Jännitteiden monitorointiin sovelllus?

Anonyymi

Kone on alkanut kaatuilemaan satunnaisesti ja epäilen virtalähdettä, mutta näytönohjainkin saattaisi olla syyllinen.

Joskus Windows-aikakaudella oli ohjelmia, jotka näyttivät jännitteet (-5V. 5%. -12V, 12V jne). Onko Ubuntulle saatavilla vastaavia?

8

162

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      xsensors ohjema mm. mutta on muitakin!

      Sen saa Ubuntun ohjelmavalikoimasta!

      • Anonyymi

        Ei taida näyttää -5 ja -12 volttia?

        3.3V: 3.30 V
        in1: 1.22 V (max = 2.04 V)
        in2: 1.10 V
        in3: 0.86 V
        in4: 0.58 V
        in5: 1.28 V
        in6: 1.58 V
        3VSB: 3.31 V
        Vbat: 3.23 V
        fan1: 0 RPM ALARM
        fan2: 0 RPM ALARM
        fan3: 0 RPM ALARM
        temp1: 32.0°C (high = 85.0°C, hyst = 81.0°C)
        (crit = 80.0°C, hyst = 76.0°C) sensor = transistor
        temp2: 43.0°C (high = 85.0°C, hyst = 77.0°C)
        (crit = 100.0°C, hyst = 92.0°C) sensor = thermistor
        temp3: 34.0°C (high = 70.0°C, hyst = 68.0°C)
        (crit = 85.0°C, hyst = 83.0°C) sensor = transistor


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei taida näyttää -5 ja -12 volttia?

        3.3V: 3.30 V
        in1: 1.22 V (max = 2.04 V)
        in2: 1.10 V
        in3: 0.86 V
        in4: 0.58 V
        in5: 1.28 V
        in6: 1.58 V
        3VSB: 3.31 V
        Vbat: 3.23 V
        fan1: 0 RPM ALARM
        fan2: 0 RPM ALARM
        fan3: 0 RPM ALARM
        temp1: 32.0°C (high = 85.0°C, hyst = 81.0°C)
        (crit = 80.0°C, hyst = 76.0°C) sensor = transistor
        temp2: 43.0°C (high = 85.0°C, hyst = 77.0°C)
        (crit = 100.0°C, hyst = 92.0°C) sensor = thermistor
        temp3: 34.0°C (high = 70.0°C, hyst = 68.0°C)
        (crit = 85.0°C, hyst = 83.0°C) sensor = transistor

        Juu, jännitteet mitataan alueella 0-2.56V aika useilla emolevyillä, joskin 0-1V on myös mahdollinen. Jännitteen jako mitattaville jännitteille on siis normi ja negatiiviset jännitteet vieläpä käännetään positiivisiksi ennen mittausta. Pitää tietää emon merkki ja malli jotta siihen voi ladata tai tehdä itse oikean sensors.conf tiedoston jolla näyttämät saa oikeiksi, se sijoitetaan /etc/sensors.d/ hakemiston alle. Yleisimmät jännitteet emoilla ovat melko lailla standardeja, mutta esim. läppäreissä voi olla poikkeavia järjestelyjä.
        Nuo ei paljoa kerro, minkä laatuista virta on emolla. Jos vaikka hakkuri-konkat kuivuneet, voi jännitteissä olla rippeliä, mikä näkyy yllättävinä bootteina ja laitteiden toimimattomuutena/pätkimisenä. Esim. usb-väylään kytketty laite voi toimia aina hetken ja sitten pätkäistä. Tällainen näkyy oskiloskoopilla helposti. Toisaalta voit kokeilla avata kotelon ja katsoa, auttaako se konetta pysymään vakaampana - samalla voi katsoa emolla näkyvien kondensaattorien lakkeja, josko ne olisivat pullistuneita tai jopa halki menneitä. Joskus näitä tullut vaihdettua, saman kokoista vaan tilalle eli low-ESR mallisia samalla jännitteen kestolla(V) ja kapasitanssilla(uF). Virtalähdettä en sen sijaan lähtisi aukomaan ilman kokemusta, kun sen saa vaihdettua kokonaisena helposti! Yleensä on emolevy se, joka pätkii - virta lähteet tuppaa hajoamaan kerrasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, jännitteet mitataan alueella 0-2.56V aika useilla emolevyillä, joskin 0-1V on myös mahdollinen. Jännitteen jako mitattaville jännitteille on siis normi ja negatiiviset jännitteet vieläpä käännetään positiivisiksi ennen mittausta. Pitää tietää emon merkki ja malli jotta siihen voi ladata tai tehdä itse oikean sensors.conf tiedoston jolla näyttämät saa oikeiksi, se sijoitetaan /etc/sensors.d/ hakemiston alle. Yleisimmät jännitteet emoilla ovat melko lailla standardeja, mutta esim. läppäreissä voi olla poikkeavia järjestelyjä.
        Nuo ei paljoa kerro, minkä laatuista virta on emolla. Jos vaikka hakkuri-konkat kuivuneet, voi jännitteissä olla rippeliä, mikä näkyy yllättävinä bootteina ja laitteiden toimimattomuutena/pätkimisenä. Esim. usb-väylään kytketty laite voi toimia aina hetken ja sitten pätkäistä. Tällainen näkyy oskiloskoopilla helposti. Toisaalta voit kokeilla avata kotelon ja katsoa, auttaako se konetta pysymään vakaampana - samalla voi katsoa emolla näkyvien kondensaattorien lakkeja, josko ne olisivat pullistuneita tai jopa halki menneitä. Joskus näitä tullut vaihdettua, saman kokoista vaan tilalle eli low-ESR mallisia samalla jännitteen kestolla(V) ja kapasitanssilla(uF). Virtalähdettä en sen sijaan lähtisi aukomaan ilman kokemusta, kun sen saa vaihdettua kokonaisena helposti! Yleensä on emolevy se, joka pätkii - virta lähteet tuppaa hajoamaan kerrasta.

        Ja läppärin akku voi olla kanssa rikki, jolloin kuormitus pätkäisee virrat:
        https://linuxhint.com/monitor-_health-_laptop_battery_ubuntu/


    • Anonyymi

      Eipä nuo jännitelukemat paljoakaan kerro.
      Pöweri pitää jännitteen kunnes tulee ehkä ylikuormitustilanne jolloin poweri katkaisee jännitteensyötön.

    • Anonyymi

      Aloittaja tässä taas moro. Kyseessä saattoi olla sähkömekaaninen ongelma. Kaatuilua alkoi tapahtumaan siihen tahtiin, että päätin kaataa koneen myös fyysisesti, eli laitoin tornikotelon kumoon.

      Parin päivän käytön jälkeen ei kaatunut kertaakaan.

      Otin sitten kaikki virtapiuhat kotelon sisällä irti ja takaisin. Näytönohjaimenkin irroitin ja sprayilmalla suihkuttelin pölyt pois.

      Nyt on yli viikon kone toiminut ihan hyvin. Olisko sitten joku hapettuma tai vastaava ollut virtapiuhojen kontaktipinnoissa. Kone on ollut kuitenkin pitkän aikaa samassa huoneessa, eikä sitä ole liikuteltu, tai tehty rautamuutoksia. Kuivassa sisäilmassa ollut koko ajan. Vähän outo tapaus kuitenkin, jos korjautui.

      Sensoreiden outputissa on ainoa muutos oikeastaan in1, joka oli aiemmin
      in1: 1.22 V (max = 2.04 V)
      Ja nyt
      in1: 1.07 V (max = 2.04 V)

      Jos tuolla mitään merkitystä on.

      • Anonyymi

        Ilma virtaa eri tavalla ja pysyy sopivassa paikkaa hiukan viileämpänä jolloin ei kaatuile? Tuollainen kontakti-häiriö on pirullinen jäljitettävä..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilma virtaa eri tavalla ja pysyy sopivassa paikkaa hiukan viileämpänä jolloin ei kaatuile? Tuollainen kontakti-häiriö on pirullinen jäljitettävä..

        In1 on cpu-jännite. Vähemmällä kuormalla prosessoria ajetaan matalammalla kellotaajuudella, jolloin jännitettä voidaan laskea ja ei lämpene niin paljoa sekä energiaa säästyy.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen mukaan rasismi on huumoria

      Vaan kun koomikko kutsui Halla-ahoa fasistiksi, niin piti haastaa oikeuteen. Mihin se huumorinitaju yhtäkkiä hävisi? ⠀
      Maailman menoa
      104
      4440
    2. BOIKOTOIN - Ei mitään Suomi.fi postilaatikoita käyttöön

      Ainakaan minulle! Vai että pitäisi alkaa siellä käyädä katselemassa tammikuusta 2026 siis periaatteessa päivittäin että
      Maailman menoa
      200
      3657
    3. 202
      2991
    4. Lasse Lehtonen vaatii persuja pyytämään anteeksi aasialaisilta

      Persut ova romahduttaneet Suomen maakuvan parissa päivässä negatiiviseksi rasismillaan ja se alkaa vaikuttamaan jo Suome
      Maailman menoa
      72
      2832
    5. Hallitus on kaadettava ja Orpon on erottava

      Mikään muu hallitus ei ole oman elämäni aikana tuhonnut näin paljon tämän maan taloutta ja työllisyyttä sekä suomen main
      Maailman menoa
      60
      2737
    6. Lasse Lehtonen palasi ambulanssilennolla Suomeen

      Nyt on syytä lopettaa irvailu.
      Maailman menoa
      83
      1371
    7. 60
      1246
    8. Aitolehti Capital

      HehkuB on myynnissä, kovalla työllä saavutettu unelma joka sekin lässähti kuten kaikki mihin ryhtyy! Nyt Sewen asialle
      Kotimaiset julkkisjuorut
      238
      1082
    9. Missä kuussa

      Rakkaasi on syntynyt?
      Ikävä
      60
      988
    10. MOT: Työmarkkinatori on olemattomien työpaikkojen hakupaikka

      Työpaikkojen tietoja ei tarkisteta, ja ainakin noin noin 10% on olemattomia työpaikkoja ja sen lisäksi eri rekryfirmat t
      Maailman menoa
      120
      983
    Aihe