 3 kertaa tehokkaampi Tali-Ihantalassa? Myös asiantuntijoiden mukaan maasto Tali-Ihantalassa tarjosi suomalaisille keskimäärin paremman tulisuojan eteenkin Ihantalan lohkolla. Varsinkin kallioisella alueella toimivalle hyökkääjälle. Ihme legendoja Suomessa kehitelty eteenkin vuodesta 1991 lähtien.
Mannisen tietojen perusteella tappiosuhde vertailukelpoisena vain 1:2.4 tai vain 1:2.2. Tappiot eivät missään suhteessa viittaa "turpasaunaan" kuten Lauri Törnin kuvan takapuoleensa tatuoineet uusnatsit esittävät. Sodassa ylipäätänsä hyökkääjä kärsii suuremmat tappiot kuin montuissa kyyhöttävät puolustajat. Samoin epäilyksen alaiseksi jää viime vuosina Suomessa maagiseksi kuvatun suomalaisen tykistön erinomaisuus. Molempien osapuolten tappioista valtaosan aiheuttivat kranaatit. Millä perusteella suomalainen tykistö siis olisi ollut "jopa 100 kertaa tehokkaampi" kuin puna-armeijan? Ammutuissa tykistön kranaateissa NL voitti vain 144 000 vs 122 000 mutta suomalainen tykistö oli keskimäärin raskaampaa. Heittimien kranaattien suhdelukema 1:1.4. Eiköhän olisi rehellisempää siis puhua että suomalainen tykistö olisi ollut noin 3 kertaa tehokkaampi Tali-Ihantalassa? Myös asiantuntijoiden mukaan maasto Tali-Ihantalassa tarjosi suomalaisille keskimäärin paremman tulisuojan eteenkin Ihantalan lohkolla. Varsinkin kallioisella alueella toimivalle hyökkääjälle. Ihme legendoja Suomessa kehitelty eteenkin vuodesta 1991 lähtien.
Vastaukset 143
Vanhimmat
Mannisen lukemat puna-armeijan tappioista kaikkiaan 27.6-17.7.44 Kannaksella:
27.6-3.7: Viipurinlahti 250, Tali-Ihantala alle 18 000, Vuosalmi 900, yht noin 19 000
4.7-10.7: Viipurinlahti 2 200, Tali-Ihantala 3 900, Vuosalmi 8 700, yht 14 800
11.7-17.7: koko Kannas 8 200 joista Vuosalmi 6 400
Yht 27.6-17.7.44: 42 000
Mannisen mukaan Leningradin Rintaman tappiot Kannaksella koko kesä-heinäkuussa 105 000 ja hieman alle 100 000 jos niistä vähennetään sairaustapaukset.
Suomalaisten tappiot Kannaksella kesä-heinäkuussa 40 500.
Mannisen lukemat myös kyseenalaistavat väitteet että Leningradin Rintaman tappiot olisivat olleet Viipurinlahdella n. 9 000 miestä. Tällaisiin lukemiin päästäkseen täytyy laskea mukaan myös Viipuri-Tienhaara ja venyttää aikajana ainakin 21.6 alkavaksi. Tuolla lohkolla oli vain 2 pientä divisioonaa (124.D ja 224.D), molemmissa vahvuudet jo ennen taistelu vain 5 100-5 200, sekä merijvprikaati toistatuhatta miestä käsittävä alivahvuinen panssariprikaati (mukana mm vanhoja T-26 panssareita)
Hyökkäys maksaa aina. Puna-armeijan tappiot 9.6-19.6. 44 Kannaksella olivat 30 000 ml sairaustapaukset. Suomalaisten virallisesti 9850 9.6-20.6, (lähteenä Tiihonen ) mutta niistä suuri osa kadonneita (joista Tiihonen oli hiljaa) . Joka tapauksessa lukemat paljastavat että suomalaisten tappiot ovat Viipurin menetyksen jälkeen olleet vielä yli 30 000 ja Leningradin Rintaman alle 70 000 jos sairaustapauksia ei lasketa mukaan.
Onko tappiosuhde 1:2.2 tai 1:2.2 "turpasauna" riippuu kysyttävän
- mielentilasta
- asenteesta
- kyvystä hahmottaa lukemia
Hyökkäys saatiin pysäytettyä koska
- Stalin kieltäytyi antamasta 2 armeijakuntaa
- Suomi siirsi paljon joukkoja Itä-Karjalasta Kannakselle
-Suomi kutsui palvelukseen vanhoja pappoja
Mitään maagista ei tapahtunut ja lopulta puolustajia oli lähes yhtä paljon kuin hyökkääjiä eikä tasoittuminen johtunut siitä että vihollinen kärsi tappioita. Puna-armeijan jv-pataljoonat olivat jo taistelujen aattona (9.6.44) varsin pienet vaikka hörhöt yhä Suomessa eivät tätä halua ymmärtää.
*****Penna Tervo*****
Moni suomalainen sotahullu on salaa pettynyt kun tappiosuhde ei noussut edes 1:3 puhumattakaan pippelit pystyyn saavasta 1:6 lukemasta. Koko suomalainen sotaa ja Rokkaa ihannoiva poikamainen psyyke kokee tyrmäyksen. Samperi ei sen parempi lukema kuin 1:3 edes Ilomantsissa. 🤣
Miksi olisi? Ei tuo suhde ole edes kovin tärkeä vaan se, että viidessä yrityksessä tunkeutuminen linjojen läpi pysähtyi ja punakone hyytyi!
Totta kai tappiosuhde on tärkeä. Eteenkin kun NL:llä oli 3 kertaa suuremmat ikäluokat kuin Saksalla ja 50 suuremmat kuin Suomella.
Prosenteissako! Venäjällä on yksi lapsi per perhe yleisin tilanne!
Väen väheneminen on Puten suurin huoli!
Balladin viimeinen värssy laulettiin Porkkalaan sotilastukikohdassa 1944-1955. Kiitos J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen hyvät ja luottamukselliset suhteet suureen itäiseen naapuriin onnistuttiin luomaan.
Eikä sotahistoriaa edelleenkään kirjoiteta Kokoomuksen puoluetoimistossa.
” Balladin viimeinen värssy laulettiin Porkkalaan sotilastukikohdassa 1944-1955. Kiitos J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen hyvät ja luottamukselliset suhteet suureen itäiseen naapuriin onnistuttiin luomaan. ”
Aivan! Peräti 30.000 neukkusotilasta pantiin kärvistelemään pieneen piikkilankakiekiöön yli kymmaneksi vuodeksi ja rahaa aloi! Kyllä sitä katsellessa nauru maittoi!
”Eikä sotahistoriaa edelleenkään kirjoiteta Kokoomuksen puoluetoimistossa.”
Ja vielä vähemmän stallarin homppelihaaveissa!
Suomalaisten tappiot Kannaksella olivat raskaat: 40 500 miestä kesä-heinäkuussa 1944. Pekka Visurin mukaan "kukaan syksyllä 1944 ei edes vahingossa vitsaillut että Suomi olisi jotenkin päässyt sodassa voitolle".
nukkuva mikkeli aiheutti nämä suuret tappiot, -ei ollut valmistautumista!! infirmaatio ei kulkenut. MIKSI ?
tehokkaan puna-armeijan motoroitu hyökkäyskärki tuhoutui.
Tykistökeskityksillä ammuttiin hajalle ryhmittymät ja sodanjohto, niin siihen punakone jäi. Voimat loppui.
Onneksi kävi näin, ja vätyttiin raiskaavalta tuhoavalta puna-armeijalta ja politrukeilta!
Nykyään meillä uhkana on naiivit eu politrukit.
” Nykyään meillä uhkana on naiivit eu politrukit.”
Mitään uhkaa ei ole! Vapaassa länsimaassa saa jokainen olla mitä mieltä haluaa ja saarnata oman kantansa puolesta! Kansa tekee omat valintansa sen mukaan, mitä pitää uskottavana!
Stallarin oma huima 0,01:n prosentin poliittinen kannatus ei suurta tukea kansalta takaa!
uhkat on, jopa hyper inflaatioon ovat suuret. eu-talous on täysin tyhjän päällä. voi romahtaa kuin korttitalo, vaara on suuri, välimeri ja itä-urooppa voi laukaista ongelmat...
Nytkin suomi maksaa "sotakorvauksia" välimerelle...
Ryssat olivat siis todella typeriä ja hyökkäsivät ilman tykistön tukea ja jalkaväen paikallista ylivoimaa?
Tappiosuhde VKT-linjalla 21.6-31.7 oli vain 1:2.3. Suomalaisten tappiot 30 650 ja Leningradin Rintamalla 74 000, joista noin 4000 oli sairaustapauksia. Siis vertailukelpoiset lukemat 30650 vs 70 000.
Kesäkuussa hyökkääjän tappiot vajaat 68 000 ja heinäkuussa 38 000. Esim kesäkuun tappioista 4500 oli sairastapauksia ja heinäkuussa . 3500. Niitähän Suomi ei laskenut omissa tappioraporteissaan. Huomioikaapa tämäkin.
On tunnettu tosiasia ettei Suomen armeijan divisioonien taso ollut edes Saksan tasoa. Ei ollut suomalaisten lentäjienkään taso yhtä korkea kuin Luftwaffella.
J. K. Paasikivi: " kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen".
” On tunnettu tosiasia ettei Suomen armeijan divisioonien taso ollut edes Saksan tasoa. Ei ollut suomalaisten lentäjienkään taso yhtä korkea kuin Luftwaffella. ”
Ei tarvinnutkaan olla! Riitti, kun hyökkääjä pysäytettiin ja lyötiin!
”J. K. Paasikivi: " kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen".”
Tottakai ja hän oli oikeassa! Vapautta ja demokratiaa kannatti puolustaa silloin kun hyökkääjä tarjoaa vain vankeutta ja orjuutta!
Suomen armeija oli sellainen pienen maatalousvaltaisen maan primitiivinen luomus. Tulivoima keskinkertainen ja liikkuvuus heikohko. Ei sitä suomenhevosella sentään mahdottomia.
Suomen hevonen voi hyvin ja kotiutettiin. Lend lease puna-armeija sen sijaan ei ole viekään saanut maksettua kyörättyä tavaramäärää USA :lle.
Venäjällä on hyvin tarkkaan nykyisin tutkittu Karjalan Kannaksen 1944 taistelut ja niissä menehtyneiden neuvostosotilaiden määrät. Menehtyneisiin lisätty myöhemmin haavoihinsa menehtyneet, kadonneet ja kuolleiksi julistetut sekä ei-taistelujen vuoksi kuolleet.
Ajalla 9.6-20.6.44: 8205 menehtynyttä sotilasta
Ajalla 21.6-16.7.44: 16 058 menehtynyttä sotilasta
Kuten huomaamme lukemat suuremmat kuin Krivosheevin juuri siksi että niissä tarkistettu myös sotasairaaloista tulleet raportit sekä myöhemmin kuolleiksi julistettujen kadonneiden miesten tiedot.
Suomalaisten vertailukelpoinen lukema on vastaavasti Kannaksen osalta noin 11500 ajalta 9.6-16.7.44.
Suomalaisten tappioihin lisättävä noin 1000 sotavangiksi jäänyttä jotka palautettiin 1944-45. Ja NL:n vastaavat muutama sata. Eli turpasauna Suomen osalta heikkeni entisestään.
Krivosheevin lukema ei edes ollut 9.6-20.6.44 vaan ajalta 9.6 klo 18 illalla aina 19.6.44 klo 18. Ja se ei todellisuudessa edes kata koko päivää 19.6. Samoin siitä puuttunee osa 9.6 tappioista.
Kokonaistappiot kesäkuussa reilu 67 000 ja heinäkuussa 38 000. Sisältää sairaustapaukset, päinvastoin kuin Suomen tilastot.
Tapio Tiihosen väitteet väitöskirjassaan kumoutuvat täysin ja Ohto Manninen totesikin v 2008 että Leningradin Rintaman yksiköiden tappioraportit, 10 päivän raportit ja tarkennetut kuukausiraportit ovat oikeasuuntsia. Samaa mieltä myös David Glantz. Krivosheev-kriitikko Venäjällä Sotahistorian Akatemian pj Lev Lopukhovsky ei näe suuria virheitä Krivosheevin vuosien 1942-45 tilastoissa vaan kritiikki koskee vuotta 1941.
Tiihosen 189 000 edellyttäisi että menehtyneinä sotilaita pitäisi löytyä kesä-heinäkuulta noin 47 000. Mannisen mukaan lukema 25 000 on hyvin lähellä totuutta. Suomalaisten vastaava tappiolukema sotavangit mukaan lukien on ollut yli 12 000 Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944.
Eihän ne miksikään kumoudu! Stallari vain esittää oman versionsa asiasta:-D
Tiihosen lukemat ovat Venäjän arkistoista ja sekös Tiltuja kyrsii. Putini sulki arkistot kiireesti kun totuus Neuvostoliiton osuudesta toisen maailmansodan aloitukseen oli paljastumassa. Tosin se tiedetään muutenkin.
Putiniko kertoi pöhveIille sulkeneensa arkistot?
Siinä tapauksessa pöhveIiä huijattiin, länsimaisilla tutkijoilla on edelleen pääsy.
Stalikallako on vapaa pääsy arkistoihin?
PöhveI on tyhmä kuin saapas😚😁😆
Tiihonen+pääsi+oman+tutkimustensa+viime+metreillä+käymään+noita+raportteja+läpi+joten+ajallisesti+koko+tutkimus+pohjaa+90%:sti++Suomen+Päämajan+katteettomien+ylioptimistisiin+arvioihin+neuvostotappioista.
Minkä tahansa Kannaksella olleen neuvostodivisioonan menehtyneiden sotilaiden listat voi jokainen käydä nykyään tutkimassa. Niistä löytyy esim kaartin divisioonien listaukset. Nimiä läpikäytäessä vahvistuu kuva tappioiden olleen divisioonille yleensä 800-950 menehtynyttä kesä-heinäkuussa 1944. On huomattavaa että vuoden 1945 puolella on tarkennettu vielä viimeisiä kadonneiden tapauksia. Samoin sotavankien luovutusten yhteydessä on lisätty raportteissa Kannaksen taisteluissa kadonneiden nimiä. Myös haavoihinsa menehtyneinä kirjattu varsinaisten taistelujen jälkeen esim heinäkuun puolivälissä.
Noin 25 000 menehtynyttä neuvostosotilasta Kannaksella kesä-heinäkuussa 1944 on tutkijoiden ylivoimaisen enemmistön näkemys neuvostotappioista. Ne ovat olleet hieman yli 2 kertaa suomalaisten peruuttamattomat tappiot varsinkin jos sotavangit lasketaan mukaan.
-----Stieglitz
Lend Lease apina viettää vielä voitonpäiväjuhlia silmät sameina.
Saksan+tappiot+Kannaksella+n.+600+miestä.+Sen+lento-osasto+pudotti+pommeja+570+tonnia,+tuhosi+1-10+hyökkäysvaunua+ja+ampui+alas+60-70+lentokonetta+eli+aiheutti+noin+20-25%+Neuvostoliiton+lentokonetappioista+ja+0.5-5%+panssaritappioista.
Tiihosen lukemat eivät ole neuvostoarkistoista. Tiihonen pääsi tutustumaan neuvostoarkistoihin vasta aivan tutkimustensa viime vaiheessa. Itse asiassa Manninen totesi että Suomen sodanjohto arvioi neuvostappiot 50% liian suuriksi. Tiihonen on pannut virheen peräti 80%:iin.
On merkillepantavaa että Tiihonen itse on haihtunut julkisuudesta kuin pieru saharaan. Ohto Manninen ei näytä käyttävän mitään Tiihosen lukemia uskottavina ja Tiihonen jääkin Suvorovin tavoin 1990-luvun lyhyeksi "tähdenlennoksi". Mart Laarin höpötyksiin luottaminen on vielä yksi Tiihosen luotettavuutta heikentävä tekijä.
Avaajan mielestä siis Wehrmacht ei voinut saada turpasaunaa puna-armeijalta, koska venäläisiä oli vormussa enemmän.
Itseasiassa ei ole ollenkaan selvää miten Viipurinlahden, Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taistelut pitää maantieteellisesti määritellä. Viipurinlahden suomalaiset ja neuvostotappiot (usein esitetty 4400 vs 9000) viittaavat siihen että Tienhaaran-Viipurin lukemat on siihen laskettu mukaan. Toisaalta 17.Divisioonan JR 13 osallistui Talin taisteluihin. Käytännössä rannikkopuolustusjoukkojen lisäksi Suomella oli lohkolla Valkeasaaressa pahasti piesty 10.D sekä Kuuterselässä yhdessä 3.D:n kanssa hyökkääjän läpi päästänyt Ratsuväkiprikaati. Viipurissa töpeksinyt 20.Pr taas osallistui Ihantalan taisteluihin ja oli osin reservissä.
Ja Noskuaan suunta on myös kysymysmerkki. Se maantieteellisesti oli niin lähellä Ihantalan että sitä on vaikea laskea myöskään Vuosalmen taisteluun vaikka siellä oli vastassa 23. Armeijaan kuuluvia joukkoja joita myöhemmin nähtiin myös Vuosalmessa.
Amerikkalaiset yleensä käyttivät "kampanja" - termiä ja niille päivämääriä. Luontevaa olisikin lukea Kannaksen taistelut
- Viipuri-operaatio 9.6-20.6.44
-21.6-17.7.44: Kotka-operaatio joka jakaantui
Viipurinlahti-Viipuri-Tienhaaran taistelut 21.6-17.7.44
Tali-Ihantala-Noskua taistelu 21.6-17.7.44
Vuosalmi-Taipale taistelut 21.6-17.7.44
Toinen selkeä ratkaisu olisi käsitellä Viipurin jälkeinen vaihe (Operaatio Kotka) yhtenä könttänä.
Tappiosuhde osoittaa ettei edes 1944 suomalaisen divisioonan kyky tuottaa tappioita hyökkööjälle suhteessa omiin tappioihin ollut mitenkään erikoinen. Saksan lukema lähes 1:3. Tosin korvaamattomissa tappioissa huonompi kuin 1:2.
Ei siis ihme että vertailussa suomalaisen jv-divisioonan taisteluarvoa kansainväliset tutkijat eivät pidä niin hyvänä kuin alamäessä olleen Wehrmachtin jv-divisioonan.
Kansainväliset tutkijat taitavat olla samoja, jotka väittävät ettei Sandarmohissa teloitettu 30000 suomalaispunikkia.
Kolmen+kaartindivisioonan+yhteenlaskettu+tappio+Kannaksella+kesä-heinäkuussa+1944+on+ollut+hieman+yli+2500+miestä+kaatuneina,+haavoihinsa+menehtyneinä+sekä+kadonneina+kuolleeksi+julistettuina.+Se+oli+keskimäärin+n.+840+miestä+per+divisioona+eli+11.5%+alkuvahvuudesta.+Puheet+siitä+että+"divisioonat+olisi+tuhottu"+on+siis+rankkaa+liioittelua+joihin+suomalaisilla+sotaintoilijoilla+näyttää+olevankin+taipumusta.+Kaartin+divisioonien+tappiot+menehtyneinä+olivat+hieman+yli+10%+koko+Leningradin+Rintaman+tappioista.+
Ei kukaan muu kuin Tarkkispoika/Stieglitz itse ole puhunut mistään tuhoutumisista! Neukut kärsivät tappioita eivätkä päässeet tavoitteeseensa! Se riitti! Lukemadi ovat yhtä ’luotettavia’ kuin aina:-D
Naurettavia todisteluja ja väittämiä näiltä mielikuvitus-nimimerkeiltä , satuilijoita ja suomensyöjiä.
Pölkkypäälletiedoksi ! Kaartindivisioonia oli neljä. Kyseessä oli vahvennettu divisioona, jossa oli 4500 ukkoa. Kaartindivisioonin saapui myös kokoajan täydennyksiä 500 miehen päivävauhtia.
Idiootti väittää että Kannaksella olisi ollut 46.Kaartindivisioona. Syy on ilmeisesti se että on käyty kersantti Putkisen sivustolta karttoja katsomassa. 😆
Et osaa sitten edes lukea? MISSÄ mainittiin muka 46. Kaartindivisioona???
"Kaartindivisioonia oli neljä. Kyseessä oli vahvennettu divisioona, jossa oli 4500 ukkoa."
😄 Sekö jonka nimi oli 46.AK?🤣
Höpö höpö. Mitään neljättä kaartin divisioonaa Kannaksella kesällä 1944 ei ollut. Niitä oli vain kolme:45.KaD, 63.KaD ja 64.KaD.
Tosin Putkinen sekoili karttakuvissa ja piirsi Kannakselle 46.KaD:n. Tosiasiassa kyseessä oli 46.D.
168.Divisioona taisteli Kannaksella VT-linjalla ja Tali-Ihantalassa heinäkuun alkupuolelle asti. Sen sotilaita listattu menehtyneen 796. Siis suhteessa samat tappiot kuin niitä hieman suuremmille Kaartin kolmella dividioonalla: 45.KaD, 63.KaD ja 64.KaD.
Jo neljäs divisioona niitä tutkimustuloksia joissa Kannaksen taisteluissa olisi menehtynyt kaikkiaan 25 000 miestä. Tapio Tiihosen kohuväitteille 189 000 neuvostotappioista ei löydy tukea.
-----Stieglitz-----
Suksi kuuseen. Tutkitko 14 vuotta Neuvostoliiton arkistoja puna-armeijan osalta kuten Tiihonen. Tiihosen mukana oli myös Ari Raunio.
Tiihonen tutki arkistoja vain vuoden. Suurimman osan ajastaan hän tutki suomalaisia ylioptimististia päämajan arvioita vihollistappioita sekä erittäin kiistanalaisia vankikuulustelu asiakirjoja. Vangit tunnetusti kommenteillaan mielistelivät suomalaisia kuulustelijoita. Ohto Manninen on kumonnut ja toppuutellut Tiihosen väitteitä neuvostotappioista. Myös Venäjällä kriittinen Lev Lopukhovsky ei näe suuria virheitä Krivosheevin vuoden 1943-45 tappiokirjauksissa vaikka Tiihonen noita väitöskirjassaan höpötteli.
Neuvostotappiot eivät voineet nousta valtaviksi sillä sen divisioonien taistelevat jv-pataljoonat olivat miesmäärältään pieniä. Suomenkin sotilaskuolemista hyvin pieni osa oli "koiraslottia".
-----Stieglitz-----
Tali-Ihantala on uusisänmaallisten hörhöjen yritys yrittää selitellä jatkosodan eli hyökkäyssodan jotenkin voitoksi. Lennart Oesch oli se joka pönkitti myyttiä ja taistelun merkitystä vaikka aikalaistodistukset osoittivat mm Heinrichsin suhtautuneen nuivasti taisteluun IV AK:n lohkolla. Puna-armeija heitti kahdessa viikossa suomalaiset samoille linjoille missä suomalaiset rämpivät talvisodan lopulla.
Ja kaikki tämä kun yli 200 000 saksalaista oli Pohjois-Suomessa, 1 divisioona Viipurinlahdella ja IV AK:n tukena saksalainen rynnäkkötykkiosasto sekä 50-70 koneen lento-osasto.
Kommunistit taisivat sittenkin olla oikeassa että ilman saksalaisia pelosta paskat housuissa olleet suomalaiset olisivat voineet luhistua.
Patrioottina sanoisin : nöyryyttävää!!!
Venäjän patriootti.
Oesch itse on vastuussa (Mannerheimin kanssa) sotavankien huonosta kohtelusta. Sodan jälkeen Lennart uhriutui.
Kun sitten katsotaan oliko Vuosalmi miten paljon verisempi paikka puna-armeijan joukoille - suomalaisille se oli - niin tulos on hyvin samansuuntainen. Esimerkiksi 142.Divisioonan tappiot (23.Armeijan yksikkö) menetti kesä-heinäkuussa 1944 yhteensä 865 miestä kaatuneina, haavoihinsa kuolleina sekä kadonneena kuolleeksi julistettuna. He saivat maaston haltuun ja viimeiset kuolleet tunnistettiin vuodenvaihteessa 1944-45 ja vankien palautuksen yhteydessä pystyttiin myös vähentämään kadonneista nämä hengissä säilyneet.
865 miehen tappiot olivat vain niukasti suuremmat kuin kaartindivisioonien keskiarvo n. 840. Divisioonan alkuvahvuus 1.kesäkuuta 1944 oli 6543 miestä.
Edelleen nämä tulokset vahvasti viittaavat juuri tutkijoiden arvioon n. 25 000 puna-armeijan sotilaan kuolemasta. 142.D oli varmasti kiivaissa taisteluissa. Tappiotilasto osoittaa ettei tämäkään divisioona tullut "tuhotuksi" kuten lumoutuneet suomalaiset sotaintoilijat ovat psyykanneet itsensä tällaiseen käsitykseen. Tappiot eivät ole olleet "valtavat" koska pataljoonat olivat suhteellisen pienet.
-----Stieglitz-----
Ja sulla on tietenkin ne Kremlin dokumentit.
Kannaksella+pienimmät+divisioonat+puna-armeijalla+oli+Viipurinlahdella.+124.Divisioona+oli+alkuvahvuudeltaan+vain+n.+5100+miestä+ja+sen+pataljooniin+kuului+vain+285+miestä.+Niinpä+sen+tappiotkin+olivat+odotettavasti+pienet.+Silti+203+miehen+menettäminen,+joka+viittaa+vain+800+miehen+kokonaistappioihin++ei+ollut+todellakaan+mikään+"turpasauna".+Pataljoonaa+kohden+vain+alle+90+miestä+eli+vain+n.+30%.+
Niin ja lähde, sitä sinulta ei tietenkään löydy.
Mutta urhoollinen yritys puna-armeijalta kun lähti Viiåurinlahtea ylittämään parilla sadan miehen divisioonallaan, jotka olvat jo valmiiksi pahoja tappioita kärsineitä! Tavoitteena on täytynyt olla manner-Suomi lahden tuolla puolen??
Kun on keskellä lahtea soudettu suomalaisilta vohkituilla soituveneillä rytmikkäästi keskelle suomalaisten ja saksalaisten tykkitulta, on isänmaallisen hurmion täytynyt käydä korkealla!?
Lähde löytyy: 17 raporttia 124.Divisioonan miestappioista. Nimet listattuna. Viimeiset menehtyneet tarkistettu ja vahvistettu vuodenvaihteessa 1944-45 ( vankien palautusten yhteydessä). Minulla on dokumentit katsottuna, sinulla ei mitään muuta kuin katteettomia ylioptimistisia suomalaisten "arvioita" vihollistappioista.
-----Stieglitz-----
Sinun dokumentit tiedetään. Ne on bäcmannin tuomia kremlin ostokortteja.
Sinä uskot , buaha#
Stallareille on katkera paikka, että lada hyytyi, taliin ja ihantalaan, sekä vuosalmelle, että ilomantsiin.
Kannaksen+taistelujen+suurimmat+suhteelliset+tappiot+koki+todennäköisemmin+224.Divisioona.+Sen+tappioista+jopa+puolet+oli+kaatuneita+tai+kadonneita.+Monet+hukkuneita+koska+harva+heistä+osasi+uida.+Nimilistat+kaatuneista,+kadonneista+ja+myöhemmin+kuolleiksi+julistetuista+viittaavat+jopa+1400+sotilaaseen.+Se+koki+suuria+tappioita+Greif-divisioonan+lohkolla.+Tappioista+vähintäin+95%+ajoittuu+päiviin+1.7-11.7.44+ja+eteenkin+4.7-9.7+olivat+sille+veriset.+
Leningradin Rintaman 23.Armeijaan kuulunut 178.Divisioona menetti Kannaksen taisteluissa peruuttamattomien tappiokirjauksien listauksissa menehtyneinä 868 miestä. Se taistelu Viipurin valtauksen jälkeen mm. Kärstilässä sekä Tikkalan suunnalla (3.Pr vastaan). Divisioonalla oli vahvuus 1.kesäkuuta 1944 kaikkiaan 6899 miestä eli jonkin verran enemmän kuin muilla divisioonilla keskimäärin mutta hieman vähemmän kuin kaartindivisioonilla. Suhteessa divisioonan kokoon sen tappiot olivat hieman suuremmat kuin kaartindivisioonilla keskimäärin. Se kuului 1.-28.6.44 97.Armeijakuntaan ja 2.-17.7.44 108.Armeijakuntaan.
Seitsemän lasketun divisioonan (45.KaD, 63.KaD, 64.KaD, 168.D, 178.D, 124.D ja 224.D) peruuttamattomat tappiot olleet Kannaksella keskimäärin 831 miestä menehtyneinä kesä-heinäkuussa 1944.
-----Stieglitz-----
Pieni korjaus. 178.D kuului tietenkin 21. Armeijaan.
-----Stieglitz-----
Kannaksella taistelleen 90.Divisioonan (23.Armeija) sotilaista on nimilistojen perusteella menehtynyt kesä-heinäkuussa 1944 kaikkiaan 818. Divisioonan vahvuus oli 1.kesäkuuta 1944 kaikkiaan 6539 sotilasta. Se oli eräs 23.Armeijan toiseksi pienin divisioona.
-----Stieglitz-----
Dissiä kaikki!
sankarillisen puna-armeijan kaartin divisioona, se raaka ryntäys brigaadi sai niin riittämiin tulta niskaansa, ettei rynnännyt ihantalassa!! taisi tulla täysosuma komento paukkaankin, sekä modrrniin panssarikärkeen, jne.
- iivana makasi, jos henkiin jäi, kiltisti kolossa.
Ryntäily loppui ja ei päästy suomea raiskaamaan.
Näin se kävi todellisuudessa.....
Stieglitzin versio balladista Tali-Ihantalassa on saanut nolon lopun!
Noo nythän sieltä tietäjä iänikuinen tulee esille . Kyky arvioida asioita poistamalla mahdollisuus mitä sitten olisi tapahtunut on jo tajunnan ulkopuolella .
Monet stallariväitteet ovat todellakin ”tajunnan ulkopuolella”!
Kun+divisioona+menettänyt+kaatuneina,+haavoihinsa+menehtyneinä,+kadonneina+n.+800+miestä+on+se+menettänyt+myös+noin+2400+haavoittuneina+jotka+toipuivat.+Näistä+tulee+se+105+000+mitkä+Ohto+Manninen+esitti+Leningradin++Rintaman+tappioiksi.+Niistä+menehtyneitä+n.+25+000.+Tapio+Tiihosen+väitteet+joutuvat+nyt+naurunalaisiksi.+Ei+divisioona+ole+voinut+menettää+kaikkia+miehiään+sillä+jopa+torjuntavoittoidiootin+täytyy+tajuta+että+tappiot+keskittyvät+90-95%:sti+taistelujoukkoihin.+3200+miehen+tappiot+ovat+merkinneet+juuri+noin+300+miehen+tappiota+per+pataljoona.+Ja+todellakin+-+puna-armeijan+pataljoonat+Kannaksellakin+v+1944+olivat+pieniä.+Pienimmät+Viipurinlahdella+vain+285+miestä.+Muualla+toki+jonkinverran+suuremmat+mutta+kaikki+reilusti+alle+500+ja+monet+vain+300-400+miestä.
Puna-armeijan jv-pataljoonan koko 6750 miehen divisioonassa on ollut vajaat 400 miestä. Kaartin divisioonissa hieman isommat mutta uusissa 5100-5300 miehen divisioonissa vain 285 miestä. Pataljoonien koko pieneni suhteessa jonkin verran enemmän kuin divisioonan koko. Tämä johtui siitä että jv-divisioonan tykistö pyrittiin pitämään ainakin putkimäärillä ennallaan. Muiden yksiköiden miesmääriä leikattiin.
Jos saan antaa oman arvioni niin huomioiden vastassa olleen pikkuisen Suomen ja suuren Neuvostoliiton niin ei 1:2 eikä edes 1:2.5 tappiosuhde ole kyllä vielä "turpasauna". Muistan kyllä miten kansakoulun ja oppikoulun patrioottiset opettajat yrittivät iskostaa meidän nalliaisten päihin käsityksiä jossa tämä "ryssä" olisi kärsinyt kymmenkertaisia tappioita suomalaisten tappioihin nähden. Nyt tutkijat kuten tämä Ohto Manninen osoittavat tappiosuhdeluvun olleenkin aika "maltillisen". Me vanhemmat ikäluokat aivopestiin tähän "suomalainen vastaa kymmentä ryssää" ajatusmalliin mutta tämä usko horjui kyllä viimeistään 1970-luvulla kun NL:n loistava lätkäjoukkue nuiji Suomen mennen tullen.
Tutustukaa toki uuteen kriittiseen sotahistoriaan eteenkin te jotka vielä uskotte noihin vanhoihin suomalaisiin kliseisiin.
Joo me uskomme vakaasti Puttiinin historian uudelleen kirjoittamiseen.
Natsit raivostumassa Ohto Mannisen tutkimuksiin kun "ryssiä ei kuollutkaan niin paljon kuin oli fantasioitu". 🤣
Ja suomalaisten omista kovista tappioista ei tietenkään haluta tietää mitään. ☝️🤔
Manninenkin on noita kremlin nuoleskelijoita.
Viipuri on vanha venäläinen kaupunki ja sitä miettiessä ajatukset kääntyvät Suur-Suomi idiootteihin ja typerään ulkoministeri Eljas Erkkoon.
Erkko Paasikivelle: "unohda että Venäjä on suurvalta". Ei ristus mikä pelle koko Erkko.
- Viipuri on vanha venäläinen kaupunki ja sitä miettiessä ajatukset kääntyvät Suur-Suomi idiootteihin ja typerään ulkoministeri Eljas Erkkoon.
Viipuri on Ruotsi-Suomen vanha kaupunki ja ruotsalaisten rakentama. Erkko oli Stalinin voideltu, kuten raamattu ilmaisee.
Ylistetty, sankarillisen puna-armeijan kaartin divisioona, se raaka, voiman tuhlaus ryntäys brigaadi, sai niin riittämiin tulta niskaansa, ettei rynnännyt ihantalassa!! taisi tulla täysosuma komento paikkaankin, sekä moderniin panssarikärkeen, jne.
- iivana makasi, jos henkiin jäi, kiltisti kolossa. mikään ei toiminut. kun tykistökeskityksessä makaa paskat housussa kuolemaa peläten, niin se sankaruus ja into häviää.....
Myös Esim. sankarilliset Raketinheittin osastot murskautuivat.
Ryntäily loppui ja niin ei päästy suomea raiskaamaan.
Näin se kävi todellisuudessa..... kakka housuus ei edetty enää.
Sama toistui vuosalmella, viipurinlahdella, tienhaarassa, ilomantsissa, jne jne.
Punakone hyytyi, eteneminen loppui. ja pska haisi.
kakka pöksys, ruumiiden läjissä maaten , alkaa se veriuhri toimia, into laantuu.
Tärkeäkin henkilö, sotilas taantuu, ja alkaa keskittyä ja huolehtia housuissa vellovan pskan sankarilliseen vaikutukseen.
tykistö on tehokas moraalin hävittäjä,
-ensin puna-armeija ampui läpi rajajoella. ja sitten tuli itsekin maistaneeksi tuhon säveltä,, pskat housuus..... ei balaikka soi, uraata ei huudeta kun uuvuttaa toi kuoleman löyhkä.....
Kahden Kannaksella olleen divisioonan tyystin erillaiset tappiolukemat:
10.Divisioona (23.Armeija, sen 115.AK) 1021 menehtynyttä kesä-heinäkuussa 1944
80.Divisioona (59.Armeija, 43.AK) vain 27 menehtynyttä
Ensiksi mainitun suuret tappiot saavat sotahullut euforiseen tilaan. Jälkimmäisen olemattomat tappiot saavat aikaan raivon ja syytökset "Pietarin propagandasta". Jätämme kiilusilmät kiehumaan juhannusliemeensään.
-----Stieglitz
On tunnettu tosiasia ettei 80.divisioona osallistunut käytännössä ollenkaan Karjalan Kannaksen taisteluihin. Toinen vastaava oli 125.D.
Suomen armeijaa pidettiin sotilasasiantuntijoiden mukaan aika heikkona mobiilisuudeltaan ja tulivoimaltaan keskinkertaisena jopa 1944. Ohto Mannisen mukaan puna-armeijalla puolestaan oli divisioonatasolla sen pienestä koostaan huolimatta hyvä tulivoima. Liikkuvuus vähintäin Suomen divisioonien tasoa niissä joukoissa mitä NL piti Suomen rajoilla. Parhaimmat yksiköt toki pidettiin itse päärintamalla.
"""Puna-armeijan jv-pataljoonan koko 6750 miehen divisioonassa on ollut vajaat 400 miestä. Kaartin divisioonissa hieman isommat mutta uusissa 5100-5300 miehen divisioonissa vain 285 miestä. Pataljoonien koko pieneni suhteessa jonkin verran enemmän kuin divisioonan koko. """"
Onko liikaa pyydetty, jos laittaisit lähteesi mistä nuo lukemasi tempaisit?
On mahdonta arvioida tapahtumia, jos sinun kaltaiset keskustelu-nikkarit kertovat oman pään sisällä kehitettyjä sotajuttuja.
Minä+luotan+aika+lailla+siihen+Ville+Kivimäen+mainitsemaan+löhdetietoon+jonka+mukaan+94%+suomalaisten+tappioista+kohdistui+juuri+taistelujoukkoihin+eli+lähinnä+rykmentteihin,+torjuntakomppanioihin,+tykki-+eli+pst-komppanioihin+sekä+pioneeriyksiköihin.+Ja+jotain+samanlaista+lukemaa+voidaan+otaksua+myös+puna-armeijan+tappioista,+siis+vain+5-10%+tappioista+kohdistunut+muihin+kuin+rykmentteihin,+pioneereihin+ja+panssariyhtymien+taistelijoihin.+Näin+ollen+90+000+miehen+tappiot+ovat+kohdistuneet+taistelujoukkoihin+joiden+määrä+ollut+noin+270+pataljoonan+verran+jv-+tai+panssariyhtymien+taistelijoita.+Kyseessä+siis+osastot+jotka+eivät+ole+olleet+alunperinkään+kuin+ehkä+hieman+yli+100+000+miestä.+
" Kannaksen taistelujen kulkua ei voi ymmärtää ennenkuin sisäistää miten pieniä puna-armeijan jv-pataljoonat vuonna 1944 olivat. "
Stalini ukaasi viiden divisioonan siirtokäsky Govoroville.
Jospa nyt tuot esille mistä kirjasta olet tempaissut tei tulet esittämään arviot jv-pataljoona lukemista vuonna 1944? Siis mikä on lähdeteos josta asiaa purat?
Eräs asia johon ei voi olla törmäämättä eikä vastaa sinun kertomuksiasi siihen todellisuuteen kuinka tärkeää Stavkalle oli lopettaa hyökkäys syvälle Suomeen ja alkaa siirtää divisoooniaan kannakselta saksalaisia vastaan.
Kun Stalin lähetti sähkeen Leningradin rintaman komentaja Govoroville jossa oli käsky: Viisi divisioonaa siirrettävä heti Suomen rintamalta Leningradiin kaikkine varusteineen, koska 13.7 oli määrä alkaa suurhyökkäys Ukrainassa. Komentajan vastustaessa käskyä Stalin uhkasi komentaa hengen menetyksellä jos käskyä ei noudateta.
Jos oletetaan, että divisioonassa olisi ollut vain mainitsemasi 285 miestä, niin minkälainen merkitys noilla >viidellä divisioonalla< oli taisteluissa suuressa isänmaallisessa sodassa suurhyökkäyksessä saksalaisia vastaan? Oliko Stalinin vaatimus viiden divisioonan eli vajaan 1500 miehen siirrosta ratkaisevan tärkeä suunnata hyökkäys kohti Berliiniä?
Tosiasia on, että bolsujoukkojen rynnistys loppui: Viipurinlahti, Ihantala, Vuosaari ja Ilomantsi paikkoihin.
Vaikka käsky oli ollut Viipurista hyökkäykseen lähteneille 21.6. edetä Lappeenranta-Kymi linjalle. Nikkeliuupumus teki yllärit matkalla, jäi vain haaveet.
A. E Martolan komentama 2.D (myöhemmin Blick) kärsi divisioonista kovimmat tappiot Leningradin Rintaman divisioonatkin huomioiden. Ainakin 1 872 divisioonan alaisuudessa ollutta sotilasta menehtyi kesä-heinäkuussa 1944. Tosin divisioona oli myös suurin Kannaksella ollut ja sille oli alistettu yksi 15.D erillinen pataljoona (Er. P 25) sekä 2 armeijakunnan patteristoa, yksi PM:n alainen patteristo sekä heimopataljoona 3. Lisäksi divisioonan taistelujoukkojen ydin - JR 7 ja JR 49 olivat tankattu täyteen miehiä niin että kirjavahvuudet ennen Äyräpään veristä taistelua olivat lähes 4000 miestä molemmissa rykmenteissä.
Neuvostoliittolaisten tappiolukemissa on todellakin huomioitava että ne sisälsivät myös sairaustapaukset. Venäjän sotahistorian akatemian puheenjohtajan professori Lev Lopukhovskyn mukaan Neuvostoliiton vuoden 1944 tappiokirjaukset olivat varsin luotettavat eikä suuria virheitä niissä ole. Sen sijaan vuoden 1941 viralliset lukemat ovat hänen mielestään pahasti alakantissa.
Kuolintapaukset sisältävät myös sairauksiin kuolleet sotilaat. Muutamat pistotarkastukset esim. 135.Divisioonasta Kannaksella näyttivät muutamia tällaisia kuolintapauksia.
-----Stieglitz-----
Ainakin seuraavien divisioonien miestappiot menehtyneinä mitättömät kesä-heinäkuussa 1944:
80.D....... 19 miestä (reservi)
125.D.... 32 miestä (reservi)
ja seuraavien varsin vähäiset....
135.D...... 118 miestä ( oli VKT-linjalla kun suurhyökkäys oli jo ohi)
124.D.... 203 miestä (Viipurinlahdella ollut pieni divisioona)
Käytännössä taisteluihin on osallistunut korkeintaan 27 divisioonaa ja muutamien osuus hyvin vähäinen.
-----Stieglitz-----
Jos oletetaan, että divisioonassa olisi ollut vain mainitsemasi 285 miestä, niin minkälainen merkitys noilla >viidellä divisioonalla< oli taisteluissa suuressa isänmaallisessa sodassa suurhyökkäyksessä saksalaisia vastaan? Oliko Stalinin käsky Govoroville viiden divisioonan eli vajaan 1500 miehen siirto Kannakselta Leningradiin perusteltu? Noin loppuunkulunieiden divisioonien taistelukyky on olematon.
Suomalainen 2.Divisioona menetti kuolleina yli 1870 miestä kesä-heinäkuussa. Oliko se lopussa? Ei koska sinne pumpattiin reserviläisiä (joiden taisteluarvo tosin ei enää ollut korkea).
” Ei koska sinne pumpattiin reserviläisiä (joiden taisteluarvo tosin ei enää ollut korkea).”
Suomen armeija perustuu RESERVILÄISIIN! Pitäisikö täydennysten tulla muka varusmiehistä? Ei heitä riitä siihen….
Epäilen kovasti, että myös Puna-armeijan yli 60-vuotiaat täydennysmiehet olivat reserviläisiä? Mutta kun kyse oli Puna-armeijalainen niin tottakai katse oli tarkka, tahto rautainen ja usko asiaan ylivoimainen:-D
Suomi aloitti rehvastellen jatkosodan myyttisellä hokemalla jossa "suomalainen vastaa kymmentä ryssää". Ja kas kummaa vuonna 1944 tappiosuhde 1:2 on jo torjuntavoittonatsien piirissä luokiteltu "turpasaunaksi". 🤣🤣🤣🤣🤣
Kovin uho oli siis jo hellittänyt. 😆
Govoroville annettiin 470000 taistelijaa Leningradin rintaman 21 A:lle ja 23 A :lle mihinkähän ne hävisivät kuin varpusparvi kun Tali-Ihantalassa ei näkynyt yhtään.
Ja muut joukot tuosta ajoivat amerikkalaisia säilykepurkkeja taistelujoukoille, amerikkalaisilla kuorma-autoilla ja amerikkalaisella polttoaineella.
Lähde: sota-arkisto
Tällainen tappiosuhde jossa hyökkääjä kärsi puolustajaan nähden kaksinkertaiset tappiot oli aika yleistä II maailmansodassa. Saksalaisten offensiivissa Ardenneilla joulukuussa 1944 heidän tappionsa olivat lähes tuplasti suuremmat ainakin kaatuneissa kuin USA:n joukoilla. Kun amerikkalaiset hyökkäsivät tammikuussa 1945 oli puolestaan heidän tappiot kaatuneina tuplasti saksalaisia suuremmat. Lopputulos tappioissa oli melko tasan, ehkä amerikkalaisilla niukasti suuremmat mutta suhteessa joukkojen määrään paljon pienemmät.
Neuvostoliiton tappiot kuolleina Kannaksen taisteluissa 1944 olivat jopa pienemmät kuin Suomen tappiot hyökkäyssodassa 1941.
Ookkonäätyhmä! Mitä sitten?
Eri aika, eri paikka ja eri tilanne!
Suomalaisten 3.Prikaati oli kooltaan lähellä neuvostodivisioonaa (n. 6700) ja se menetti kuolleina 460 miestä kesä-heinäkuussa 1944.
Ja tämä liittyy mihin?
Vuosalmen suunnalla olleilla divisioonilla oli kaikenkaikkiaan suuremmat tappiot kuin muilla lohkoilla olleilla. Sama tilanne sekä suomalaisjoukoilla kuin neuvostoliittolaisilla.
Pyöräkangas ei ole ensimmäinen taistelu sillanpäästä.mistä panssarikiila joutuu pakittamaan tykkitulessa, lopputulos on aika erikoinen, koska suomalaisilla ei ollut voimaa sulkea saartorengasta, se oli siis tasapeli, eikä torjuntavoitto.
Päämaja esitti että Leningradin Rintaman panssareita olisi tuhottu 750. Mutta edes Tiihonen ei uskonut lukua - esitti 500. Tosiasiassa Leningradin Rintama menetti tuhoutuneina tai muulla tavoin poiskirjattuna 270.
Tappioita voidaan verrata yleislukemiin joka oli 1 menetetty panssari per 275 menetettyä sotilasta vuonna 1944. Mikäli sama suhdelukema päti Kannaksella korreloisi 105 000 miehen tappiot 380 panssarin tappioita.
Tiihonen oli tässä oikeassa. Päämajan arviot Leningradin Rintaman panssaritappioista olivat ainakin tuplasti suuremmat kuin todelliset. Voi myös olla että 270 on täysin tuhottujen korjauskelvottomien vaunujen määrä Kannaksella.
Saksalaiset kykenivät aiheuttamaan 23700 panssarin tappiot puna-armeijalla 1944 sillä heillä oli noin 3000 panssaria tai rynnäkkötykkejä itärintamalla. Suomella vastaava lukema - vain n. 30. Suomella ei ollut myöskään erityisen lujaa pst-aseistusta. Pääosa pst-tykeistä sotasaalit 45 mm tykkejä, osa jopa vain 37 mm. 75 mm tykkejä menetettiin paljon vetokaluston puutteen vuoksi.
Ja yleensäkin maasto päärintamalla suosi suurien panssarivoimien käyttöä.
Tiihonen kertoo Leningradin rintaman tappiosta, jotka olivat 1000 miestä kilometriä kohti.
Turpasaunan virallinen määritys on se että vastustajalle tuotetaan vähintään 6-kertaa omia tappioita suuremmat tappiot.
Enpä ole kuullut minkäänlaista määritelmää eikä kyseessä ole sotahistoriallinen termi!
Aiheutimme vastustajalle RIITTÄVÄN SUURET TAPPIOT siihen, ettei sovjetisointi onnistunut ja Tarkkispoikaa se kyrsii ikuisesti!
Tule marski kyytiin
Toverien kyytiin
Kun Ryti rinnallani istut
En enää ole aseeton
Kun Suomineito kauniin vartesi viereeni painat etupenkkiin
Se jo puhtia käskee pellin alle sotkaan
Ja levähdyspaikan meille jos Viipurista löydän sopivan
Niin kanssasi jaan mä kaiken minkä omistat!
Ne on niitä kansan Bandalissimuksien kivoja balladeja!
Tapio Tiihosen höpötykset joutuvat nyt noloon valoon.
" Tapio Tiihosen höpötykset joutuvat nyt noloon valoon. "
Sehan nähdään, kun sinä esittelet oman poikkeavan lähteesi. Odottelen innolla ulostuloasi lähteinesi. Oman pääsi sisällä tehtyjä tarinoitakin on kyllä kiva ollut oikoa.
"Tosiasia on, että bolsujoukkojen rynnistys loppui: Viipurinlahti, Ihantala, Vuosaari ja Ilomantsi paikkoihin."
--
Kannaksen rajakahakan sijasta bolsujoukkojen rynnistys sen sijaan eteni kaikkialla muualla tähän tapaan (ja oli jo edennytkin) Jo syyskuussa 1944 puna-armeija valtasi Tallinnan:
Tästä maasta vieläkin tuntuu löytyvän sotahulluja, joiden mielestä ainoastaan horjuntavoittomme olisi muka estänyt puna-armeijaa etenemästä ensin vain 100 km Kymijoelle, josta matkaa olisikin ollut Helsinkiin enää vain runsas toinen mokoma.
A.Airon ja Aladar Paasosen selonteon 19.9.1944 mukaan puna-armeija olisi ollut HALUTESSAAN jälleen ylivoimainen - Airon mukaan muutamassa kuukaudessa ja Paasosen mukaan jo muutamassa viikossa syksyllä 1944. Herrat antoivat arvionsa aamuvarhain presidentti Mannerheimin kutsusta 19.9.1944, koska Kreml oli jo uhkauksin vaatinut, että välirauhansopimus oli allekirjoitettava tuona samana päivänä.
Niin myös tapahtui. Kyseessä oli nytkin sanelurauha, kuten 13.3.1940 - halusivat Ihantalan taikka Ilomantsin ukot taikka ei.
15.2.1944 Novgorodin valtaus
20.6.1944 Viipurin valtaus vain muutamassa tunnissa
23.6.1944 alkanut suurhyökkäys Valko-Venäjällä
28.6. 1944 saapuminen suomalaisten jättämään tyhjään Petroskoihin
3.7.1944 Minskin valtaus
13.7. 1944 Vilnan valtaus
27.7.1944 Narvan valtaus
27.7.1944 Lvovin valtaus
25.8.1944 Tarton valtaus
30.8.1944 Romanian öljykenttien valtaus Ploiestissa
22.9.1944 Tallinnan valtaus (HUOM! vain 3 vrk Suomen välirauhansopimuksen 19.9.1944 jälkeen!)
13.10.1944 Riikan valtaus
17.1.1945 Varsovan valtaus.
27.1.1945 Auschwitzin keskitysleirin vapautus. Leirissä oli vielä 7650 elävää vankia, joista lähes 500 oli alle 15-vuotiaita lapsia.
Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9.5.
Silti joku horjuntavoittaja Suomessa uskoo yhä, että esim. Kymijoki ja Vantaanjoki olisivat olleet puna-armeijalle iankaikkisesti saavuttamattomia puroja.
Uskoo ken tahtoo.
” Ja kirsikkana kakussa Berliinin valtaus, jota juhlitaan edelleen vuosittain 9.5.”
Tosin jakaantunut Saksa yhdistyi 1990 ja sodan voittanut Neuvostoliitto riomahti 1991 ja menetti tällöin liki kaikki sodan ajan ryöstösaaliinsa! Tämäkään ei riittänyt vaan hajonneesta neukusta karkasi vapauteen Baltian maat, v-Venäjä ja Ukraina lukuisa joukko muita maita!
”Silti joku horjuntavoittaja Suomessa uskoo yhä, että esim. Kymijoki ja Vantaanjoki olisivat olleet puna-armeijalle iankaikkisesti saavuttamattomia puroja. ”
RIITTÄÄ, KUN TIETÄÄ. ETTÄ NE JÄIVÄT SAAVUTTAMATTA:-D
Ja sen uskoo kaikki!
No luulisi göbbelsin olevan vähintäänkin iloinen, kun on voinut elää jo 30 vuotta ilman Neuvostoliittoa ja sen jälkeistä iki-ihanaa rauhantilaa maanosassamme.
Mikset ole jo muuttanut vähintäänkin Nevski Prospektille tai Tallinnan Kaubamajan lähelle? Hahahahahaahh,....
Varsinkin Valko-Venäjä ja Ukraina soveltuisivat pikku-göbbelsin uusiksi kotimaiksi enemmän kuin hienosti.... hahahahahahahah.,..
Ihan vain tiedoksi: Stalin tarjosi jo kevättalvella 1944 nykyistä Moskovan rauhan 1940 rajaa NEUVOTTELUJEN pohjaksi, JKP olisi hyväksynyt NEUVOTTELUtarjouksen, mutta sotahullumme katsoivat paremmaksi tapattaa vielä 17 000 suomalaista lisää syyskuun 1944 saakka.
Antautusmisvaatimus tuli kuvioihin vasta kesäkuussa Viipurin menetyksen jälkeen. Tutkijat olivat/ovat erimielisiä tarkoitettiinko täydellistä kapitulaatiota vaiko vain aseiden laskemista, koska silloinkaan ei haluttu edes NEUVOTELLA.
Tosiasia kuitenkin on, että kaakkoisrajamme olisi voitu vaatia sanelurauhassa syyskuussa 1944 aivan yhtä hyvin Kymijokeen nykyisen sijasta. Apua emme olisi saaneet mistään: Britannian ja USA:n kanssa välit olivat edelleen poikki - kiitos GM:n ja RR:n hölmöilyjen.
Niin tai näin - jo pelkkä Porkkalan tukikohta yli 30 000 neuvostoliittolaisen kera oli GM:n mielestä kapitulaatio - niinkuin olikin, puhumattakaan hotelli Tornin kapitulaatiosta vuoteen 1947 saakka. GM esittikin jo pääkaupungin siirtämistä Turkuun.
Suomen kaakkoisraja päätettiin 19.9.1944 Moskovassa ja sitten varmemmaksi vakuudeksi sinetöitiin vielä Pariisissa 1947, eikä todellakaan millään ihantaloilla tai ilomantseilla ollut silloin asiassa osaa eikä arpaa. Hyvä, että suomalaiset saivat edes suunsa avata Pariisissa natsisaksan liittolaisina.
Ja riittää, että se pitäisi kaikkien TIETÄÄ. Se ei ollut eikä ole USKON asia - vaan tosiasia.
Täyttä asiaa. Suomen armeija uuden neuvosto-offensiivin edessä esim syksyllä 1944 olisi luhistunut kuin korttitalo.
On tuskallinen asia torjuntavoittoihmisille se ettei suomalaisten sotilaallinen suorituskyky ollutkaan niin mahtava kuin mitä he ovat fantasioineet. Tappiosuhteiden yllättävä tasaisuus 1944 siitä yksi osoitus. Myös hyökkäysvaiheessa 1941 koettiin jotain ihan muuta kuin että yhtä suomalaista kuollutta kohti olisi taistelukentillä tapettu 10 neuvostoliittolaista.
Tämä asia kirveltää nyt uusisänmaallisten hörhöjen haavoissa.
” On tuskallinen asia torjuntavoittoihmisille se ettei suomalaisten sotilaallinen suorituskyky ollutkaan niin mahtava kuin mitä he ovat fantasioineet. Tappiosuhteiden yllättävä tasaisuus 1944 siitä yksi osoitus. ”
Sehän on pelkkä sinun ikioma väitteesi, joita Tarkkispoika nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki laskee yhteen suurella vaivalla tuhansista dokuista? On silti tainnut jäädä puolet pois?
”Myös hyökkäysvaiheessa 1941 koettiin jotain ihan muuta kuin että yhtä suomalaista kuollutta kohti olisi taistelukentillä tapettu 10 neuvostoliittolaista. ”
Olet ITSE AINOA, JOKA PUHUU SUHTEESTA 1/10! Sen sijaan olet itse todistellut kuinka epätarkkaa on laskentatoimesi ”tuhansien asiakirjojen” parissa ja siksi uskottavuutesi lukujen suhteen on täysin romahtanut!
”Tämä asia kirveltää nyt uusisänmaallisten hörhöjen haavoissa.”
Toiveajattelua stallarilta;-D
Saksalaisen Kuhlmey-lento-osaston panos Kannaksen horjuntataisteluissa oli täysin RATKAISEVA. Jokainen mukana ollut - niin saksalaiset kuin suomalaiset asiantuntijat - olivat/ovat asiasta täysin yksimielisiä, että rintama olisi murtunut ilman saksalaislentäjien tukea.
Stuka-syöksypommittajien ratkaisevasta osuudesta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjumisessa vallitsi Suomessa syvä hiljaisuus omituisen kauan. Syytä tarpeettomaan vaikenemiseen voi vain arvailla.
https://areena.yle.fi/1-3245121
Kuhlmeyn saavuttama jokainen ilmavoitto on muuten poissa suomalaisten lukemista. Kesäkuun 1944 neuvostotappiot olivat sotalennoilla 194 ja niistä ilmatorjunta noin 60. Muutama mennyt taatusti "ei palanneet lennolta" tapauksissa teknisiin tms syihin. Lopulta saksalaiset ja suomalaiset lentäjät saavuttivat noin 130 ilmavoittoa. Ainakin 2 tapauksessa pudottaja oli muu saksalainen kone kuin Osasto Kuhlmeyhin kuulunut. On vahvoja viitteitä että Osasto Kuhlmey ampui alas jopa enemmän koneita kuin hävittäjälentolaivueet 24, 26 ja 34.
Ohto Mannisen mukaan suomalaisten kokonaistappiot kesä-heinäkuussa 1944 58 000 miestä. Puna-armeijan kokonaistappiot olivat sekä suomalaisia että Suomessa olleita saksalaisia vastaan 150 000 miestä. Niistä ainakin 6 000 saksalaisia vastaan ja lisäksi ainakin 7 000 oli sairaustapauksia. Näin vertailukelpoiset tappiot suomalaisia vastaan olivan n. 137 000 miestä.
Tästä havaitsemme tappiosuhteen olleen vain noin 1:2.4. "Turpasaunan" osalta tappiosuhdelukema tuskin parempi. Varsinkin jos huomioidaan nuo sairaustapaukset joita Suomessa ei laskettu tappioiksi. Karkuruustekijä ja sotavangit huomioiden tappiosuhde Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella oli kaatuneissa/kadonneissa vain 1:2.
Että jaksaa nuija spämmätä soopaa suoraan Kremlin salaista salaisimmista kätköistä, joita ei usko Erkkikään.
Aluksi vähän luin, mutta nyt ohitan , on niin täyttä valetta kuin olla voi.
Ei ole nuppi kunnossa.
HeHe! Stallari osaa kyllä hihkaista, että ’valetta ja väärin’, mutta siihen se taito loppuukin! Ei osata perustellusti kertoa mikä meni väärin ja millä tavalla vaikka ollaan keskustelupalstalla!
Jutussa ei puhuta mistään ’Kremlin kätköistä’ vaan tapahtumien kulusta!
Koko Suomen sotahistoria 1939-44 perustuu jatkuvaan Raatteentie-toistoon. Se auttaa painamaan villaisella
-talvisodan viimeisten viikkojen suomalaiskatastrofit toisensa perään:verilöyly
-hyökkäyssodan 27 000 kuollutta 1941
- kesän 1944 selkäsaunan ja Suur-Suomi aatteen täydellisen romahduksen
” Koko Suomen sotahistoria 1939-44 perustuu jatkuvaan Raatteentie-toistoon. Se auttaa painamaan villaisella”
En nyt oikein näe, että miten Raatteen tie olisi yhteydessä muihin?
”-talvisodan viimeisten viikkojen suomalaiskatastrofit toisensa perään:verilöyly”
Venäläisten oma verilöyly oli liki 200.000 ja valtaisat kalustotappioit? Eikö niitä lasketa?
”-hyökkäyssodan 27 000 kuollutta 1941”
Lukujen suhteen luottosi on vähäinen:-D
”- kesän 1944 selkäsaunan ja Suur-Suomi aatteen täydellisen romahduksen”
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Jaa että olisi siis lähdetty tekemään Suur-Suomea 1941 jotta 3 vuotta myöhemmin häntä koipien välissä paeten saavutettaisiin 200-300 km lännenpänä nämä niin sanotut "torjuntavoitot"? 😂
Ei suinkaan vaan kuten tiedetään niin ”sotaonni” on oikukas. Enemmän lähdettiin hakemaan kuin mitä lopulta saatiin!
Avaaja yrittää selvästi sanoa, että puna-armeija ei mitenkään voinut antaa Wehrmachtille turpasaunaa, koska Wehrmacht aiheutti suuremmat tappiot puna-armeijalle kuin päinvastoin.
TOSIASIA on se, että Tali-Ihantalassa Puna-armeijan tavoitteena oli Kymijoki ja sinne se ei päässyt, jolloin se kyseisen taistelun hävisi! Se kyrsii taas Tarkkispoika ja hän etsii lohtua ajatelmasta, että Suomen jossakin vaiheessa yrittämä saarto ei onnistunut.
Lisäksi stallarilla on pysyvä trauma hyökkäävien neukkusotilaiden määrästä ja hän etsii lohtua yrittämällä niitä pienentää! Se on turhaa! Pyörökankaalla joukkoa pienennettiin kyllä ansiokkaasti!
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Hyvä on laitetaan: Kirja, S.P. Platonov, Taistelut Suomen Rintamalla 1941-44. Kirjayhtymä.
ISBN 951-26-1224-0, 1976 Suomentanut Helge Seppälä. 228 sivua.
Venaläinen kenraaliluutnantti Platonov kirjoittaa näin, sivu 178.
"Yli kolme viikkoa kestäneiden hyökkäyksellisten sotatoimien aikana, kesäkuun 21. päivästä heinäkuun puoliväliin saakka, Leningradin rintaman oikean sivustan joukot eivät kyenneet täyttämään niitä tehtäviä, jotka ylijohto niille käskyllään kesäkuun 21. päivänä antoi. Rintaman joukot eivät onnistuneet etenemään valtakunnan ja Suomen rajalle ja täysin puhdistamaan Karjalan kannasta vihollisista. Siirtämällä alueelle riittävästi lisävoimia Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalan kannakselta syvälle Suomeen.
Heinäkuun puolivälissä rintamalinja koko Karjalan kannaksella vakiintui ja neuvostojoukkojen hyökkäystoimet keskeytettiin.
Riittääkö tämä? Tuo ainainen päättymätön surkea itku ja vaikerointi ei koskaan lopu historianpalstalla, sen vuoksi kun Suomen onnistui pysäyttämään Neuvostoliiton yrityksen saada maa miehitettyä. Säästyimme niiltä kauhuilta minkä Baltian maat joutuivat kokemaan.
On pakko vain ihmetellä. Mikä on noitten typerysten ajatusmaailma?
Jos sota olisi hävitty ja maa miehitetty olisivat välittömästi täydett vankijunat alkaneet kolkkaamaan kohti Siperian gulageja mukanaan 200-300.000 suomalaista! Juniin olisi koottu suojeluskunta, papit, armeijan kantahenkilökunta,, opettajat, poliisit, virkakoneisto ja puoluekoneistot!
Tilalle olisimme saaneet 1-2 miljoonaa neuvostokansalaista! Tämä olisi ollut stallarin mieleen!
"Jos sota olisi hävitty"
Mielenkiintoista, että sodan voittanut osapuoli antaa mittavat alueluovutukset, maksaa sotakorvauksia ja ottaa vielä hävinneen osapuolen valvontakomissionkin maahansa.
Suomen armeija oli hevosvetoinen pussihousujen sotavoima jonka aseistus oli pääasiassa pystykorvakiväärit, vanhat painavat maxim-konekiväärit, 37 ja 45 mm pst-tykit, sekava kokoelma erilaisia vanhoja tykkejä (jotka vaikeuttivat ammushuollon toimivuutta) ja 300-400 kevyttä it-tykkiä.
Vuonna 1944 Suomen armeijan heikko liikkuvuus oli uhkaamassa joukkoja joutumasta jopa mottiin. Onneksi sotilaat itsesuojeluvaistonsa ansiosta pakenivat alta pois. Viipurista luovuttiin paniikissa ja se saattoi pelastaa sinne viedyn 20. prikaatin tuholta.
Autotkin häkäpönttöviritelmiä. Armeija jonka huolto toimii etupäässä hevosvetoisesti ei ole taisteluarvoltaan hääppöinen. Länsi-Kannaksen puolustaminen tällaisella mustalaisporukalla ei tietenkään voinut onnistua.
puolin toisin oli alkeelliset aseet.
Nl oli auto- panssari kalustoa paremmin...
Ja 1944, suomen alueellinen sodanjohto ei noin viikkoon oikein toiminut.
Miehistö osasi väistää, ennakoiva suunniteltu torjunta idea ei toiminut, jne...
Oltoiin kesälomilla, ...
Ja talvesta-keväästä 1944 ei mikkeli ollut varautunut.. -- Oltiin " lomilla"" suurhyökkäykseen asti !! Uskomatonta.
Mutta NL lopulta suurin veriuhrein saatiin seis, ja lopputulos oli Rauha Suomessa 1944- 2023.
Nyt naton kanssa on vaara joutua uudelleen ajopuuteoriaan,, sodan lietsonta ja pelottelu ja sotabusines kiskonta on jo niin päällekäyvää !!
puolin toisin oli alkeelliset aseet.
Nl oli auto- panssari kalustoa paremmin...
Ja 1944, suomen alueellinen sodanjohto ei noin viikkoon oikein toiminut.
Miehistö osasi väistää, ennakoiva suunniteltu torjunta idea ei toiminut, jne...
Oltoiin kesälomilla, ...
Ja talvesta-keväästä 1944 ei mikkeli ollut varautunut.. -- Oltiin " lomilla"" suurhyökkäykseen asti !! Uskomatonta.
Mutta NL lopulta suurin veriuhrein saatiin seis, ja lopputulos oli Rauha Suomessa 1944- 2023.
Nyt naton kanssa on vaara joutua uudelleen ajopuuteoriaan,, sodan lietsonta ja pelottelu ja sotabusines kiskonta on jo niin päällekäyvää !!
puolin toisin oli alkeelliset aseet.
Nl oli auto- panssari kalustoa paremmin...
Ja 1944, suomen alueellinen sodanjohto ei noin viikkoon oikein toiminut.
Miehistö osasi väistää, ennakoiva suunniteltu torjunta idea ei toiminut, jne...
Oltoiin kesälomilla, ...
Ja talvesta-keväästä 1944 ei mikkeli ollut varautunut.. -- Oltiin " lomilla"" suurhyökkäykseen asti !! Uskomatonta.
Mutta NL lopulta suurin veriuhrein saatiin seis, ja lopputulos oli Rauha Suomessa 1944- 2023.
Nyt naton kanssa on vaara joutua uudelleen ajopuuteoriaan,, sodan lietsonta ja pelottelu ja sotabusines kiskonta on jo niin päällekäyvää !!
Ihantalasta on useita tulenjohtajien kuvauksia, heillä ei ollut lopussa enää mitään yhteyttä tuliasemaan ja makasivat haavoittuneina pesäkkeessään. Venäläisten kovasta tulesta oli se hyöty, että heidän panssarit joutuivat jäämään ei-kenenkään maalle suojaan.
Suomalaiset ovat suggestoineet itsensä uskomaan pärjänneensä sodassa parempi kuin miten tosiasiassa pärjäsivät. Kaunisteltujen tarinoiden tarkoitus on ollut pönkittää sodassa kovasti heikentynyttä kansallista itsetuntoa. Monia sankareita ei se auttanut sillä itsemurhat sodan lopulla ja sen jälkeen olivat yleisiä. Upseeristosta moni traumatisoitui kun suuret unelmat Suur-Suomesta romahtivat kasaan.
” Suomalaiset ovat suggestoineet itsensä uskomaan pärjänneensä sodassa parempi kuin miten tosiasiassa pärjäsivät.”
Onneksi ei tarvinnut ”suggeroida yhtään mitään! Kun voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa selviää kahdesta sodasta eroon ilman antautumista vapaana ja itsenäisenä maana niin sitä voi pitää jo eräänlaisena ’voittona’!
”Kaunisteltujen tarinoiden tarkoitus on ollut pönkittää sodassa kovasti heikentynyttä kansallista itsetuntoa. Monia sankareita ei se auttanut sillä itsemurhat sodan lopulla ja sen jälkeen olivat yleisiä. Upseeristosta moni traumatisoitui kun suuret unelmat Suur-Suomesta romahtivat kasaan.”
Ei mitään tarvitse ’kaunistella’!
Ehkä sinun kannattaa pohtia SEN SIJAAN SITÄ, mitä EI TULLUT kun ehdotonta antautumista ei vaan tapahtunut muualla kuin Tarkkispojan lahon kaalin sisällä!
Torjuntavoitoilla vältimme:
- miehityksen
- massaraiskauksen
- sovjetisoinnin
- 300.000 suomalaista vankikuljetuksina Siperian gulageille
- tilalle 1-2 miljoonaa etnistä neukkua Suomeen asumaan
- Suomen nuoret miehet armeijaan Kaukaasiaan ja sotimaan Afganistaniin
- käyhyys ja olematon valikoima kaupoissa
- krooninen puute vessapaperista
- Stalinin hirviöpilvenpiirtäjä Helsingin keskustassa;-D
Pitkän päälle kävi sodan ”voittajalle” hieman heikosti!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Näin on. Höpöttää vuodesta kilpi ja miekka , Stedingin valleilta säilät kipinöi.
Katseet Donille ja ajanaikaan.
Neukun totinen yritys ei saavuttanut tavoitettaan!
Ulitsalla koko musikka hui hui.