jos en saa mitään oikeita töitä, ryhdyn valokuvaajaksi

Lähteä tärkeiden tapahtumien keskipisteeseen esim. sotavalokuvaja ja ottaa mahdottoman hyviä valokuvia, joita myydää isoihin lehtiin.

Moni lopettaa parin vuoden jälkeen ja laitehankinta velat seuraa mukana vuosia.

Työmahdollisuuksien "valikoima" kapenee kaikenaikaa automaation, digitalisaation ja globalisaation seurauksena. Tilalle EI tule mitään korvaavia työpaikkoja, joista poliitikot höpisevät. Kyllä alkaisi olla kansalaispalkan aika.

Hyvä kirjoitus.

Noin 90 % itseään valokuvaajaksi kutsuvilta loppuu ammattitaito kun kameran valintakiekko käännetään M asentoon.

Vihdoinkin koittaa aika jolloin keskustellaan valokuvaajan markkinoista ja pärjäämisestä.

Valokuvaaja tarvitsee vähintään kuusi vakioasiakasta jotka tilaa häneltä säännöllisesti kuvaustöitä. Satunnaisilla keikoilla ei eletä, ja tämä tieto puuttuu monelta alalla olevalta sekä alalle aikovalta.
Lehtikuvaajan ammatti on monen haave, tosin se on myös vaikein osa-alue pärjätä. Lehtitalojen hintojen sanelupolitiikka tulee monelle yllätyksenä, sekä mediatalojen tapa käyttää hyväkseen alalle pyrkiviä. Tavan mukaan noviisille sanotaan: "tee nämä muutama keikka aluksi tosi halvalla niin sit katsotaan jatkossa sitten niitä hintoja." Sitä päivää ei tule.