eli kulkeeko sähkö paremmin paksummassa johdossa kuin ohuessa? jos on vaikka 5v patteri ja kotelo ja johon laitan metrin pituiset - johdot, niin kulkeeko paksummassa johdoissa sähkö paremmin/nopeammin perille, eli vähemmän hävikkiä volteissa/ampeerissa?
Ohut vs Paksu virtajohto
Anonyymi
413109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kyllä.
Jos tuo johtimen paksuus viestissäsi tarkoittaa sähköä johtavan kupariosan poikkipinta-alaa niin kyllä. Siksi suurta virtaa käyttävissä laitteissa kuten esimerkiksi auton starttimoottorissa johtimet ovat paksuja.
Sähkö liikkuu helpoiten lähellä johdon pintaa, paksuus merkitsee suurempaa pinnan pinta- alaa ja siis pienempää vastusta. Sähkönsiirtokaapelit esim. ns. valtakunnanverkossa on valmistettu yhdistämällä useita ohuempia eristettyjä johtoja jolloin johtimen yhteispinta- alaa on kasvatettu ja kokonaisvastusta sekä siirtohäviöitä siten pienennetty.
Sähkö kulkee helpoimmin johdon pinnan lähellä, paksummassa johdossa pinnan pinta- alaa on enemmän ja siksi sähkö kulkee siinä helpommin kuin ohuemmassa johdossa. Esim. ns. valtakunnanverkon siirtokaapelien johtimet on valmistettu useammasta eristetystä yhdistetystä johdosta koska näin sitä kokonaispinta- alaa on saatu paljon enemmän ja vastus puolestaan on pienempi ja edelleen siirtohäviöt pienemmät.
Tuolla "skinefectillä" on merkitystä vasta suurilla taajuuksilla -verkkovirralla mitätön ja tasavirralla ei mitään merkitystä - eli juttusi täyttä potaskaa
Juuri näin, taajuuden pitää olla korkea, jotta ahtautumista pintaan alkaa tapahtua. Sen takia esim. tutkassa voi olla johtimet neliöputkea!
En minä vaan tiedä, aikanaan jo Ivolla minulle noin opetettiin ja myöhemmin vähän muuallakin, mutta kai se on ihan huuhaata...
Kyllä sinua on nyt höystetty pahemman kerran, 50 Hz:llä sen ilmiön vaikutus on, käytännön ainevahvuuksilla, vielä merkityksetön.
Tuolla+on+kaavat+10%+lisähäviö+tulee+n.+30+mm+kaapelilla+50+Hz+taajuudella.+1+MHz+sama+tapahtuu+jo+0,2+mm+ja+1+GHz++0,006+mm.
10%+häviö?+Eihän+tuo+mikään+olematon+ole.++Tuollehan+voi+laskea+jo+takaisinmaksuajan.
Ei olekaan, mutta missä on 30 mm paksuja johtimia? Niitä ei käytetä kuin 110 kV linjoissa suurimmilla virroilla ja silloinkin taitavat olla ihan yhdellä johtimella eli antaa häviöiden tulla.
50 Hz:llä virran tunkeutuma on Cu:lla vajaat 10 mm, eli 20 mm johtimet voisivat olla vielä umpiaineisia. Tosin umpiaineisia johtimia ei käytetä enää noin paksuina, ihan muista käytännön syistä. Sähköasemien virtakiskoja ei sitten kannata tehdä 20 mm paksummasta kuparilatasta, jäisi keskiosa vajaalle käytölle virran kulussa.
Et ymmärtänyt, se oli esimerkki.
Oikea raja on 20 mm ainevahvuudelle kun vaikutus käytännössä alkaa.
Näyttää tuolla olevan umpijohtimisia kaapeleita aina 55 mm johdinhalkaisijaan saakka.
https://fi.prysmiangroup.com/sahkonjakeluverkko/110-kV-suurjannitekaapelit
Tunkeamasyvyys ei tarkoita, että virta olisi syvemmällä nolla. Tunkeamasyvyydellä se on 1/e pintaan verrattuna.
Eipä tuolla johtimen keskellä hirveästi pinta-alaakaan ole pyöreällä johtimella. Vaikkapa 40 mm johtimen sisimmässä 20 mm on vain 1/4 pinta-alasta ja sisimmässä 10 mm 1/16.
Eihän nuo linkin johtimet umpiaineista puikkoa, on aivan normaali kerrattu rakenne.
Monisäikeisiä+nuo+ovat,+jos+nyt+säikeistä+voi+puhua,+mutta+säikeitä+ei+ole+toisistaan+eristetty+eikä+se+eristys+mitään+vaikuttaisikaan,+koska+ilmiö+johtuu+vaihtosähkön+aiheuttamasta+magneettikentästä.+
Sähkö kulkee sitä paremmin, mitä suurempi on sähköputken halkaisija. T. Sähkömies.
Mitä isompi - sen parempi.
Teoriasa sähkö liikkuu aina paremmin mitä lyhyempi ja paksumpi on johdin.
Tosin pienellä virrankulutuksella suuremmista kaapeleista ei ole sitten mitään käytännön hyötyä, vaikka ominaisvastuksesta laskemalla teoreettinen hyöty saadaan kaivettua esiin laskimen näytölle.
Pieni pitkä kaapeli aiheuttaa jänitehäviötä enemmän kuin lyhyt paksu.
Joo johdon aiheuttaman vastuksen virrankululle voi laske kertomalla yhteen johdinaineesta riippuvan ominaisvastuksen ja johtimen pituuden ja sitten jakamalla tuloksen poikkipinta-alalla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaisvastus
Tuon teorian mukaan sähkö liikkuu parhaiten ilman johdinta!
Kertoisitko vielä tarkemmin miten tämmöiseen johtopäätökseen päädyit.
Et saa tehdä mitään viritelmiä, jos et ole sähköalan kouluja käynyt ja jos et ole työsuhteessa! Kaikki pitää ilmoittaa kaupungille
Jos et ilmoita ja vahinko sattuu korvaat sen itse. Sähkö ei ole leikkikalu!!!!
Ei ongelmaa, yleensä lähdenkin aina illalla kaupungille.
Elastisuus ei juuri vaikuta🤣
Juu, niinhän se menee, että vastus kasvaa johtimen pituuden kasvaessa ja johtimen paksuuden, pinta-alan kasvaessa vastus pienenee ja päinvastoin, johtimen lyhetessä vastus pienenee ja johtimen pinta-alan pienetessä vastus kasvaa. Helppoa, kuin heinänteko.
Toinen tietty heikkovirtakaitteisiin ja toinen valtakunnan verkkoon 24000v.
Koko keskustelu alkoi 5V patterista...
Ja tyhjentävä vastaus "kyllä" annettiin heti alkuun...
Tosin sellaista 5 V paristoa ei ole olemassakaan, lähimmäksi sattuvat 4,5 V tai 6 V.
Kyllä kai jossain kaupassa myydään 5 V 50 Hz pattereita niin että johtimien mitoittajat pääsevät pätemään.
Ainoastaan 230 V 50 Hz pattereita myydään kaupoissa. Eikä niistä saa sähköä, vaan niitä pitää syöttää sähköllä, ja eivät ole kuitenkaan akkuja...
Käytännön kokemuksena: 1,5mm² johto(irrotettava) 2kW vedenkeittimessä lämpenee hiukan. Joskus korvasin tämän "hukkuneen" johdon läppärin 0,75mm² johdolla ja totesin että puolillaan oleva keitin onnistuu kyllä lämmittää veden tuollakin mutta johto lämpenee enemmän.
Kerran sitten lämmitin täyden 1,5L keittimellisen vettä jo unohtaneena, että johto ei ehkä ole ihan optimaalinen. Vesi ehti lähes kiehua - hiukan ihmettelin keittiössä olevaa muovin käryä, mutten vielä siinä vaiheessa tajunnut, että em. johto oli lämmennyt niin paljon, että kuparit oli menneet yhteen johdossa ja sulake palanut.
Ohuempi johto toimii siis mainiosti vaikka lämmittimenä kunhan ei ole liian ohut palaakseen poikki!
Automatiikka hoitaa virrankatkaisun polttamalla sulakkeen.
Jos johdin on liian ohut tai liian pitkä niin oikosulkuvirta ei riitä polttamaan sulaketta. Silloin lämmitys jatkuu kunnes syttynyt tulipalo saa jonkun toisen johtimen menemään tukevammin oikosulkuun tai pelastushenkilökunta katkaisee sähköt.
Tästä syystä johtuen on rakennusten sähköasennuksissa määritelty maksimiresistanssit tai pienimmät sallitut oikosulkuvirrat.
Sulake kyllä palaa jos sen virta / aika ylittyy eli oikosulkuvirralla ei ole tässä merkitystä -itse johdon suojaus kyllä toimii oli oikosulkuvirta mitä tahansa.
Kun on riittävän pitkä ryhmäjohto, niin oikosulkuvirta saattaa jäädä alle sulakkeen toimintavirran. Silloin ei auta kuin toivoa ettei ikuisesti lämpiävän johdon ympäristössä ole herkemmin syttyvää materiaalia kuin mitä kaapeli itse on.
Eihän sen sulakkeen tarvitsekkaan eikä pidäkkään palaa jos virta jää alle toimintavirran.
Kyllä oikosulussa olisi hyvä sulakkeen katkaista virta. Ikävää jos johto jää lämpenemään 3200 W teholla ikuisesti kun 10 A sulake ei jaksa palaa.
Mutta kun siinä johdossa saa muutenkin kulkea ja se kestää sen sulaketta vastaavan virran...