Ja Herra sanoi
-Missä on leiviskäs?
Ne, jotka sinulle annoin
evääksi elämäs.
Kovin laihalta kukkaro näytti,
-myönnän sen.
Ja hieman häpesin,
kun muistin, mihin aarteeni tuhlasin.
Olin ollut siellä,missä ei tarvita.
Ja jos joku tarvitsi - olinkin muualla.
Ja sanoja kylmiä usein mä ilmaan heitin,
ja sielut hauraat kovuuteeni peitin.
Mä tunsin tarvetta hieman selittää.
-Herra, tuhlari olen, myönnetään.
Mutta sain minä sentään jotakin kerätyksi.
Tosin niitä ei voi laskea leiviskäksi.
-Jos hieman kiitosta kuitenkin antaisit.
Kas tässä,Herra. - Runoni ojensin.
-Missä on leiviskäs?
Ne, jotka sinulle annoin
evääksi elämäs.
Kovin laihalta kukkaro näytti,
-myönnän sen.
Ja hieman häpesin,
kun muistin, mihin aarteeni tuhlasin.
Olin ollut siellä,missä ei tarvita.
Ja jos joku tarvitsi - olinkin muualla.
Ja sanoja kylmiä usein mä ilmaan heitin,
ja sielut hauraat kovuuteeni peitin.
Mä tunsin tarvetta hieman selittää.
-Herra, tuhlari olen, myönnetään.
Mutta sain minä sentään jotakin kerätyksi.
Tosin niitä ei voi laskea leiviskäksi.
-Jos hieman kiitosta kuitenkin antaisit.
Kas tässä,Herra. - Runoni ojensin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Anna riimiystäväin
sinut täältä löysin näin:)
Herran oma olen minäkin pieni
Taivaaseen matkani, sinne on tieni
On kulku joskus hidasta tiellä kaidalla
ja monta olen nähnyt , tien toisella laidalla
jos auttaa voisin, edes yhtä raukkaa
en tahtoisi mennä kiireistä laukkaa
Ohi kenenkään tienpuolen kulkijaa
vaan kertoa hiljaa suurta sanomaa
Elämän Herrasta Vapahtajasta
Avunannosta, Auttajasta
Mutt`jatkan toiste , nyt poistua pitää
pari kirjettä kirjoittaa, kohti etelää itää
ja rukouksin muistaa ja siunata sinua
muista siskoni joskus myös minua!
Kiitos Leena ystäväni,
mukavasta kirjeestäsi.
Kiva oli lukuhetki,
helpompi on alkaa reki
tiellä tämän päivän,
antoi ilon häivän.
Hieman juoksee karkuun riimi,
vaikka kohtaa riimitiimi.
Oisko syynä aamutuima,
mulla aamu-uni huima.)))
Muistan kyllä ,Leena, sinua.
Kiitos, jos sä myöskin minua.