Ilmaston muutoksen estäminen

Älä viitsi suoltaa sontaa. Ihmisen toiminta on lisännyt toiseksi tärkeimmän kasvihuonekaasun määrää esiteollisesta ajasta yli 40 %. Se on vaikuttanut siihen, että jatkuvasti maapallo saa pienen määrän enemmän energiaa, kuin se säteilee pois. Vaikka ero on pieni, niin se kumuloituu.

Jos ilmasto on ihmisen toiminnasta lämmennyt, ihminen voi myös vaikuttaa lämpenemisen hidastamiseen ja lopettamiseen. Auringon säteilyenergia on päin vastoin ollut vähän alempi, kuin ilmaston ollessa viileämpi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi suoltaa sontaa. Ihmisen toiminta on lisännyt toiseksi tärkeimmän kasvihuonekaasun määrää esiteollisesta ajasta yli 40 %. Se on vaikuttanut siihen, että jatkuvasti maapallo saa pienen määrän enemmän energiaa, kuin se säteilee pois. Vaikka ero on pieni, niin se kumuloituu.

Jos ilmasto on ihmisen toiminnasta lämmennyt, ihminen voi myös vaikuttaa lämpenemisen hidastamiseen ja lopettamiseen. Auringon säteilyenergia on päin vastoin ollut vähän alempi, kuin ilmaston ollessa viileämpi.

Lue lisää

Hiilidioksidilla ei ole minkäänlaista mitattavissa olevaa vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.
Joten ilmasto ei ole lämmennyt ihmisen toimesta, eikä muutenkaan, vaan viilenee koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidilla ei ole minkäänlaista mitattavissa olevaa vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.
Joten ilmasto ei ole lämmennyt ihmisen toimesta, eikä muutenkaan, vaan viilenee koko ajan.

Lue lisää

Kas kummaa, kun asiantuntijat ovat aivan eri mieltä kanssasi. Kasvihuonekaasujen vaikutus globaaliin lämpötilaan on n. 33 astetta ja CO2 on vesihöyryn jälkeen toiseksi suurin vaikutukseltaan.

Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka.

Anonyymi kirjoitti:

Kas kummaa, kun asiantuntijat ovat aivan eri mieltä kanssasi. Kasvihuonekaasujen vaikutus globaaliin lämpötilaan on n. 33 astetta ja CO2 on vesihöyryn jälkeen toiseksi suurin vaikutukseltaan.

Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka.

Lue lisää

Taidat nyt tarkoittaa niitä "ilmastoasijantuntioita", jotka ajavat tuota uskonnollista ilmasto-gendaansa.

Maapallon lämpövaranto on merissä, joten meret säätelevät ilmakehän lämpötilaa.
Miten siis hyvin pieni osa ilmakehän kaasuista voisi säädellä valtamerten lämpötilaa?

Taisit katsoa peiliiin, kun lausuit: "Sinulla sirittää pahasti hömelö rukka."

Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

Anonyymi kirjoitti:

Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

Lue lisää

" plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen."
piti olla
"plus esimerkiksi vulkaanisen toiminnan tai ihmisten toiminnan hetkellisesti vaikuttavat plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen."

Anonyymi kirjoitti:

Auringon vaikutus on sellainen, että ellei mitään muuta mekanismia olisi, maapallon lämpötila olisi -18 Celsiusastetta. Käytännössä meret olisivat pysyvästi jäässä. Näin ei ole, niiden keskiarvoinen lämpötila on noin 15 Celsiusastetta.
Joten Aurinko ei ole ainoa mekanismi, jolla on vaikutusta.
Jos katsoo muita planeettoja, Merkuriuksen lämpötilaennuste perustuen Auringon säteilemään energiaan (jossa on otettu huomioon se määrä, jonka planeetan ilmakehä tai sen rippeet heijastaa pois) on 163 C, mitattu keskiarvoinen lämpötila on 167 C. Venuksella samat: ennuste on -41 C, mitattu 462 C. Marsissa samat: ennuste on -64 C, mitattu -58 C. Maassa samat: ennuste on -18 C, mitattu 14 C tuossa 1900- luvun puolivälissä, ennen sitä alle asteen vähemmän 1900- luvun alussa ja sen jälkeisen ajan osalta nyt tällä hetkellä mennään 15 C.
Maapallon "hetkellisiä" ennätyksiä on ollut viimeisen 500miljoonan vuoden aikana 25 C - 32 C välissä, toisaalta "hetkellisesti" myös 10 C paikkeilla. Piikit ja kuopat ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana ja ovat voineet olla "nykyistä normaalia 15 C" ylempänä kymmenien miljoonien vuosien ajan.
Maapallon lämpötila ei ole ollut koskaan "vakio". Maapallon paikka Aurinkokunnassa on tietääksemme ollut melkoisen vakio ainakin viimeisen 500miljoonan vuoden aikana, ja koska Auringon säteilyssä ei ole tullut todennäköisesti niin merkittäviä muutoksia, että olisivat säteilymääriä tuplaantuneet tai triplaantuneet, asiaan liittyy muutakin itseasiassa ilmeisesti paljon merkittävämpää kuin säteilyn määrä.
Mars ja Merkurius ovat tehtyjen mittausten mukaan siis melko hyvin tasoissa Auringon säteilymäärien kanssa, Maa ja Venus eroavat, ja joista Venus eroaa erittäin paljon.
Joten ilmakehän poisheijastaman säteilyn määrä Auringon säteilyn määrän kanssa ei ole nekään riittävä selitys konkreettisille havainnnoille.
Mutta totta on, että se energia on kuitenkin isolta osin peräisin Auringosta.
Ensimmäinen asiaa tutkinut henkilö oli Joseph Fourier, joka päätteli, että ilmakehällä täytyy olla merkittävä rooli lämpötilan säätelyssä muutenkin kuin heijastaen, varsinkin jos planeetan ilmakehä heijastaa merkittävän osan pois ja jos ajatellaan, että säteily vaikuttaa vain pintalämpötilan kautta. Maan ilmakehä heijastaa noin kolmanneksen säteilystä, ero on suurin Venuksella, jonka ilmakehä heijastaa kolme neljännestä säteilystä. Ja kuitenkin sen pinnalla on todella kuuma.
Fourierin aikaan 1800-luvun alkupuolella mekanismeja ei tunnettu vielä ollenkaan, vaikka syy-yhteyden pystyi päättelemään, mutta käytännössä hänen töiden jatkona myöhemmin päästiin kiinni myös ilmakehän prosesseihin.
Näiden töiden jatkotutkimusten pohjalta on päästy kiinni kasvihuone- ilmiöön ja sen syihin, tutkimalla omaa ilmastoa ja myös muiden planeettojen ilmastoja ja niiden kaasukehien eroavuuksia. Sekään ei ole vielä kaikenkattava ja superyksityiskohtainen selitys, koska on vielä monta lämpöä tasaavaa ja varastoivaa mekanismia, osa kumulatiivisia lisäten vaikutusta ja osa vähentäen vaikutusta, mutta mainitun ilmiön voimakkuus merkitsee suurinta osaa selityksestä sille mitä eroksi havaitaan Maapallon ja Venuksen osalta ennusteen ja mittausten välillä, plus takaisinsyöttävät prosessit, heijannaisvaikutukset ja vähittäinen kumuloituminen.

Lue lisää

Ja taas keksitään ikiliikkujaa ja takaisinsäteilyuunia.

https://climateofsophistry.files.wordpress.com/2012/11/ipcc_oven.png

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas keksitään ikiliikkujaa ja takaisinsäteilyuunia.

https://climateofsophistry.files.wordpress.com/2012/11/ipcc_oven.png

Lue lisää

Lämmön nettomääräisen siirron teho on tuossa "uunissa" nolla eli kappale säteilee uunin seinille ihan saman määrän energiaa kuin mitä uunin seinät säteilevät takaisin kappaleeseen. Tuon tapauksen käsittelin vuonna 2018 tässä viestissä:

lämmön.nettosiirron.teho
24.10.2018 12:55
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95375082

Vastaus on tietenkin vain niille, joita kiinnostaa se mitä tuossa oikeasti tapahtuisi. Arkijärki sanoo että broileri ei lämpenisi eikä jäähtyisi ja samaan tulokseen päätyy myös lämpösäteilyn avulla tehty lämmön nettosiirron tehon laskelma.

Bingo, komppaan 100 %.

Kertokaa, mihin päästökaupan tulot käytetään.

Opettele edes kirjoittamaan äidinkieltäsi oikein, niin voisit antaa vakuuttavamman kuvan itsestäsi. Vaikka ei sekään asiavirheisiisi vaikuta.

Taidat tosiaan olla nuorempi. Kalle 12 V vai onko sekin arvaus ihan liikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Bingo, komppaan 100 %.

Kertokaa, mihin päästökaupan tulot käytetään.

Taisit juuri kompata itseäsi. Eikö yhtään hävetä?

Anonyymi kirjoitti:

Taisit juuri kompata itseäsi. Eikö yhtään hävetä?

Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi. Itse saat hävetä.

Anonyymi kirjoitti:

Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi. Itse saat hävetä.

Onko täällä muka kaksi saman tasoista pösilöä, jotka komppaavat toisiaan? En usko.

Anonyymi kirjoitti:

Onko täällä muka kaksi saman tasoista pösilöä, jotka komppaavat toisiaan? En usko.

Kerro nyt samantien kumpi noista olet.

Kerro toki tarkemmin tuosta lento- ja laivaliikenteen ilmastollisesti tärkeästä huolenaiheesta.
Mikä se mahtaa olla?
Vesihöyry on vaaratonta ilmastolle ja ympäristölle ja hiilidioksidista on pelkkää hyötyä koko biosfäärille, joten mitä jää jäljelle?

Anonyymi kirjoitti:

Kerro toki tarkemmin tuosta lento- ja laivaliikenteen ilmastollisesti tärkeästä huolenaiheesta.
Mikä se mahtaa olla?
Vesihöyry on vaaratonta ilmastolle ja ympäristölle ja hiilidioksidista on pelkkää hyötyä koko biosfäärille, joten mitä jää jäljelle?

Lue lisää

Hiilidioksidia syntyy ihan kiitettävään tahtiin ihmisenkin toimesta, kun ottaa huomioon, että öljyn kulutus on noin 95 000 000 tynnyriä (barrel) per päivä, jossa 1 tynnyri on noin 150 litraa. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Kaikki öljy ei pala bensana, osa menee kaikenlaisiin muihin tarpeisiin, mutta toisaalta ei poistu luonnosta. Jos polttoaineina poltettaisiin, se on noin 2.5kg CO2 per litra, 375kg per tynnyri.
Arvioitu vuosikulutus: "Nearly 15 billion metric tons of fossil fuels are consumed every year. Three countries use more fossil fuels than the rest of the world combined: China, the United States and India. Together, these countries consume 54 percent of the world’s fossil fuels by weight, according to the Global Material Flow Database developed by the UN Environment Programme."
( Lähde: https://blog.resourcewatch.org/2019/05/02/which-countries-use-the-most-fossil-fuels/ )
Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kautta vapautuu hiilidioksidia noin 40 000 000 tonnia per vuosi, eli 40 x 10^9 kg per vuosi. Ilmakehä painaa noin 5 x 10^18 kg, josta 0,04% (409ppm) on C02, eli noin 2 x 10^12kg. Vuosittainen nousu näyttäisi täten olevan 2%/vuosi. Eli 8ppm per vuosi.
Tämä on ylimääräistä lisäystä ilmakehään, koska luonnollisesti tätä lisäystä ei tapahtuisi, öljy olisi sitoutuneena kallioperän alle siellä mistä sitä tällä hetkellä pumpataan.
Kuinka paljon luonto kuluttaa CO2 samassa ajassa? Yksi puu kuluttaa keskimäärin 21kg per vuosi, 50 vuodessa 1 tonnin. Josta sitten voi laskea, että vuosittain täytyisi istuttaa 1,9 miljardia puuta lisää, jotta poltetun fossiilisen öljyn lisä CO2 määrään kompensoituu.
Se mitä samaan aikaan tapahtuu on metsien katoaminen, noin 5 miljoonaa hehtaaria per vuosi. Kun uutta metsää istutetaan, tyypillisesti laitetaan noin 1000 puuta tai vähän päälle per hehtaari. Isossa metsässä kasvaa noin 700-750 puuta per hehtaari. Joten puita kaadetaan noin 3,5 miljardia runkoa joka vuosi, ja joista vain osa istutetaan uudelleen. Peltoja tehtäessä hyvin usein puut poltetaan paikoilleen, josta puihin sitoutunut hiili vapautuu ilmaan. Joissain tapauksissa puutavara päätyy toiseen käyttöön ja niiden sisältämä hiili ei vapaudu heti.
Metsän paikalle yleensä rakennetaan teitä, paikkoja asunnoille ja peltoja.
Niissä tapauksessa, kuin peltoa kasvatetaan pidempään kuin vuoden, ne kuluttavat noin 400kg hiilidioksidia per hehtaari per vuosi. Metsät pelkästä puistaan ovat siis tehokkaampi hiilidioksidin sitoja. Aika usein pellot hylätään ensimmäisen vuoden viljelyn jälkeen (varsinkin sademetsistä hakatut pellot), koska sademetsien pohja ei ole välttämättä kovin hedelmällinen viljelyskäytössä.
Muissa kuin peltokäyttööntulevissa metsää ei voi enää istuttaa uudelleen, koska se tila on sellaisessa käytössä, että metsä ei enää siihen paikkaan sovellu.
Kaikenkaikkiaan, meidän pitäisi istuttaa siis melkein 2 miljardia puuta vuodessa, mutta tuhoammekin metsiä noin 3 miljardia puuta vuodessa kaatamalla metsiä. Noin 1/3 kaadetuista runkomääristä istutetaan takaisin, joten tämän laskelman mukaan, 2 miljardia puuta vähenee joka vuosi. Joten se mitä tarvittaisiin ja se miten me toimitaan, ero on 4 miljardia runko per vuosi.
Tätä voisi sanoa jatkuneen helposti ainakin jo 20 vuotta. Ehkä pidempäänkin.
Samat datat löytää todennäköisesti melko helposti Suomenkin tasolle (nämä olivat koko palloa koskevat numerot ja laskelmat). Suomen osuus tästä kokonaisuudesta on melkoisen vähäinen, joskin Suomessa on vielä toistaisesi ainakin ihan hyvin kasvavat metsät, ja metsiä on melko paljon suhteessa väkilukuun.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidia syntyy ihan kiitettävään tahtiin ihmisenkin toimesta, kun ottaa huomioon, että öljyn kulutus on noin 95 000 000 tynnyriä (barrel) per päivä, jossa 1 tynnyri on noin 150 litraa. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Kaikki öljy ei pala bensana, osa menee kaikenlaisiin muihin tarpeisiin, mutta toisaalta ei poistu luonnosta. Jos polttoaineina poltettaisiin, se on noin 2.5kg CO2 per litra, 375kg per tynnyri.
Arvioitu vuosikulutus: "Nearly 15 billion metric tons of fossil fuels are consumed every year. Three countries use more fossil fuels than the rest of the world combined: China, the United States and India. Together, these countries consume 54 percent of the world’s fossil fuels by weight, according to the Global Material Flow Database developed by the UN Environment Programme."
( Lähde: https://blog.resourcewatch.org/2019/05/02/which-countries-use-the-most-fossil-fuels/ )
Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kautta vapautuu hiilidioksidia noin 40 000 000 tonnia per vuosi, eli 40 x 10^9 kg per vuosi. Ilmakehä painaa noin 5 x 10^18 kg, josta 0,04% (409ppm) on C02, eli noin 2 x 10^12kg. Vuosittainen nousu näyttäisi täten olevan 2%/vuosi. Eli 8ppm per vuosi.
Tämä on ylimääräistä lisäystä ilmakehään, koska luonnollisesti tätä lisäystä ei tapahtuisi, öljy olisi sitoutuneena kallioperän alle siellä mistä sitä tällä hetkellä pumpataan.
Kuinka paljon luonto kuluttaa CO2 samassa ajassa? Yksi puu kuluttaa keskimäärin 21kg per vuosi, 50 vuodessa 1 tonnin. Josta sitten voi laskea, että vuosittain täytyisi istuttaa 1,9 miljardia puuta lisää, jotta poltetun fossiilisen öljyn lisä CO2 määrään kompensoituu.
Se mitä samaan aikaan tapahtuu on metsien katoaminen, noin 5 miljoonaa hehtaaria per vuosi. Kun uutta metsää istutetaan, tyypillisesti laitetaan noin 1000 puuta tai vähän päälle per hehtaari. Isossa metsässä kasvaa noin 700-750 puuta per hehtaari. Joten puita kaadetaan noin 3,5 miljardia runkoa joka vuosi, ja joista vain osa istutetaan uudelleen. Peltoja tehtäessä hyvin usein puut poltetaan paikoilleen, josta puihin sitoutunut hiili vapautuu ilmaan. Joissain tapauksissa puutavara päätyy toiseen käyttöön ja niiden sisältämä hiili ei vapaudu heti.
Metsän paikalle yleensä rakennetaan teitä, paikkoja asunnoille ja peltoja.
Niissä tapauksessa, kuin peltoa kasvatetaan pidempään kuin vuoden, ne kuluttavat noin 400kg hiilidioksidia per hehtaari per vuosi. Metsät pelkästä puistaan ovat siis tehokkaampi hiilidioksidin sitoja. Aika usein pellot hylätään ensimmäisen vuoden viljelyn jälkeen (varsinkin sademetsistä hakatut pellot), koska sademetsien pohja ei ole välttämättä kovin hedelmällinen viljelyskäytössä.
Muissa kuin peltokäyttööntulevissa metsää ei voi enää istuttaa uudelleen, koska se tila on sellaisessa käytössä, että metsä ei enää siihen paikkaan sovellu.
Kaikenkaikkiaan, meidän pitäisi istuttaa siis melkein 2 miljardia puuta vuodessa, mutta tuhoammekin metsiä noin 3 miljardia puuta vuodessa kaatamalla metsiä. Noin 1/3 kaadetuista runkomääristä istutetaan takaisin, joten tämän laskelman mukaan, 2 miljardia puuta vähenee joka vuosi. Joten se mitä tarvittaisiin ja se miten me toimitaan, ero on 4 miljardia runko per vuosi.
Tätä voisi sanoa jatkuneen helposti ainakin jo 20 vuotta. Ehkä pidempäänkin.
Samat datat löytää todennäköisesti melko helposti Suomenkin tasolle (nämä olivat koko palloa koskevat numerot ja laskelmat). Suomen osuus tästä kokonaisuudesta on melkoisen vähäinen, joskin Suomessa on vielä toistaisesi ainakin ihan hyvin kasvavat metsät, ja metsiä on melko paljon suhteessa väkilukuun.

Lue lisää

"Vuosittainen nousu näyttäisi täten olevan 2%/vuosi. Eli 8ppm per vuosi."
Suoraan laskennallisesti varmaan noin, kaasujen painot jo yksistään ovat erilaiset, joka vääristää laskutoimitusta. Tämän hetken maailmanlaajuinen kasvunopeus on todennäköisesti noin 2.5ppm/v. https://www.co2.earth/co2-acceleration
Hyviäkin uutisiakin on ollut, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ainakin hetkellisesti. Vuonna 2019 fossiilisten polttoaineiden kulutus oli suurinta tähän mennessä, 2020 oli noin 6% alle sen. Todennäköistä on, että 2021 menee myös alle 2019.
Kuitenkin, YK:n asettelemien tavoitteiden mukaan 2030 saakka samainen 6% vuotuinen vähennys tulisi pystyä säilyttämään.
Suomen lukuja https://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.html
Suomen hiilidioksidipästöt ovat vähentyneet melkein 50% 2000-luvun alun huippulukemista. Tuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin 88 prosenttia, kotitalouksien 12 prosenttia. Kotitalouksien oma osuus jakaantuu siten, että noin 20% on liikkumiseen liittyvää ja 30% on asumiseen liittyvää.

Anonyymi kirjoitti:

"Vuosittainen nousu näyttäisi täten olevan 2%/vuosi. Eli 8ppm per vuosi."
Suoraan laskennallisesti varmaan noin, kaasujen painot jo yksistään ovat erilaiset, joka vääristää laskutoimitusta. Tämän hetken maailmanlaajuinen kasvunopeus on todennäköisesti noin 2.5ppm/v. https://www.co2.earth/co2-acceleration
Hyviäkin uutisiakin on ollut, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ainakin hetkellisesti. Vuonna 2019 fossiilisten polttoaineiden kulutus oli suurinta tähän mennessä, 2020 oli noin 6% alle sen. Todennäköistä on, että 2021 menee myös alle 2019.
Kuitenkin, YK:n asettelemien tavoitteiden mukaan 2030 saakka samainen 6% vuotuinen vähennys tulisi pystyä säilyttämään.
Suomen lukuja https://www.stat.fi/til/ehk/2020/02/ehk_2020_02_2020-09-30_tie_001_fi.html
Suomen hiilidioksidipästöt ovat vähentyneet melkein 50% 2000-luvun alun huippulukemista. Tuotannon osuus hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä noin 88 prosenttia, kotitalouksien 12 prosenttia. Kotitalouksien oma osuus jakaantuu siten, että noin 20% on liikkumiseen liittyvää ja 30% on asumiseen liittyvää.

Lue lisää

Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 0.14%
Per capita se on paljon, mutta on Suomen teollisuus energiaa kuluttavaa
Lentoliikenteen päästöt putosivat 2019-2020 58%
Osuus tosin pieni kokonaisuudesta
Suomen metsien hiilinielun koko on 1/6 kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä