Köyhäintalo ja kyläkoulut
Aivan kunnallishallinnon alkuajoista lähtien köyhäinhoito oli kuntien keskeisintä toimintaa. Sen osalta kunnat joutuivatkin kovan koetuksen eteen heti 1860-luvulla, kun ennennäkemättömän vaikeat nälkävuodet iskivät. Vielä tuolloin köyhäinhoidon menetelmät olivat hyvin alkeelliset. Yleensä köyhät ja vaivaiset kulkivat talosta taloon tai heidät sijoitettiin yksityiseen kotiin ja kunta avusti heidän hoitamisessaan. Erillinen köyhäintalo perustettiin Haapavedelle vuonna 1892.
Kansakouluista tuli köyhäinhoidon ohella kuntien ydintoimintaa melko pian kunnallishallinnon luomisen jälkeen. Vielä 1860-luvulla kansakouluja perustettiin vain Suomen etelä- ja keskiosiin, mutta vuonna 1870 perustettiin maan pohjoisosiin kolme kansakoulua: yksi Rovaniemelle, yksi Saloisiin ja yksi Haapavedelle. Haapavedestä tuli näin alueensa sivistystoiminnan edelläkävijä.
Koulutyö Haapaveden kirkonkylän kansakoulussa alkoi syksyllä 1870. Kunnan seuraava koulu oli yksityinen Rantosen koulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1889. Muille kylille kansakoulut saatiin vähitellen 1900-luvun kuluessa. Viimeisenä valmistui Koivikon kyläkoulu 1950-luvulla. Enimmillään Haapavedellä toimi yhteensä 25 kyläkoulua.
Aivan kunnallishallinnon alkuajoista lähtien köyhäinhoito oli kuntien keskeisintä toimintaa. Sen osalta kunnat joutuivatkin kovan koetuksen eteen heti 1860-luvulla, kun ennennäkemättömän vaikeat nälkävuodet iskivät. Vielä tuolloin köyhäinhoidon menetelmät olivat hyvin alkeelliset. Yleensä köyhät ja vaivaiset kulkivat talosta taloon tai heidät sijoitettiin yksityiseen kotiin ja kunta avusti heidän hoitamisessaan. Erillinen köyhäintalo perustettiin Haapavedelle vuonna 1892.
Kansakouluista tuli köyhäinhoidon ohella kuntien ydintoimintaa melko pian kunnallishallinnon luomisen jälkeen. Vielä 1860-luvulla kansakouluja perustettiin vain Suomen etelä- ja keskiosiin, mutta vuonna 1870 perustettiin maan pohjoisosiin kolme kansakoulua: yksi Rovaniemelle, yksi Saloisiin ja yksi Haapavedelle. Haapavedestä tuli näin alueensa sivistystoiminnan edelläkävijä.
Koulutyö Haapaveden kirkonkylän kansakoulussa alkoi syksyllä 1870. Kunnan seuraava koulu oli yksityinen Rantosen koulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1889. Muille kylille kansakoulut saatiin vähitellen 1900-luvun kuluessa. Viimeisenä valmistui Koivikon kyläkoulu 1950-luvulla. Enimmillään Haapavedellä toimi yhteensä 25 kyläkoulua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyläkouluja rakennettiin tiheään,
jotta koulumatkat olisivat edes kohtuupitkiä.
Ei ollut ilmaisia taksikyytejä silloin.
Taisi valtio maksaa suurimman osan kyläkoulujen rakennuskustannuksista.
Taisi olla niin, että alkuun kansakoulu oli ns. supistettua kansakoulua, muutama viikko syksyllä ja keväällä? Vielä 50-luvulla on sanottu näin olleen.
Usein supistettua kansakoulua pidettiin syrjäkylillä jossakin isommassa talossa, kun ei vielä ollut omaa koulutaloa. Kunnan kyläkoulua käytiin varmaankin 50-luvulla jo 6-7 vuotta.
Kuka täällä olis vastaamassa vaikka tuon Koivuperän koulun alkuajoista?
Kouluruoka oli syrjäkylän koulussa 60-luvun alussa usein keittoruoka, jonka valmisti koululla keittäjä. Maitopullo ja voileipä piti tuoda kotoa.
Puolukoita piti tuoda koulukeittolaan muistaakseni ämpärillinen joka syksy.
Koululaiset kävi myös poimimassa yhtenä koulupäivänä puolukoita koululle. Niistä tehtiin sitten "lappapuuroa". Koulusta sai potunnostolomaa, eli päivän pois kotiin töihin syksyllä. Eihän se ihan lomalta tuntunut, mutta kotona tarvittiin myös lasten työpanosta.