Ei varmaan ole asiaa, jota ei olisi ainakin kokeiltu. Eteenpäin sojottava potkuri saa pyöriä puhtaassa virrassa, jolloinsen hyötysuhde on todennäköisesti parempi ja se joutuu vähemmälle rasitukselle. Volvon IPS on etuvetoinen ratkaisu.
Potkuria ei ole kuitenkaan mielekästä sijoittaa keulaan koska aallot vaikuttavat siellä eniten ja aiheuttavat useitakin ongelmia. Potkuri kannataa sijoittaa taaemmaksi, jossa se saa tasaisemman virtauksen.
Eli etuvetoista tekniikkaa on olemassa ja se on käytössä.
Laivoissa on Azipod-järjestelmiä, jotka tekevät laivasta "nelivetoisia". En tiedä onko pelkästään etupäässä olevia asennuksia.
0Äänestä
Anonyymi
On ollut sekä etuvetoisia että etumoottorisia takavetoisia. Jossain purjeveneissä on ollut kone etupunkan alla ja potkuri takana. En muista mallia mutta joku 70-luvun skandi. Painonjakauaman ja tilankäytön takia ehkä?
Uistelijoiden näkee myös käyttävän pientä gps-yksilöllä varustettua etusähkömoottoria jonka tehtävä on lähinnä pitää vene tietyssä paikassa tai hitaasti liikuttaa sitä tiettyyn suuntaan. Paikalle tullaan kyllä perus takalaitaan istutetulla bensakoneella.
0Äänestä
Anonyymi
Ne purjeveneet joissa moottori oli sijoitettu etupunkan alle oli hydrauliveto; moottorin ja potkurin välissä ei ole vetoakselia.
0Äänestä
Anonyymi
Taitaa olla yleisemmät moottorin sijoitukset veneissä joko keski tai perämoottori. Ai niin ja onhan olemassa keskimoottoriautojakin.
0Äänestä
Anonyymi
Tarkoittikohan aloittaja kysyä, onko etu- ja takavetoisia veneitä olemassa, niin kuin on etu- ja takavetoisia autoja?
0Äänestä
Anonyymi
Onko se niin tarkkaa?
0Äänestä
Anonyymi
Onhan niitä heittokalastusveneitä joissa on keulassa kalastelumoottori. Kaislikon reunassa hiipiessään ne ovat etumoottoriveneitä.
Jäänmurtajissa on uusimmissa myös vetävät keulapotkurit (ei siis ohjailupotkuria) jotka lähinnä painavat irroneita jäälohkareita kiinteän jään alle pois tieltä, mutta ehkä niitä ei voi nimittää veneiksi.
0Äänestä
Anonyymi
Tuotapa täytyy kysyä ensitilassa vaimolta murahti peräsimenpitäjä.
Aloittaja tarkoitti tietysti Pakistanin sinisiä veneitä.
0Äänestä
Anonyymi
Muistan myös että jossain ruotsalaispurjeveneessä moottori olisi sytkytellyt etupunkan alla mutta mutta merkki on unohtunut. Joku Albin kenties?
0Äänestä
Anonyymi
Muistisi pettää sinua pahasti.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistisi pettää sinua pahasti.
edellisen muisti ei petä. Scampi, osassa moottori keulassa joko akseli- tai hydraulivedolla. Taisi olla eri valmistajia, kai myös Albin.
0Äänestä
Anonyymi
Lossit ilman vajereita ovat usein etu ja taka potkurillisia. Mutta kumpi näissä on etu tai taka puoli, en tiedä.
0Äänestä
Anonyymi
Eli mikä se syy on ettei ne koneet ole edessä vaikka potkuri tulisi taakse.
0Äänestä
Anonyymi
Tasapaino, keulassa moottori pomppisi enemmän aaltojen tärskyissä (kaasarit ei toimisi), pitkä potkuriakseli vie tilaa ja täristää. Siinä kolme ensinnä mieleen juolahtavaa syytä.
0Äänestä
Anonyymi
Aloittajalle vihje seuraavaan kysymykseen: onko kylki edellä kulkevia veneitä tehty ?
0Äänestä
Anonyymi
Juuri äsken joku yritti mennä kylki edellä. "Moottoriveneen ratti oli käännetty kesken ajon täydestä vauhdista linkkuun ja vene kaatui. Vene oli noin 3–4 metriä pitkä ja sen perässä vedettiin myös rengasta.
Veneessä oli 6 henkilöä, joista viidellä oli pelastusliivit. Kaikki joutuivat veden varaan."
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri äsken joku yritti mennä kylki edellä. "Moottoriveneen ratti oli käännetty kesken ajon täydestä vauhdista linkkuun ja vene kaatui. Vene oli noin 3–4 metriä pitkä ja sen perässä vedettiin myös rengasta.
Veneessä oli 6 henkilöä, joista viidellä oli pelastusliivit. Kaikki joutuivat veden varaan."
Hyvä esimerkki siitä että venettä pitäsi kuljettaa vain suunniteltuun suuntaan,....
Telkussa on pyörinyt sarja Science for Stupids, jossa selitetty fysiikan kautta, miten se "mopo nyt karkasi".
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei varmaan ole asiaa, jota ei olisi ainakin kokeiltu.
Eteenpäin sojottava potkuri saa pyöriä puhtaassa virrassa, jolloinsen hyötysuhde on todennäköisesti parempi ja se joutuu vähemmälle rasitukselle.
Volvon IPS on etuvetoinen ratkaisu.
Potkuria ei ole kuitenkaan mielekästä sijoittaa keulaan koska aallot vaikuttavat siellä eniten ja aiheuttavat useitakin ongelmia. Potkuri kannataa sijoittaa taaemmaksi, jossa se saa tasaisemman virtauksen.
Eli etuvetoista tekniikkaa on olemassa ja se on käytössä.
Laivoissa on Azipod-järjestelmiä, jotka tekevät laivasta "nelivetoisia". En tiedä onko pelkästään etupäässä olevia asennuksia.
On ollut sekä etuvetoisia että etumoottorisia takavetoisia. Jossain purjeveneissä on ollut kone etupunkan alla ja potkuri takana. En muista mallia mutta joku 70-luvun skandi. Painonjakauaman ja tilankäytön takia ehkä?
Uistelijoiden näkee myös käyttävän pientä gps-yksilöllä varustettua etusähkömoottoria jonka tehtävä on lähinnä pitää vene tietyssä paikassa tai hitaasti liikuttaa sitä tiettyyn suuntaan. Paikalle tullaan kyllä perus takalaitaan istutetulla bensakoneella.
Ne purjeveneet joissa moottori oli sijoitettu etupunkan alle oli hydrauliveto; moottorin ja potkurin välissä ei ole vetoakselia.
Taitaa olla yleisemmät moottorin sijoitukset veneissä joko keski tai perämoottori.
Ai niin ja onhan olemassa keskimoottoriautojakin.
Tarkoittikohan aloittaja kysyä, onko etu- ja takavetoisia veneitä olemassa, niin kuin on etu- ja takavetoisia autoja?
Onko se niin tarkkaa?
Onhan niitä heittokalastusveneitä joissa on keulassa kalastelumoottori. Kaislikon reunassa hiipiessään ne ovat etumoottoriveneitä.
Jäänmurtajissa on uusimmissa myös vetävät keulapotkurit (ei siis ohjailupotkuria) jotka lähinnä painavat irroneita jäälohkareita kiinteän jään alle pois tieltä, mutta ehkä niitä ei voi nimittää veneiksi.
Tuotapa täytyy kysyä ensitilassa vaimolta murahti peräsimenpitäjä.
Aloittaja tarkoitti tietysti Pakistanin sinisiä veneitä.
Muistan myös että jossain ruotsalaispurjeveneessä moottori olisi sytkytellyt etupunkan alla mutta mutta merkki on unohtunut. Joku Albin kenties?
Muistisi pettää sinua pahasti.
edellisen muisti ei petä. Scampi, osassa moottori keulassa joko akseli- tai hydraulivedolla. Taisi olla eri valmistajia, kai myös Albin.
Lossit ilman vajereita ovat usein etu ja taka potkurillisia. Mutta kumpi näissä on etu tai taka puoli, en tiedä.
Eli mikä se syy on ettei ne koneet ole edessä vaikka potkuri tulisi taakse.
Tasapaino, keulassa moottori pomppisi enemmän aaltojen tärskyissä (kaasarit ei toimisi), pitkä potkuriakseli vie tilaa ja täristää. Siinä kolme ensinnä mieleen juolahtavaa syytä.
Aloittajalle vihje seuraavaan kysymykseen: onko kylki edellä kulkevia veneitä tehty ?
Juuri äsken joku yritti mennä kylki edellä.
"Moottoriveneen ratti oli käännetty kesken ajon täydestä vauhdista linkkuun ja vene kaatui. Vene oli noin 3–4 metriä pitkä ja sen perässä vedettiin myös rengasta.
Veneessä oli 6 henkilöä, joista viidellä oli pelastusliivit. Kaikki joutuivat veden varaan."
Hyvä esimerkki siitä että venettä pitäsi kuljettaa vain suunniteltuun suuntaan,....
Telkussa on pyörinyt sarja Science for Stupids, jossa selitetty fysiikan kautta, miten se "mopo nyt karkasi".