Mistäpä

meinasitko laittaa vastuksen kannalle siten että toinen pää on maassa vai ohjausjännitteen kanssa sarjassa. Miksi? Haluais tosissaan tietää (ilman vittuilumieltä..) Itse laittaisin niin että toinen pää on maassa ja sitten toinen pää kannalla ja kannalle suoraan ohjaussignaali. Tuo (nolla)diodi releen käämin kanssa estosuunnassa on tosiaan välttämätön nollavirralle kelaan varautuneen energian poistumiseen juuri releen poiskytkemisen jälkeen.
Eli toisin sanoen releen ohjaava käämi on em. kytkennässä jännitelähteen ja npn transistorin kollektorin kanssa sarjassa ja sitten diodi on estosuunnassa rinnalla siten, että anodi on kollektorilla ja katodi tulee Vcc:hen, eli plusjännitteeseen, näin ymmärsin.

hölmö kirjoitti:

meinasitko laittaa vastuksen kannalle siten että toinen pää on maassa vai ohjausjännitteen kanssa sarjassa. Miksi? Haluais tosissaan tietää (ilman vittuilumieltä..) Itse laittaisin niin että toinen pää on maassa ja sitten toinen pää kannalla ja kannalle suoraan ohjaussignaali. Tuo (nolla)diodi releen käämin kanssa estosuunnassa on tosiaan välttämätön nollavirralle kelaan varautuneen energian poistumiseen juuri releen poiskytkemisen jälkeen.
Eli toisin sanoen releen ohjaava käämi on em. kytkennässä jännitelähteen ja npn transistorin kollektorin kanssa sarjassa ja sitten diodi on estosuunnassa rinnalla siten, että anodi on kollektorilla ja katodi tulee Vcc:hen, eli plusjännitteeseen, näin ymmärsin.

Kyllä se vastus tulee sarjaan kannan ja ohjausjännitteen välille. Trankku tarvitsee kantavirtaa sopivasti, mutta ilman vastusta kantavirta nousee liiaksi, koska kanta-emitteriliitos on itseasiassa myötäsuuntainen diodiliitos. Jos ohjaat kantaa jännitteellä Uo, kantavirta Ib=(Uo-0.7V)/Rb. Rb on kannan sarjavastus. Kantavirta on yksinkertaistaen releen kautta kulkeva virta jaetttuna virtavahvistuksella, joka taas tyypillisesti luokkaa 50 .. satoja.

perusteita kirjoitti:

Kyllä se vastus tulee sarjaan kannan ja ohjausjännitteen välille. Trankku tarvitsee kantavirtaa sopivasti, mutta ilman vastusta kantavirta nousee liiaksi, koska kanta-emitteriliitos on itseasiassa myötäsuuntainen diodiliitos. Jos ohjaat kantaa jännitteellä Uo, kantavirta Ib=(Uo-0.7V)/Rb. Rb on kannan sarjavastus. Kantavirta on yksinkertaistaen releen kautta kulkeva virta jaetttuna virtavahvistuksella, joka taas tyypillisesti luokkaa 50 .. satoja.

Odottelen kädet ristissä että posti-Kusti toisi tilaamani funktiogeneraattorin. Skooppi löytyy jo ja trankkuja riittää kyllä poltettavaksi asti.