Koronapandemia ei ota loppuakseen, ja se väsyttää ja kiukuttaa – ihmisten motivaatio rajoituksiin alkaa olla koetuksella, uskovat asiantuntijat
Ihmismieli ei kestä koronapandemian kaltaista kriisiä kovin kauaa. Psykologian ja käyttäytymisen asiantuntijat arvioivat, että on alkamassa tottumisen aika, jolloin rajoituksia ei välttämättä enää jakseta tunnollisesti noudattaa.
ihmisten henkinen kestävyys alkaa olla jo koetuksella, sanovat asiantuntijat.
Pandemian pitkittyminen kuormittaa mieltä, ja motivaatio ohjeiden ja rajoitusten noudattamiseen hiipuu.
Ihmismieltä ei ole suunniteltu kestämään pandemian kaltaista hyvin pitkää kriisin aikaa, sanoo Helsingin yliopiston psykologian professori Marko Elovainio.
– Ei voi koko ajan keskittyä tällaiseen kuormittavaan asiaan, joka ei ole ihan jatkuva vaara, vaan ihminen tottuu. Se tapahtuu varmasti enemmän tai vähemmän luonnostaan.
Elovainio uskoo, että koronapandemian alku oli ihmismielen kannalta helpompaa.
– Se alkuvaihe oli sellainen shokki ja niin pelottava tilanne, että kaikenlainen rajoitusten noudattaminen oli suhteellisen helppoa.
Jaksamisen horjuminen näkyi myös THL:n tuoreessa tutkimuksessa, jonka mukaan aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Mielenterveysongelmiin haettiin apua aikaisempaa enemmän.
THL:n tutkimuksen mukaan kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet etenkin korkeakoulutetuilla naisilla. Myös matalasti koulutetut miehet ovat hakeneet mielenterveysapua aiempaa enemmän.
Ihmismieli ei kestä koronapandemian kaltaista kriisiä kovin kauaa. Psykologian ja käyttäytymisen asiantuntijat arvioivat, että on alkamassa tottumisen aika, jolloin rajoituksia ei välttämättä enää jakseta tunnollisesti noudattaa.
ihmisten henkinen kestävyys alkaa olla jo koetuksella, sanovat asiantuntijat.
Pandemian pitkittyminen kuormittaa mieltä, ja motivaatio ohjeiden ja rajoitusten noudattamiseen hiipuu.
Ihmismieltä ei ole suunniteltu kestämään pandemian kaltaista hyvin pitkää kriisin aikaa, sanoo Helsingin yliopiston psykologian professori Marko Elovainio.
– Ei voi koko ajan keskittyä tällaiseen kuormittavaan asiaan, joka ei ole ihan jatkuva vaara, vaan ihminen tottuu. Se tapahtuu varmasti enemmän tai vähemmän luonnostaan.
Elovainio uskoo, että koronapandemian alku oli ihmismielen kannalta helpompaa.
– Se alkuvaihe oli sellainen shokki ja niin pelottava tilanne, että kaikenlainen rajoitusten noudattaminen oli suhteellisen helppoa.
Jaksamisen horjuminen näkyi myös THL:n tuoreessa tutkimuksessa, jonka mukaan aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana. Mielenterveysongelmiin haettiin apua aikaisempaa enemmän.
THL:n tutkimuksen mukaan kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet etenkin korkeakoulutetuilla naisilla. Myös matalasti koulutetut miehet ovat hakeneet mielenterveysapua aiempaa enemmän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Virusten leviäminen ilmateitse on osoitettu jo paljon aikaisemmin kuin koronan myötä. Ei ollut mikään uusi asia.
Uutta siinä oli se, että korona-virus pystyy kulkemaan pitempiäkin matkoja aerosoli-hiukkasen kyydillä.
Ja taudit maailmasa leviävät niin kauan, kuin ihmiset reissaavat ympäri ämpäri ristin rastin.
Globalisaation seurauksia,
ihmisiä ei ilmeisesti tarkoitettu
menemään toistensa alueille.
Mutta nauttikaa nyt seurauksista.
Myöhäistä katua.
Olen kuullut, että ykkösrokote kehittää ihmisessä viruksen dariantteja. Kakkosrokoite pitäisi saada nopeammin.