lapseni isä ei koskaan ota viikonlopuksi tyttöänsä luokseen,ei.silloin etusijalla on ryyppääminen kaverit ja uusityttöystävä.hän ei myöskään ota tyttöään kuin yhdeksi yöksi ja silloinkin illalla tarhan jälkeen arkipäivänä,ja usein silloinkin soittaa ja siirtää hakua myöhemmäksi,ja aamulla lapsi siis tarhaan heti.lapsemme siis vain nukkuu isällään.nyt siihen tuli loppu.enää en anna tytärtäni isälleen ennenkuin ottaa viikonlopuksi.ja tutustuu kunnolla.
nyt määrään minä
bunny74
7917
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä että pistit stopin tuohon...
Itsekkin olen vähän samankaltaisessa tilanteessa, että poikani isä ei edes halua tulla tapaamaan poikaansa ja nyt hän haluaisi pojan "välillä" eli about kerran kuussa ja siitäkin ilmoittaa joko samana päivänä tai edellisenä että nyt ois kiva jos poika tulis yöksi...ei vetele tollanen...
Käyntejä ei juuri ole ja elatusmaksut maksamatta...ei ole ollut paikalla juur ikinä ja hoitamisesta ei ole tietoakaan...ja muutenkin käyntejä on ollut silloin tällöin ja usein peruukin millon minkäkin syyn takia...
Eli en ole poikaa isälleen antanut mutta en ole kieltänyt tapaamasta mihinkä hän itse on minulle todennut että ei enää tule...
Sääli vain että poikani (ja tässä tapauksessa tyttösi) "jää ilman isää"...
Isät eivät vain nähtävästi tajua mitä menettävät ja ennen kaikkea mitä lapset menettävät kun eivät pidä yhteyttä tai eivät muuten vaan halua osallistua lapsensa elämään...
Mutta ollaan me äidit vahvoja ja pidetään lapsemme puolia kun he eivät siihen vielä pysty...
Se vaatii paljon voimia, mutta koeta jaksaa!
Hyvää kevättä =)
että pääset itse ryyppäämään.Vai mikä syy siinä on ettei se kelpaa jos isä viikolla käy lastaan tapaamassa?Lapselta se on pois jos estät tapaamiset isän kanssa.Mitä sitten vastaat kun lapsi kasvaa ja kysyy miksei isi tule katsomaan?
*No sen vuoksi rakas lapseni kun ei suostunut ottamaan sinua viikonlopuksi hoitoon*.
Kasva aikuiseksi.
Elämä ei taida sullakaan olla kauheen hyvää, näin nopeesti tätä palstaa vilkastuna olet käynyt laittamas jokaiseen viestiin lähiaikoina jonkun poikkipuolisen sanan. Et taida sinä tietää äityidestä tai yh:na olemisesta yhtään mitään..jos et näitä ihmisiä täällä ymmärrä.
Voi kun saisikin lapset joskus jaloista pois edes siksi viikonlopuksi, että pääsis sitten vaikka ryyppäämään. Vaikka en sitä harrastakkaan...
Mutta kun se pointti ei ole siinä, että itse pääsis johonkin, vaan siinä, että arki jotenkin rullaisi.
Lapsella tulee olla säännöllinen rytmi elämässä, ja mitä säännöllistä se silloin on, jos isä hakee lapsen yhtäkkiä kesken ruokailun, ja tuo takaisin kun nukkumaan meno aika on mennyt aikoja sitten.
Siinä kuule menee seuraavat pari päivää täysin lapsen kiukkua kuunnellessä.
Eihän sen isän siitä tarvitse välittää, kun ei ole kuuntelemassa.
Jos tapaamiset ovat säännöllisiä, lapsi oppii niihin. Sen ei tarvitse jännittää, tuleeko isä, ja sen ei tarvitse pelätä, että jos hän sanoo jotain vahingossa "väärin", niin isä raahaa hänet heti takaisin äidille.
Kyllä se säännöllisyys on lapsen parhaaksi. Ei niinkään äidin.
Ja mitäs se äidin oma vapaa on, silloin kun lapsi on isällä. Istut keittiön päydän ääressä kelloa katsellen, et jahas, isä tapaaminen kestikin 45min tänään.
Jos vois luottaa siihen, että lapsi on pois vaikka sen 10 tuntia päivän aikana, sinä aikana saa itse tehtyä hirmumäärän kotihommia keskeytyksettä.
Aikuiseksi tässä rumbassa on joutunut kasvamaan jo aikoja sitten.
Mitenköhän on sen isän aikuiseksi kasvamisen laita??
en halua ryyppäämään,itse olen lapseni kanssa tähän asti ollut,en päästä lasta klatsomaan kun isä hakkaa äitiään ja ajaa pois omasta kodistaan kun aikuinen mies ei viitsi hankkia omaa kämppää.jos lapseni tarvitsisi hoitajaa kun haluan ulos,niin on sillä kummit ja mummit lähellä,ja myös nykyiseni voi häntä vahtia,mutta isä saa heittää kohta hyvästiyt tytölleen,sillä aina kun tyttö tulee niin tarhassa pelkää ja käyttäytyy agressiivisesti.lapsen terve kasvu on vaarassa.
Mik'ä se ongelma siis oikein on?
Mun lapsella on isä, joka on erittäin väkivaltaisesti kohdellut muita lapsiaan. On myöhästellyt, jättänyt tulematta, pettänyt lupauksia. Yhdellä on paniikkihäiriötä, toinen ei voi luottaa mihinkään. Ihan oikein sanottu: lapsen terve kasvu häiriintyy.
Mä haluan lapselle ennemmin ihmettelyjä siitä missä isi on, kuin sitä että tiedetään missä se on muttei varsinkaan haluta tietää missä se on. Mä en halua lapselle opiksi petettyjä lupauksia, vaan säännöllisyyttä, lupausten tärkeyttä ja ennen kaikkea tasapainoisuutta.
Se, että lapsen isä hakee sillon kun huvittaa, ei ole hyväksi kenellekään. Mullakaan ei ole tarvetta päästä ryyppäämään, vaan ihan normaalisti viettämään itseni kanssa aikaa. Yksinhuoltajan arjesta te ette tiedä yhtään mitään, jotka täällä arvostelee. Se viina ei perkele ole se pääasia kaikille!!