Voiko käydä niin että

Pölykaps eli.

Been there, done that. Pitänee paikkansa.

Kyllä on ollut aivan pakko. Kyseessä on sentään naimissa oleva vanhempi mies töissä.

Ei, hän on tietoinen että pidän hänestä.

Kyllä

Kyllä voi. Helpointa olisi jos voisi jutustella niitä näitä ja sitten kun on rentoutunut tarpeeksi kertoa tunteista. Mutta kun ei olla tekemisissä muuten kuin työnsä kautta on se mahdotonta. Kuulun niihin jonka on joskus helpompi kirjoittaa kuin puhua.

Mun ei kannata näyttää tunteitani kellekään, vaan torpata ne tyystin, ei tällä ulkonäöllä vastakaikua tule, parempi kun ei tunne mitään ketään kohtaan.

Jos näen jo hyvin tuntemani ihmisen niin menen juttelemaan hänen kanssaan.

Noinhan on käynyt jo joskus. Mutta aika sekavaa oli silti. Suusta pääsi myös kaikenlaista liian lähentelevää..

Parhaillaan on käynnissä kyseinen toiminta. En tiedä. En osaa. Vaikeaa. En kuitenkaan haluaisi toisen luulevan, etten pidä hänestä lainkaan.

Jos hän esittää ettei tunteita ole niin varmaan lähden mukaan siihen. Tai jos hänellä ei ole tunteita. Muuten voin tunnustaa tunteeni.

Eikö tuo ole ujoille tyypillistä?

Uskalluksesta kiinni ole ikinä ennenkään mikään kiinni ollut, vaan siitä ettei mun tunteita kaivata ja oikeasti en saisi edes tuntea mitä tunnen.

Olen joron jäljillä..

kitara soi en itkeä saa

Näinpä on päässyt käymään. Tuuletellaan tänne sit.

T

Pitäisikö silittää kauluspaita ja kokeilla miltä se tuntuu?

Millaiset housut valitsen ja kengät?

Valkoiset tennissukat...

Pitkä nahkatakki ja hattu

Minun on ollut pakko esittää, ettei tunteita ole.
Mies on perheellinen, itsekin olen varattu. Tekemisissä olemme vain työn tiimoilta, nykyään sitäkin todella harvoin.
Olen kyllä miettinyt että olisiko kuitenkin reilumpaa jos olisin rehellisesti kertonut tunteistani häntä kohtaan, vai olisiko se vain pahentanut tilannetta?
Mies tuntuu luulevan ettei "kelvannut" minulle ja minä jäin käsitykseen että hän halusi vain seksiä. Pakko myöntää että halusin kyllä minäkin.
Nyt on jo aikaa kulunut mutta mieltäni jäi painamaan kun en puhunut asioista rehellisesti, väänsin vitsiksi tai vaihdoin puheenaihetta. Onko väärin tunnustaa kielletyt tunteet vai parempi vaan pitää pokeri naamaa?

Voi käydä, ja kävi jo.

Samat sanat, noin kävi juuri minulle. Naiselta tämä.

Öhm uskallus joskus puuttuu varsinkin kun kyseessä vuosisadan rakkaustarina.
;)

Kyllä voi käydä niinkin hassusti. En usko kuitenkaan esittämiseen, se ei ole meidän parhaita puolia. Tarkoitan rohkeaa otetta ja uskottavaa lähestymistä, mikään maailmassa ei ole vaikeampaa, silloin kun rakastaa.

Voi, voi kerta toisensa jälkeen. Saattaa tosin olla joskus hiukan läpinäkyvää.
-n