jos nyt sitten todella haluatte, ni kai mun on sit pakko jatkaa.
"Idiootti! Hemmetin typerys, joku olisi voinut nähdä!" kauttaaltaan mustaanpukeutunut mies karjuu. Hänen äänensä kaikuu vanhan kirkon salissa kuin ukkosen jylinä.
"Vaan kun ei nähnyt!" nuori tyttö huutaa takaisin.
"Olisi kuitenkin voinut nähdä! Mitäs sinä olisit sitten tehnyt, häh?!" mies karjuu kasvot raivosta punaisina. Tyttö ei sano mitään.
"Lara, et ole enää ihminen. Olet nyt yksi meistä, yksi vampyyreistä ja meillä on tiettyjä sääntöjä ja etenkin uusien liittolaisten uskollisuus mitataan sillä, osaavatko he noudattaa niitä sääntöjä vai eivät." mies murahtaa vihaisena. Soiva hiljaisuus kietoutuu hetkeksi pimeän sekaan.
"Anteeksi, en tee sitä enää toiste" Laraksi kutsuttu tyttö mutisee kädet puuskassa.
"Paras olla tekemättä." mies murahtaa ja istuu
kylmälle kivilattialle.
"Voinko mennä nyt?" Lara kysyy. Mies ei vaivaudu sanomaan mitään, nyökkää vain. Lara kääntyy ja kiipeää jyrkkiä kivirappusia pitkin ylös kirkon- torniin.
Lara istuu kirkontornin katolla ja katselee alhaalla avautuvaa hiljaista hautausmaata. Kylmä, lähes jäätävä viima pyyhkäisee yli hautausmaan ja törmää suhahtaen kirkon kiviseen seinään ja kiipeää seinää pitkin ylös aina kirkontorniin saakka. Tuuli leikkii hetken Laran hiilenmustilla hiuksilla ja jatkaa sitten matkaansa kirkon toista seinämää alas ja nurmen yli.
Lara laskeutuu katon reunalle ja pudottautuu roikkumaan käsiensä varaan. Tyttö heilauttaa itsensä takaisin sisälle ja palaa kiviportaita pitkin takaisin kirkon saliin.
"Missä viivyit näin kauan?" mies kysyy äreästi.
"Ylhäällä, mietiskelemässä." Lara sanoo ja istuutuu alimmaiselle portaalle.
"Pah! Roskaa, sanon minä!" mies tuhahtaa ja kääntää selkänsä Laralle.
"No, tuletko sinä?" mies kysyy ja astuu askeleen kirkon puisille parioville päin. Lara nousee ylös ja katsoo miestä.
"Otatko minut mukaan tänä yönä?" Lara kysyy ja kävelee pari askelta miestä lähemmäs.
"Otan. Opetan sinut metsästämään, niin kuin kunnon vampyyrin kuuluu. Äänettömästi ja huomiota herättämättä."
Joo joo tiedän että tuli lyhyt, mutta ku ei ehtiny kirjottaa enempää.
Uus äänestys: haluutteko kolmannen osan, vai ette?
"Idiootti! Hemmetin typerys, joku olisi voinut nähdä!" kauttaaltaan mustaanpukeutunut mies karjuu. Hänen äänensä kaikuu vanhan kirkon salissa kuin ukkosen jylinä.
"Vaan kun ei nähnyt!" nuori tyttö huutaa takaisin.
"Olisi kuitenkin voinut nähdä! Mitäs sinä olisit sitten tehnyt, häh?!" mies karjuu kasvot raivosta punaisina. Tyttö ei sano mitään.
"Lara, et ole enää ihminen. Olet nyt yksi meistä, yksi vampyyreistä ja meillä on tiettyjä sääntöjä ja etenkin uusien liittolaisten uskollisuus mitataan sillä, osaavatko he noudattaa niitä sääntöjä vai eivät." mies murahtaa vihaisena. Soiva hiljaisuus kietoutuu hetkeksi pimeän sekaan.
"Anteeksi, en tee sitä enää toiste" Laraksi kutsuttu tyttö mutisee kädet puuskassa.
"Paras olla tekemättä." mies murahtaa ja istuu
kylmälle kivilattialle.
"Voinko mennä nyt?" Lara kysyy. Mies ei vaivaudu sanomaan mitään, nyökkää vain. Lara kääntyy ja kiipeää jyrkkiä kivirappusia pitkin ylös kirkon- torniin.
Lara istuu kirkontornin katolla ja katselee alhaalla avautuvaa hiljaista hautausmaata. Kylmä, lähes jäätävä viima pyyhkäisee yli hautausmaan ja törmää suhahtaen kirkon kiviseen seinään ja kiipeää seinää pitkin ylös aina kirkontorniin saakka. Tuuli leikkii hetken Laran hiilenmustilla hiuksilla ja jatkaa sitten matkaansa kirkon toista seinämää alas ja nurmen yli.
Lara laskeutuu katon reunalle ja pudottautuu roikkumaan käsiensä varaan. Tyttö heilauttaa itsensä takaisin sisälle ja palaa kiviportaita pitkin takaisin kirkon saliin.
"Missä viivyit näin kauan?" mies kysyy äreästi.
"Ylhäällä, mietiskelemässä." Lara sanoo ja istuutuu alimmaiselle portaalle.
"Pah! Roskaa, sanon minä!" mies tuhahtaa ja kääntää selkänsä Laralle.
"No, tuletko sinä?" mies kysyy ja astuu askeleen kirkon puisille parioville päin. Lara nousee ylös ja katsoo miestä.
"Otatko minut mukaan tänä yönä?" Lara kysyy ja kävelee pari askelta miestä lähemmäs.
"Otan. Opetan sinut metsästämään, niin kuin kunnon vampyyrin kuuluu. Äänettömästi ja huomiota herättämättä."
Joo joo tiedän että tuli lyhyt, mutta ku ei ehtiny kirjottaa enempää.
Uus äänestys: haluutteko kolmannen osan, vai ette?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaikuttaa... lupaavalta!!
Tosi vaikea arvioida noin lyhyttä
katkelmaa, mutta aihe on todella
miellyttävä! xP
Toivoisin todella saavani lukea lisää
tätä..!!
En tiedä, jotenkin liian tavanomaisena sitten jatkuu.
Arvoasteikolla 1-10
Tästä pimeä 6
T. Sherlokki