Pohdintaan

Mieheni on hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, komea kuin mikä ja meillä on kolme poikaa.
MUTTA meidän suhteessa ei rakastella, ei sanota helliä sanoja, ennemmin syylistetään kuin rohkaistaan. Kuusitoista vuotta naimissa, kaunis omakotitalo, kiva auto, kiva koira...
No niin, ja mitä vielä? Kuinkahan monen ihanan talon sisällä asuu sairas perhe?
Asuisin vaikka napajäällä, jos saisin todellista rakkautta osoittaa ja ottaa vastaan. TARKOITAN SITÄ, vaikka NAPAJÄÄLLÄ.
131124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Miehellä ei seiso, vai sulla
polvien välissä aspiriini????
Naikaa!

Äänestä

Kun luetellaan hyviä positiivisia asioita elämästä, nousee materialistiset arvot ensiksi.

Vai tienaa mies hyvin? Ja on vielä komeakin? Ja ihan omakotitalo, kauniskin? Kiva auto (???)ja kiva koira ;))))

Kyllä noilla ulkoisilla asioilla pitäisi hyvin mennä. Ai ettei mene? Johtunee siitä, ettei pidemmän päälle mikään ulkoinen merkitse yhtään mitään. Se ei tuo onnellisuutta elämään.

Teidän tapauksessa paras ratkaisu olis täydellinen konkurssi. Näkisitte toisenne kaiken tuon materialismin alla. Ihmisenä. Alastomana.

Sori...hammasta särkee...

Äänestä

Etkö todellakaan tiedä että seksi nyt ryytyy ajan oloon. Lakkaa se nättikin peppu kiinnostamasta kun sitä muutaman vuoden hmmm.. no silleen.

Ei tuossa ole mitään erikoista, pikemminkin on oli syytä kummastella ihmisiä joitten seksielo kukoistaa ja kukkia roudataan himaan ja silleen.. silloin ainakin miehellä on vieraita naisia että pysyy ees jotenkin hormoonit vireessä himassakin.

Ja jos järjestys on toi että kulissit kunnossa ja sensellaista niin eikös sitä kutsuta "kulisiavioliitoksi"???

Ja sekin tuli mieleen mitähän itse teet asian eteen... onkos tullut käytyä seksimessuilla tahi oletkos ehdotellut mitään piristävää parinvaihtoa tai kimppakivaa???

Kylläpä se siitä, hanki nyt aluksi vaikka rakastaja jostain ensi hätään.

Äänestä

Siinä vaiheessa kun materiaali laitetaan etusijalle,
niin kaikki tärkeämpi jää taustalle...Ei ole aikaa
riittävästi parisuhteelle,sen hoitamiselle.Ei se
rakkaus säily hoitamatta ja kyllä seksikin vaatii,
oman vaihtelunsa,en tarkoita missään nimessä uskottomuutta...Ensinnäkin voitteko puhua seksistä
avoimesti ja kumpikin kertoa,mitä toiveita on,mitä
haluaa kumppaniltaan?Tiedätkö mitä mies odottaa,
omalta vaimoltaan??? Esimerkiksi,että vaimo on
äiti,ystävä,kuuntelija,narttu,kuin ilotyttö...
Kokeileppas vaikkapa laittautua ilotytöksi,silloin
kun miehesi ei näe sinua ja yllätä hänet sillä...
Voit piristää seksiä myös leluilla yms...Eriasen-
notkin tuovat vaihtelua,vaihtele rooleja...
Ellei siitäkään ole apua seksielämän virkistämiseksi ja muukaan keskustelu ei auta,niin
kenties sit kannattaisi alkaa harkitseen sitäkin
muutto asiaa...Tosin Napajäällä tuskin hormoonit
kovin hyrräisivät.....

Äänestä

Kylläpäs pistit antisadun, joka taatusti poikii
kylmänkirjavia vastauksia, joista joudut varmasti
ottamaan muutaman kerran pavun sievään nenääsi.

No, koeta kestää, sillä joukossa on varmasti vas-
taajia, joilla omatkin kaapit kolisee.

Lääkettä? No oletetaan, että ei ole lapsia, eikä
koiraa - Lähde viikoksi noin suurin piirtein jon-
nekin matkoille. Ole epämääräinen, äläkä paljasta
matkasi kohdetta.
Jos mies ei ole kiinnostunut, hänellä on toinen
tai hän on kaappihomo (sori).
Jos taas menee pasmat sekaisin, niin matkan jäl-
keen on paljon puhuttavaa.

Äänestä

Tuossa on perää. Mammonalla ei tee paskaakaan jos tunne puuttuu.

Äänestä

Onnellisia ollaan,vaikka joudutaan asumaan pienessä mökissä vuokralla,3 lasta siunaantunu ja sopu sijaa antaa,talo on talvella kylmä kun he...ti,2 kissaa hommaattiin kun tuli luvattomia vieraita.. Ulkosauna on ja onneksi vesi tulee sisälle ja vessakin löytyy sisältä :)
Köyhiä ollaan,mutta rakkaus kukoistaa,mies välillä työttömänä pitkiä aikoja ja sitte kituutetaan mun pienellä palkalla,mullaki osa-aika työ kun ei muuta annettu.Mutta ollaan yhdes oltu jo 23vuotta,köyhiä,mutta pirun onnellisia edelleenki,vaikka arki onki joskus rankkaakin,tässä vielä kuljetaan yhdes.Mutta,meikäläisillä näin ja muilla toisin :)

Äänestä

voi mennä naimisiin ja aika kuluu kivasti ensimmäiset 2-3 vuotta ja muutama vuosi sen jälkeen menee elintasokilpailussa, mutta jos ihminen ei ole sisäistänyt sitä mitä rakkaus on oikeasti, ollaan tosi vaikean tehtävän edessä.
Rakkaus on päättämistä rakastaa toista ihmistä:

SEN PITÄÄ SISÄLTÄÄ

1.100% rehellisyys
2.100% avoimuus (kyky puhua kaikesta)
3.Toisen huomioimista(ilmam eri pyyntöä)
4.Tilan antamista

Minusta paras ratkaisu on vain kylmästi vaatia selkeetä keskustelua,vaikka perheterapian muodossa . Muut temput joita täällä näkyy neuvottavan voi aiheuttaa vain lisää ongelmia.
Lapset on usein syy jatkaa sitä kulissia,mutta lapset ei ole tyhmiä ja se rakkaudettomuus jättää varmasti jälkensä heihin .

Rakkaudella:Muikkumies

Äänestä

Elämänne on tainnut kulua suhteellisen surutta.
Usein tuollaisten asiat korjaantuvat jonkin katastrofin kautta, joka ei välttämättä tapahdu itsellenne mutta lähipiirissä.
Yleensä silloin lähipiiri herää huomaamaan oman onnensa. Ja jos hyvin käy, alkavat panostaakin siihen.

Äänestä

Oletko aviossa poikiesi vuoksi, vai pelkäätkö "hopeiden jakoa" niin paljon, että haaskaat loppuelämäsi rakkaudettomassa liitossa?

Uskon sinun yrittäneen saada kontaktia mieheesi, jolla ilmeisesti on jalkavaimo jossakin - harvoin urheilullinen mies kärsii potenssivaikeuksista siinä määrin, että kaikki loppuu...

Salarakasta voisit tietysti kokeilla, josko miehesi havahtuisi takaisin luoksesi, mutta sinuna ensin ilmoittaisin suureen ääneen tyytymättömyyteni liittoon ja haluni kehittää sitä.

Toivottavasti kokoat itsesi ja otat asian puheeksi! Ei elämä avioeroon lopu, vain eräs jakso elämässä - jatkoa seuraa ihan varmasti!

Kaikkea hyvää Sinulle!

Äänestä

pala nousee mulla kurkkuu, kun luen viestisi.
Siinä on mulle jotain niin tuttua. Oli myös kauniit, lähes täydelliset kulissit.
Sain riuhtaistua itseni irti pitkästä, 'sairaasta' ihmissuhteesta, mutta ongelmat johtui pitkälti liiasta alkoholin käytöstä.
Kaikki ongelmat ei sillä välttämättä ratkenneet, mutta jos tuntuu mahdottomalta jatkaa, kannattanee miettiä, mikä on todella tärkeää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mires kirjoitti:

Mieheni on hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, komea kuin mikä ja meillä on kolme poikaa.
MUTTA meidän suhteessa ei rakastella, ei sanota helliä sanoja, ennemmin syylistetään kuin rohkaistaan. Kuusitoista vuotta naimissa, kaunis omakotitalo, kiva auto, kiva koira...
No niin, ja mitä vielä? Kuinkahan monen ihanan talon sisällä asuu sairas perhe?
Asuisin vaikka napajäällä, jos saisin todellista rakkautta osoittaa ja ottaa vastaan. TARKOITAN SITÄ, vaikka NAPAJÄÄLLÄ.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu