Harvardin yliopiston Project Galileon osallistujat:
Avi Loeb,professori,Harvardin tähtitieteellinen osasto
Jensine Andresen, Princetonin yliopisto, FT (Harvard)
Gaspar Balos, professori,astrofyysikko, Princetonin yliopisto
Shelley Cheng,tähtitieteellinen osasto (Harvard)
Richard Cloete, Cambridgen yliopisto
Nathan Galliher, Fysiikan ja tähtitieteen osasto, North Carolinan yliopisto at Chapel Hill
Nia Imara, apulaisprofessori, Kalifornian yliopisto ( Santa Cruz)
Frank H. Laukien, ( Harvard)
Nicvholas M.Law,apulaisprofessori, Fysiikan ja tähtitieteen osasto, North Carolinan yliopisto at Chapel Hill
Vikram Ravi, Tähtitieteen apulaisprofessori, Caltech
Anowar J. Shajib, FT, Kalifornian yliopisto (Los Angeles),Chicagon yliopisto
Amir Soraj, astrofyysikko, (Harvard )
Timothy Tavarez, Microsoft
Edwin L. Turner, astrofyysikko, Princetonin yliopisto
Ambuj Varshney, Kalifornian ( Berkeley) yliopisto
Beatriz Villaroel,astrofyysikko, Tukholman yliopisto
Avi Loeb,professori,Harvardin tähtitieteellinen osasto
Jensine Andresen, Princetonin yliopisto, FT (Harvard)
Gaspar Balos, professori,astrofyysikko, Princetonin yliopisto
Shelley Cheng,tähtitieteellinen osasto (Harvard)
Richard Cloete, Cambridgen yliopisto
Nathan Galliher, Fysiikan ja tähtitieteen osasto, North Carolinan yliopisto at Chapel Hill
Nia Imara, apulaisprofessori, Kalifornian yliopisto ( Santa Cruz)
Frank H. Laukien, ( Harvard)
Nicvholas M.Law,apulaisprofessori, Fysiikan ja tähtitieteen osasto, North Carolinan yliopisto at Chapel Hill
Vikram Ravi, Tähtitieteen apulaisprofessori, Caltech
Anowar J. Shajib, FT, Kalifornian yliopisto (Los Angeles),Chicagon yliopisto
Amir Soraj, astrofyysikko, (Harvard )
Timothy Tavarez, Microsoft
Edwin L. Turner, astrofyysikko, Princetonin yliopisto
Ambuj Varshney, Kalifornian ( Berkeley) yliopisto
Beatriz Villaroel,astrofyysikko, Tukholman yliopisto
Vastaukset 12
Vanhimmat
Nyt menee skeptikon elämä vaikeaksi. On erittäin vaikeaa sanoa tuosta poppoosta että kyseessä on hörhöjen muodostama ufokerho.
Joukko koostuu fyysikoista ja tähtitieteilijöistä, ei yhtään psykologia, sosiologia, neurologia, biologia eikä xenotiedetutkijaa.
Tutkimusryhmän koostumus kertoo minkälainen on heidän ennakkokäsityksensä ufoista.
Tavallinen kansa tarkoittaa ufolla ET kulkuneuvoa. ja heidän suurempi kiinnostuksensa kohdistunee ET porukkaan, ei kulkuneuvoihin. Kuka perustaa ryhmän ET porukoiden tutkimiseen?
Eivätköhän he tutki kylmiä fysikaalisia ja tähtitieteellisiä faktoja, eikä tieteilijöillä ole mitään kollektiivista ennakkoasennetta varsinkaan mistään "ET poppoosta".
Ennen vanhaan tieteilijät olivat kieltäjien jumalia. Nyt he ovatkin sitten joukko hörhöjä ennakkoasenteineen.
Eikä yhtään Scientologia. Jos olisi oltaisiin voitu päästä Xenun jäljille.
Siinä nimittäin...khröhöm...hieno ehm tieteenhaara
Toki tutkijoillakin on ennakkoasenteita. Tarkoitan oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, joka sanoo
* Mitä tulee tarkkailla ja tutkia.
* Minkälaisia kysymyksiä tulee kysyä tutkimustilanteessa tai tutkia aiheeseen liittyen.
* Kuinka nämä kysymykset esitetään.
* Kuinka tieteellisiä tutkimustuloksia tulkitaan.
Jos jonkin tieteenalan edistyminen jää jumiin pitkäksi aikaa niin voi epäillä että vallitseva viitekehys tai teoria on väärä. Tie umpikujasta eteenpäin kulkee vallankumouksen polkua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paradigma
Loeb tuskin aikaansaa ufo tutkimuksen vallankumousta.
Etuliite xeno tulee kreikan kielen sanasta ξένος (xénos, “alien”). Sitä käytetään seuraavissa merkityksissä:
1) jokin vieras, tuntematon
xenophilia, xenophobia
2) jokin outo, kummallinen
3) jokin vieras paikka
xenolith, xenomenia
4) jokin maapallon ulkopuolelta oleva
Varsinkin xenophobia tulee olemaan paljon esillä muukalaisten saavuttua.
Nimekäs tähtitieteellinen ryhmä, mutta kaikki siviilihenkilöitä, ja todennäköisesti ilman ufoilmiön laajempaa ymmärrystä eli siinä asiassa noviiseja.
Ei näillä myöskään mitään US Navyn tasoista tutkalaitteistoa ole tietenkään käytössään, eikä sellaiseen mitään toimivaltuuksia. Kohtaavat siis heti alkuun ylitsepääsemättömän ongelman eli miten niiden UAP:den jäljille meinaavat päästä?
Pääasiassa kaukoputkilla ja vakailla korkean resoluution kameroillako meinaavat tehdä sitä tieteellistä havainnointiaanko.?
Ylipäänsä mistä suunnasta tuo edustus niitä UAP:ta lähtisi edes hakemaan? Ilman armeijan osallistumista, vahvaa edustusta ja johtoa ilmavalvontatutkineen on kyllä laihat edellytykset tuloksiin. (Eli löytäisivät valtioiden ilmatilasta edes jotain UAP:n viittaavaa).
Tuskin myöskään vakoilusatelliitteja, tai NSA:n kaltaista massiivisten datamäärien tallennusorganisaatiota, tai niitä ovia avaavia valtuuksia, jotka Pentagonilla on,
https://www.dw.com/en/modern-spy-satellites-in-an-age-of-space-wars/a-54691887
Tuo on aivan totta. USA:n hallinto päättää mitä tietoja militaarit ja Pentagon saa antaa käyttöön. Niistä neuvotellaan korkeimmilla tasoilla ennen toimenpiteitä. Vedotaan kansalliseen turvallisuuteen ja aivan syystä.
Bidenillä vaikuttaa sipuli olevan sellaisessa kunnossa että jos häneltä asiasta kysytään niin hän vastaa että "Mikä päivä nyt on ja onko tänään pannaria jälkiruoaksi?"
Trumpilla taas oli esimerkiksi sellainen järjen valon välähdys, että miksei hirmumyrskyjä voida hajottaa atomipommilla.
Lopputyökseen tämä koijari halusi vielä sisällissodan Yhdysvaltoihin ja usutti sekopääfaninsa hyökkäämään Capitolille varastamaan vaalit itselleen.
Oli varmaankin nähnyt ufoja koko ikänsä. Mikään muu ei voi selittää tuollaista käytöstä.
Sama vika kuin koukullakin joka sentään syö kaurapuuroa ja pannaria joka päivä ettei allakat mene sekaisin.