Mitä tehdä aralle kanille? Kani on ollut mulla nyt jo yli kuukauden, eikä vieläkään ole kesy. Alunperin tullessaan se oli TODELLA arka, ja vaikka onkin vähän jo kesyyntynyt, urakkaa riittää vielä.. Kania saa jotenkin (häkissä) silitettyä, mutta yleensä kun tunkee kätensä sen häkkiin, se lyyhistyy kauhistuneena johonkin nurkkaan tai "tömppää" takajaloillaan ja juoksee pitkin häkkiä. Silitettäessä sillä on aina "hyökkäävä" asento eli peppu pystyssä ja korvat pitkin selkää. Koskaan se ei silti ole purrut.
Syliinkin kanin voi häkistä ottaa, mutta siellä se on todella kärsivän näköinen, sydän hakkaa tuhatta ja sataa, eikä edes herkut kelpaa. Silti se ei *ilmeisesti uskalla* lähteä poiskaan. Toisaalta välillä se kuitenkin "rouskuttaa" hampaillaan tyhjää, minkä lasken tyytyväisyyden merkiksi?
Häkissä se yleensä tulee ottamaan ruokaa kädestä (yleensä silti pelokkaan näköisenä ja valmiina juoksemaan pakoon..) Siliteltyäkin sitä välillä saa, kun se syö.
Vapaana kania on turha koittaa saada kiinni, vaan se "tömppää" ja juoksee aina karkuun johonkin nurkkaan, jos sitä koittaa lähestyä tai edes mennä huoneeseen. Jos itse on tarpeeksi kaukana tai liikkumatta paikallaan, kani voi olla ihan iloinenkin vapaana, hyppiä ja juoksennella, pompata sohvalle jne. Silti hämmästyttävän paljon se on vain häkissään, vaikka ovi olisi auki.
Meillä on myös toinen kani, joka on luonteeltaan todella rohkea. Se on vanhempi ja ollut meillä kauemmin kuin arka kani, ja vihoittelee sille joskus hyökkäilemällä korvat luimussa päin. Silti välillä ne ovat ihan rauhallisesti suht lähekkäin.. Mitään kauhean läheisiä ne eivät kylläkään (vielä?) ole. Mahtaako niistä tullakaan? Kanit ovat aika usein vapaina yhtä aikaa, välillä (esim. yleensä öisin) pieni kani saa olla rauhassa häkissään. Mahtaako iso kani olla osasyy pienen arkuuteen?
Eli onko teillä jotain hyviä konsteja kanin kesytykseen? Olen koittanut jutella kanille, silitellä, olla kärsivällinen.. huolestuttaa vaan, että entä jos kani jää tuollaiseksi "hysteerikoksi"..
Syliinkin kanin voi häkistä ottaa, mutta siellä se on todella kärsivän näköinen, sydän hakkaa tuhatta ja sataa, eikä edes herkut kelpaa. Silti se ei *ilmeisesti uskalla* lähteä poiskaan. Toisaalta välillä se kuitenkin "rouskuttaa" hampaillaan tyhjää, minkä lasken tyytyväisyyden merkiksi?
Häkissä se yleensä tulee ottamaan ruokaa kädestä (yleensä silti pelokkaan näköisenä ja valmiina juoksemaan pakoon..) Siliteltyäkin sitä välillä saa, kun se syö.
Vapaana kania on turha koittaa saada kiinni, vaan se "tömppää" ja juoksee aina karkuun johonkin nurkkaan, jos sitä koittaa lähestyä tai edes mennä huoneeseen. Jos itse on tarpeeksi kaukana tai liikkumatta paikallaan, kani voi olla ihan iloinenkin vapaana, hyppiä ja juoksennella, pompata sohvalle jne. Silti hämmästyttävän paljon se on vain häkissään, vaikka ovi olisi auki.
Meillä on myös toinen kani, joka on luonteeltaan todella rohkea. Se on vanhempi ja ollut meillä kauemmin kuin arka kani, ja vihoittelee sille joskus hyökkäilemällä korvat luimussa päin. Silti välillä ne ovat ihan rauhallisesti suht lähekkäin.. Mitään kauhean läheisiä ne eivät kylläkään (vielä?) ole. Mahtaako niistä tullakaan? Kanit ovat aika usein vapaina yhtä aikaa, välillä (esim. yleensä öisin) pieni kani saa olla rauhassa häkissään. Mahtaako iso kani olla osasyy pienen arkuuteen?
Eli onko teillä jotain hyviä konsteja kanin kesytykseen? Olen koittanut jutella kanille, silitellä, olla kärsivällinen.. huolestuttaa vaan, että entä jos kani jää tuollaiseksi "hysteerikoksi"..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei sitä paljon muuta voi tehdä kuin juuri noin kuin sinä teet. Jatka sylissä pitämistä ja silittelyä niin se oppii tietämään että et ole vaaraksi. Älä tee koskaan kanin seurassa äkkinäisiä liikkeitä tai puhu kovalla äänellä ja käsittele sitä hyvin varovasti ja lempeästi.
Silti voi olla että kanisi jää araksi. Jotkut vain yksinkertaisesti ovat sellaisia. Omakin, tällä hetkellä uusin kanini, pieni risteytyspuputyttö Viivi, on myös hyvin arka. Hyvin seurallinen ja ihmisrakas se on, mutta niin arka ettei anna silittääkkään. Myöskin vanhempi maatiaiskanini on sellainen ettei se tykkää olla sylissä eikä paljon silitellä, mutta se johtuu sen "villikani"taustasta. Olen hyväksynyt nämä asiat enkä ole yrittänyt pakottaakkaan niitä sylikesyiksi, koska minulle riittää että ne eivät juokse mua karkuun... :)
Mutta yritähän vielä jos todella haluat kanistasi sylikesyn. Toisenkin kanin läsnäolo VOI vaikuttaa kanisi käyttäytymiseen (se on varuillaan kun haistaa toisen kanin) mutta ei niin merkittävästi ettei sinulla olisi mahdollisuutta saada siitä kesyä.
Voit kirjoittaa mulle ja kysellä lisää jos tulee jotain kaneihin liittyviä kysymyksiä (myös muut täällä pörräävät immeiset!) os. [email protected]
Kokemusta on kaneista 8 vuotta ja kaneja on ollut yhteensä 5 kpl 1 poikue.
Itselläni on myös hyvin arka kani, joka on kyllä ajan ja kanssa ja suurella määrällä kärsivällisyyttä rohkaistunut paljonkin.
Kovat äänet/kolahdukset ja äkkinäiset liikkeet saavat sen kauhun partaalle ja niiden vähentäminen minimiin on auttanut paljon. Sylissä kaveri ei ole oikein koskaan viihtynyt, mutta nyt kun sillä on karvanlähtö pahimmillaan (isoja karvatuppoja siellä sun täällä) ja olen joutunut harjaamaan ja irroittamaan pahimpia tuppoja päivittäin, on sen käytös sylissä ollessa rauhoittunut huomattavasti. Jossain vaiheessa menee tietenkin hermot ja paidan kaivaminen alkaa, mutta joka päivä se viihtyy pidempään ja pidempään. Eli turhaan eivät kaninomistajat toitota kanin päivittäisen käsittelyn tärkeyttä.
Kanisi on myös ollut sinulla vasta hyvin vähän aikaa, joten ilmassa on vielä alkujännitystä. Itse sanoisin, että käsittelemällä kania päivittäin, seurustelemalla sen kanssa ja antamalla sille aikaa saat varmasti jotain tulosta aikaan. Kanit ovat yksilöitä, joten mitään kikkakolmosta ei ole.
Onnea matkaan!
Kerroit että et saa kaniasi aina kiinni kun se on vapaana joten voisit kokeilla sellaista että heität kanisi päälle pyyhkeen ja otat kiinni..Minulla tämä on ainakin tepsinyt esim. kesäisin kun se on ulkona vapaana ja on aika mennä häkkiin niin pyyhe vaan sen päälle..
Mutta voi myös olla silleen että kanisi säikähtää tästäkin paljon, mutta jos tätä ei ole ennen tehnyt niin saattaa se säikähtää silti!! Onnea vaan yritykseen..
Toivottavasti et tee tätä... Kanisi on arka, ja ehdotetunkaltaisen kohtelun jälkeen se kammoaa sinua taatusti tuhat kertaa enemmän!
Omalla Viikallani (9kk hermeliiniuros) oli samanlaista arkuutta aluksi, tosin ei noin voimakkaana, joten arkuuden voimakkuus on aivan kanin persoonasta kiinni. Suosittelisin kärsivällisyyttä kanin käsittelyssä, itse istuin tai makasin pitkiäkin aikoja huoneeni lattialla Viikan ollessa juoksemassa vapaana, ja annoin sen rauhassa tottua hajuuni, minkä jälkeen se alkoi jo itsekin ottaa kontaktia minuun hyppäämällä syliin tai käpertymällä viereen kerjäämään silityksiä. Tietysti silittelin sitä varovasti aikaisemminkin, mutta vasta saatuani sen luottamaan itseeni, aloin totuttaa sitä sylissäoloon. Lattialla ollessasi olisi hyvä olla myös ruokaa kanille, jos se vaikka söisi kädestäsi tms. Onnea matkaan!
Kuukausi on aika lyhyt aika... Tee tuttavuutta kanisi ehdoilla. Itse tutustuin tyttöihini niin että vain istuin paikallani lattialla niiden ollessa vapaana. Nuorempi myöhemmin otettu kani ei oikein vieläkään ole tottunut minuun. Aikaa ja aikaa.