Köyhäintalo ja kyläkoulut
Aivan kunnallishallinnon alkuajoista lähtien köyhäinhoito oli kuntien keskeisintä toimintaa. Sen osalta kunnat joutuivatkin kovan koetuksen eteen heti 1860-luvulla, kun ennennäkemättömän vaikeat nälkävuodet iskivät. Vielä tuolloin köyhäinhoidon menetelmät olivat hyvin alkeelliset. Yleensä köyhät ja vaivaiset kulkivat talosta taloon tai heidät sijoitettiin yksityiseen kotiin ja kunta avusti heidän hoitamisessaan. Erillinen köyhäintalo perustettiin Haapavedelle vuonna 1892.
Kansakouluista tuli köyhäinhoidon ohella kuntien ydintoimintaa melko pian kunnallishallinnon luomisen jälkeen. Vielä 1860-luvulla kansakouluja perustettiin vain Suomen etelä- ja keskiosiin, mutta vuonna 1870 perustettiin maan pohjoisosiin kolme kansakoulua: yksi Rovaniemelle, yksi Saloisiin ja yksi Haapavedelle. Haapavedestä tuli näin alueensa sivistystoiminnan edelläkävijä.
Koulutyö Haapaveden kirkonkylän kansakoulussa alkoi syksyllä 1870. Kunnan seuraava koulu oli yksityinen Rantosen koulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1889. Muille kylille kansakoulut saatiin vähitellen 1900-luvun kuluessa. Viimeisenä valmistui Koivikon kyläkoulu 1950-luvulla. Enimmillään Haapavedellä toimi yhteensä 25 kyläkoulua.
Haapaveden historiaa - osa 12
8
106
Vastaukset
- Anonyymi
Kyläkouluja rakennettiin tiheään,
jotta koulumatkat olisivat edes kohtuupitkiä.
Ei ollut ilmaisia taksikyytejä silloin. - Anonyymi
Taisi valtio maksaa suurimman osan kyläkoulujen rakennuskustannuksista.
- Anonyymi
Taisi olla niin, että alkuun kansakoulu oli ns. supistettua kansakoulua, muutama viikko syksyllä ja keväällä? Vielä 50-luvulla on sanottu näin olleen.
- Anonyymi
Usein supistettua kansakoulua pidettiin syrjäkylillä jossakin isommassa talossa, kun ei vielä ollut omaa koulutaloa. Kunnan kyläkoulua käytiin varmaankin 50-luvulla jo 6-7 vuotta.
- Anonyymi
Kuka täällä olis vastaamassa vaikka tuon Koivuperän koulun alkuajoista?
- Anonyymi
Kouluruoka oli syrjäkylän koulussa 60-luvun alussa usein keittoruoka, jonka valmisti koululla keittäjä. Maitopullo ja voileipä piti tuoda kotoa.
- Anonyymi
Puolukoita piti tuoda koulukeittolaan muistaakseni ämpärillinen joka syksy.
- Anonyymi
Koululaiset kävi myös poimimassa yhtenä koulupäivänä puolukoita koululle. Niistä tehtiin sitten "lappapuuroa". Koulusta sai potunnostolomaa, eli päivän pois kotiin töihin syksyllä. Eihän se ihan lomalta tuntunut, mutta kotona tarvittiin myös lasten työpanosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sannan kirja USA:n bestseller!
"Congratulations to Sanna Marin's HOPE IN ACTION, officially a USA TODAY bestseller!" Kertoo Scribner. Mitäs persut tä20111831- 298208
Metsäalan rikolliset
Jokohan alkaa vähitellen kaatua kulissit näillä ihmiskauppaa harjoittavilla firmoilla.586246Ruotsalaistoimittaja: "Sanna Marinin saunominen saa minut häpeämään"
Sanna Marinin kirja saa täyslaidallisen ruotsalaislehti Expressenissä perjantaina julkaistussa kolumnissa.....voi itku..1725174- 514938
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai474492Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1164398- 1183880
- 813373
- 511887