Majoitusala kriisiytymässä

Koronakesät ovat saaneet matkailualan pohtimaan tulevaisuuttaan. Paljon huolta aiheutti koronapandemia, joka pakotti sulkemaan paikkoja ja lomauttamaan henkilökuntaa, mutta huomioon ottamatta on matkailualalla se rakennemuutos, joka alkoi jo ennen koronaa ja tulee jatkumaan sen jälkeenkin.

1. Hotellit ja muut majoitusliikkeet ovat saaneet kilpailijoita. Airbnb -matkailu on jättämässä taakseen perinteiset hotellit. Asuminen on kodinomaisempaa ja halvempaa kuin hotellin ahtaissa ja kulahtaneissa kopeissa.

2. Myynti ei kasva kohdetta kehittämällä. Hellekesän aikana totesin useimpien uudehkojenkin hotellien olevan vailla alkeellisintakaan ilmastointia. Ilmanvaihto parhaimmillaan oli kahva, jolla isommatkin ikkunat sai kokonaan auki. Märkä pyyhe vatsan päällä auttoi vain vähän. Vesivahinkoja kärsineet kokolattiamatot, homeiset kylpyhuoneet ja koko lailla kulahtanut olemus ei houkuta tulemaan uudestaan vieläpä korotetuin sesonkihinnoin. Hotelliketjujen hehkutus "kaikkien aikojen kotimaanmatkailukesästä" ei vakuuta. Eikä asiaa nähneenä oikein sekään, että "matkailijat haluavat helteestä hotellien viileyteen". Sitä on tarjolla paljon vähemmän kuin luvataan, Eikä siis edes luvata.

3. Liikematkailu vähenee, etätyö kasvaa. Hotellit ovat eläneet ennen kaikkea liikematkailijoista. Korona opetti etätyöhön, ja moni firma huomasi, ettei ole järkeä lähettää edustajaa lentokoneella vieraaseen maahan hotellissa yöpymään tunnin kestävän bisnestapaamisen takia, kun sellaisen voi järjestää kotikoneelta käsin.

4. Lento- ja matkustushäpeä. Uusi trendi on, että tarkoituksettomalla maailmalla hummailulla ei enää oikein kehtaa rehvastella. Matkustamiseen täytyy olla pätevä syy, ja kohteessa viivytään mieluusti pitempään, ja sinne matkustetaan ekologisemmalla vaihtoehdolla.


Hotellien sijaan näen tulevaisuuden trendinä lisääntyvän mökkimatkailun, jolla myös ollaan yhdessä kohteessa aiempaa pidempään. Kaupunkien hikiset hotellikopit yllätyksettömine aamiaisineen ovat passé.

Pudotuspeli on alkanut .