Mietteitä sauvakävelyn tehokkuudesta

Itse olen kohta 57 vuotias eläkeläinen mutta ompa mukava lukea teidän kokemuksia sauvakävelystä.

Olette minun mielestä aivan oikeassa siinä,että sauvat antavat lisää tehoa ja sitä kautta syke nousee sillä lähteehän se työntö sieltä hartioista jotka on sydämmen yläpuolella,edellyttäen oikeaa tekniikkaa,jota kyllä näkee aika harvoin.

Itse harrastan oikein aktiivisesti sauvakävelyä ja joka kerta vaatteet pesuun ja itse suihkuun tai saunaan.

Viime vuonna tuli 150 suoritusta 1,5 h/per.kerta.

Oletteko muuten kokeilleet esim.UKK -instituutin kävelytestiä(ilman sauvoja) joka kävellään 2km niin lujaa kuin pääsee,itse kävelin viime vuonna ja aika oli 13min.54sek.syke oli kävelyn lopussa 156 testivauhti 8.6 km/h ja kuntoindeksi 119 keskimääräistä korkeampi.

Sauvakävely tosi tehokkaasti tehtynä on melkein kuin perinteisen tyylin hiihto maastosta riippuen.

Mitä hölkkään tulee niin siinä joutuu nivelet aika lujille on kyllä tosi hyvä sekin noin muuten kunnon kohennus keino.

mua henkilökohtaisesti sauvominen ja juokseminen palevelee ihan eri tavalla. juoksemaan lähden ainoastaan törkeässä aggressiossa, jotta saa ikäänkuin pahan energian äkkiä ulos. eli en (onneksi) harrasta tuota kovin usein.

sauvominen sen sijaan on kuntoilua, jota kyllä on harrastettava useamman kerran viikossa...ja kyllä todellakin ottaa pakaroihin ihan eri tavalla kuin juoksu. ja kyllä sitä tulee nimenomaan mäkisellä pururadalla juostua ylämäet aika usein sauvoessakin. juuri tuon säätelemismahdollisuuden vuoksi pidän sauvomista niin toimivanan lajina.

hiihdon tekniikkaa en ole koskaan saanut hiottua niin hyväksi, että voisin sanoa siitä juuta enkä jaata. mutta ehkäpä näin muutaman vuoden sauvomisen jälkeen sitä voisi ensi talvella taas kokeillakin.

sauvon kumminkin kirjoitti:

mua henkilökohtaisesti sauvominen ja juokseminen palevelee ihan eri tavalla. juoksemaan lähden ainoastaan törkeässä aggressiossa, jotta saa ikäänkuin pahan energian äkkiä ulos. eli en (onneksi) harrasta tuota kovin usein.

sauvominen sen sijaan on kuntoilua, jota kyllä on harrastettava useamman kerran viikossa...ja kyllä todellakin ottaa pakaroihin ihan eri tavalla kuin juoksu. ja kyllä sitä tulee nimenomaan mäkisellä pururadalla juostua ylämäet aika usein sauvoessakin. juuri tuon säätelemismahdollisuuden vuoksi pidän sauvomista niin toimivanan lajina.

hiihdon tekniikkaa en ole koskaan saanut hiottua niin hyväksi, että voisin sanoa siitä juuta enkä jaata. mutta ehkäpä näin muutaman vuoden sauvomisen jälkeen sitä voisi ensi talvella taas kokeillakin.

Lue lisää

Sauvakävely on siitä hyvä kuntoilumuoto, että siinä liikutaan koko ajan aerobisella alueella. Jollei lähde juoksemaan, niin anaerobiselle alueelle ei edes päästä. Hiihto on kyllä sauvakävelyäkin parempi kuntoilumuoto, mutta jos aloitat liian lujaa mennään välittömästi sille anaerobiselle alueelle ja hiihto on pilalla.

Kyllä sauvominen on hyvää harjoitusta myös vakavammalla mielellä urheileville. Eiköhän se koko laji ole ylipäätään lähtenyt nimenomaan kilpaurheilijoiden piiristä, ainakin kilpahiihtäjät ovat harrastaneet sauvomista jo reilusti ennen kuin siitä tuli koko kansan laji. Kenen tahansa peruskunto nousee kun vetää tarpeeksi reippaasti ja tarpeeksi pitkiä lenkkejä. Peruskunnon kehittämiseen ei tarvitse eikä saa vetää verenmaku suussa, vaan täytyy malttaa tehdä tarpeeksi rauhallisesti. Vauhtiharjoittelu ja juoksukestävyyden harjoittaminen ovat asia erikseen, mutta eivät yksin riitä.

... kirjoitti:

Kyllä sauvominen on hyvää harjoitusta myös vakavammalla mielellä urheileville. Eiköhän se koko laji ole ylipäätään lähtenyt nimenomaan kilpaurheilijoiden piiristä, ainakin kilpahiihtäjät ovat harrastaneet sauvomista jo reilusti ennen kuin siitä tuli koko kansan laji. Kenen tahansa peruskunto nousee kun vetää tarpeeksi reippaasti ja tarpeeksi pitkiä lenkkejä. Peruskunnon kehittämiseen ei tarvitse eikä saa vetää verenmaku suussa, vaan täytyy malttaa tehdä tarpeeksi rauhallisesti. Vauhtiharjoittelu ja juoksukestävyyden harjoittaminen ovat asia erikseen, mutta eivät yksin riitä.

Lue lisää

Pelkkä sauvakävely on vaan liian helppoa hommaa, mutta palauttavana tai kevyenä harjoituksena menee. Hyvän peruskunnon omaavalle ei 120 sykkeellä tehdystä harjoituksesta ole paljoakaan hyötyä. Aktiivihiihtäjät käyttävät sauvoja yleensä mäessä tai muuten vaativassa maastossa. Jos näet heitä sauvakävelyllä, he ovat todennäköisesti matkalla varsinaiseen harjoitukseensa. En oikein ymmärrä, mistä tuli tuo "verenmaku". Jokaisen tulee liikkua omalla tasollaan. Jos se on sauvakävely, niin ok.

Jeppe kirjoitti:

Pelkkä sauvakävely on vaan liian helppoa hommaa, mutta palauttavana tai kevyenä harjoituksena menee. Hyvän peruskunnon omaavalle ei 120 sykkeellä tehdystä harjoituksesta ole paljoakaan hyötyä. Aktiivihiihtäjät käyttävät sauvoja yleensä mäessä tai muuten vaativassa maastossa. Jos näet heitä sauvakävelyllä, he ovat todennäköisesti matkalla varsinaiseen harjoitukseensa. En oikein ymmärrä, mistä tuli tuo "verenmaku". Jokaisen tulee liikkua omalla tasollaan. Jos se on sauvakävely, niin ok.

Lue lisää

-> Jeppe Niilonpoika ! Älä jakele neuvoja yleistäen, koska et tiedä toisten sykkeistä mitään. Kuten meikäläiselle syke 120 on hyvää peruskestävyysliikuntaa (kehittävää). On totta, että moni surkeakuntoinen kun pistää sauvat käteen syke lyö 120, puhumattakaan liikkumisesta. Nykyisin hiihtäjät eivät tee samassa mittakaavassa sauvalenkkiä kuin 15-30 vuotta sitten (vaellustyyppisesti) koska hiihdon kuva on muuttunut aivan toiseksi. Nykyisin tarvitaan kestovoimaa aivan eri tavalla kuin entisessä pertsassa. Luisteluhiihdossa etenkin voimaominaisuudet tulevat keskeisiksi, eikä pertsakaan nykyisellä tasatyöntöhiihdolla ole enään sama laji kuin 90 luvulla.

Pyörähullu kirjoitti:

-> Jeppe Niilonpoika ! Älä jakele neuvoja yleistäen, koska et tiedä toisten sykkeistä mitään. Kuten meikäläiselle syke 120 on hyvää peruskestävyysliikuntaa (kehittävää). On totta, että moni surkeakuntoinen kun pistää sauvat käteen syke lyö 120, puhumattakaan liikkumisesta. Nykyisin hiihtäjät eivät tee samassa mittakaavassa sauvalenkkiä kuin 15-30 vuotta sitten (vaellustyyppisesti) koska hiihdon kuva on muuttunut aivan toiseksi. Nykyisin tarvitaan kestovoimaa aivan eri tavalla kuin entisessä pertsassa. Luisteluhiihdossa etenkin voimaominaisuudet tulevat keskeisiksi, eikä pertsakaan nykyisellä tasatyöntöhiihdolla ole enään sama laji kuin 90 luvulla.

Lue lisää

...120 on 97,5 %:lla kuntoilijoista alla alarajan, josta on jotain hyötyä. Sulla on väitteesi mukaan maksimisyke 160.

Heips

Olen saanut sykkeen nousemaan sauvakävelyllä tasamaalla 155:een, vaikka olen aktiivikuntoilija ja liikun päivittäin, välillä juoksen yli 20 km:n juoksulenkkejä, talvella hiihdin 1000 km, Cooperissa menee pitkälti päälle 3000:n jne.

Aiemmin ajattelin just niin kuin sinäkin, että sauvakävelyssä ei sykettä saa nousemaan kuin ylämäissä. Sitten äkkäsin oikean kävelytekniikan merkityksen. Koko juttu tiivistyy oikeastaan seuraavaan: Mitä pitempi askel, sitä korkeampi pulssi. Pitkiä askelia ei taas voi ottaa, jos ei taivuta ylävartaloaan riittävästi eteenpäin kävellessä. Vielä kun muistaa kävellä keskittyneesti ja voimakkailla työnnöillä ranteen ojennuksineen niin pulssi nousee keveästi 140:een ja sen saa kovakuntoinenkin jopa 155:een tasamaalla. Ylämäissä mennnään sitten vaikka 170:tä. Ai niin ja alustan pehmeydellä on myös vaikutusta sauvakävelyn tehoon. Pururata ja nurmikko ovat hyviä alustoja, asfaltti kehno. Jos oikein pehmeää alustaa ja kovaa treeniä hakee niin voi lähteä suolle kävelemään niin kuin Mika Myllylä.

Sauvakävely on tekniikkalaji. Jännää seurata koska tämä asia menee tulee yleiseen tietoon ja samalla sauvakävelyn todellinen teho kuntoilulajina.

Nimetön kirjoitti:

Heips

Olen saanut sykkeen nousemaan sauvakävelyllä tasamaalla 155:een, vaikka olen aktiivikuntoilija ja liikun päivittäin, välillä juoksen yli 20 km:n juoksulenkkejä, talvella hiihdin 1000 km, Cooperissa menee pitkälti päälle 3000:n jne.

Aiemmin ajattelin just niin kuin sinäkin, että sauvakävelyssä ei sykettä saa nousemaan kuin ylämäissä. Sitten äkkäsin oikean kävelytekniikan merkityksen. Koko juttu tiivistyy oikeastaan seuraavaan: Mitä pitempi askel, sitä korkeampi pulssi. Pitkiä askelia ei taas voi ottaa, jos ei taivuta ylävartaloaan riittävästi eteenpäin kävellessä. Vielä kun muistaa kävellä keskittyneesti ja voimakkailla työnnöillä ranteen ojennuksineen niin pulssi nousee keveästi 140:een ja sen saa kovakuntoinenkin jopa 155:een tasamaalla. Ylämäissä mennnään sitten vaikka 170:tä. Ai niin ja alustan pehmeydellä on myös vaikutusta sauvakävelyn tehoon. Pururata ja nurmikko ovat hyviä alustoja, asfaltti kehno. Jos oikein pehmeää alustaa ja kovaa treeniä hakee niin voi lähteä suolle kävelemään niin kuin Mika Myllylä.

Sauvakävely on tekniikkalaji. Jännää seurata koska tämä asia menee tulee yleiseen tietoon ja samalla sauvakävelyn todellinen teho kuntoilulajina.

Lue lisää

Osuit naulan kantaan siinä, että sauvakävely on tekniikkalaji. Suksi ei kulje vaikka maailman vahvin mies miten repisi, jos ei osaa tekniikkaa. Sama on sauvakävelyssä. Helpohkosti pääsee siinä 7 kilsaa tunnissa, mutta siitä eteenpäin vaatii sen tekniikan osaamisen. Voitihan Mika Myllylä viime keväänä Maskussa sauvakävelyn MM:n ajalla, joka vastasi 11 kilsaa tunnissa. Tuomarit valvoivat, ettei ollut juoksua. Myllyä sanoikin, että ilman tekniikaa ei olisi tullut mitään. Piti myös sauvakävelyä paljon raskaanpana lajina mitä luullaankaan.