On huomannut uuden piirteen itsessäni,
nyt korona aikan
liikkuminen on huomattavasti vähentyny,
arkuus ja haluttomuus lähteä kodin ulkopuolelle
on huomattavasti lisääntyny,
se huolestuttaa,
on vahva tunne lopun aikojen lähestymisestä,
näikö vanhan elämä rajottuu
kuin huomaamatta,
itseellinen elämä rajottuu kodin seinien sisälle,
näinkö vanha ihminen laitostuu,
kuinka toiset kokee nämä koronan aiheuttamat rajotteet
ja eristäytymisen,
onko muilla yli kahdeksankympisillä
ilmenny arkuus piirteitä omaan normaaliin arjen pyörittämiseen,,,
kaikenlaisia ajatuksia pyörii,
kuin nuorena konsanaan,
esm. muuttaa paikkakuntaa, uusiin maisemiin,
harmi vaan voimat ei riitkkää,
realismi lyö rajusti päin todellisuuden tajuamista,
on kuin siipirikko lintu
jää paikoileen ,
ei voikkaa lentää pois
pakoon vanhuuden rautaisesta otteesta,,,
tähänkö kaikki päättyy ?
nyt korona aikan
liikkuminen on huomattavasti vähentyny,
arkuus ja haluttomuus lähteä kodin ulkopuolelle
on huomattavasti lisääntyny,
se huolestuttaa,
on vahva tunne lopun aikojen lähestymisestä,
näikö vanhan elämä rajottuu
kuin huomaamatta,
itseellinen elämä rajottuu kodin seinien sisälle,
näinkö vanha ihminen laitostuu,
kuinka toiset kokee nämä koronan aiheuttamat rajotteet
ja eristäytymisen,
onko muilla yli kahdeksankympisillä
ilmenny arkuus piirteitä omaan normaaliin arjen pyörittämiseen,,,
kaikenlaisia ajatuksia pyörii,
kuin nuorena konsanaan,
esm. muuttaa paikkakuntaa, uusiin maisemiin,
harmi vaan voimat ei riitkkää,
realismi lyö rajusti päin todellisuuden tajuamista,
on kuin siipirikko lintu
jää paikoileen ,
ei voikkaa lentää pois
pakoon vanhuuden rautaisesta otteesta,,,
tähänkö kaikki päättyy ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jospa ottaisit toisen arkajalan kaveriksi ja yhdessä menette vaikka kahville tai taidenäyttelyyn. On kiva kun toinen on turvana ja juttuseurana.
Oi kun hyvä ajatus,
mutta
mistä sen toisen arkajalan löytää,
onki suurempi kysmys ?
Niin se päättyy !
SURKU
kaikki ohi on !
Kaikki loppuu aikanaan vaan armonsa ei milloinkaan :))))
Heippuli peippuli ystävä hyvä ! No nytkö vasta huomasit :)))))
Minä huomasin jo 2020 talvella saman kun korona tuli,
mutta kun toivoin ja luulin, että se hellittää syksymmällä, ajattelin, että kyllähän tätä elämää vähän aikaa kestää eristyksissäkin, kun muutenkin on.
Kun alkoi jyllätä nämä delta-muunnokset eikä loppua näy, vähän jo mietityttää
miten tämä päättyy ja milloin ?!?
En ole vakavammin huolissani itsestäni, nuorempien puolesta olen,
heillä olisi paljon elämää edessä, mutta juuri he eivät itse taida ottaa kovinkaan vakavasti koronaan sairastumista, vaikka se ei aina katso ikää eikä perusterveyttä, kuka teholle joutuu.
Menen ulos vain välttämättömille asioille enkä ole muuttoa mihinkään ajatellut.
Auttaisiko muutto jotain asiaa ? Minulla ei ole sukua eikä ystäviä enää missään muualla. Mukavampi on olla tutulla seudulla eli "kotiseudulla"
tutussa ympäristössä jossa joskus joku tuttu vielä morjenstaakin.
Mihin sitä ihminen tällä iällä kotoaan lähtisi ?
Yritetään ottaa leppoisasti ! Mikäs meidän on kotona ollessa
kuin "Herran kukkarossa". Turvassa ollaan !
Yritetään pitää yhteyksiä niihin, joita on olemassa vielä elämässämme ja
tännekin voi purkaa tuntojaan, jos tuntee, että se rauhoittaa.
Muutto ajatus onki jonkinlaista pakoa todellisuudesta,
aivan kuin pääsisi itseltään pakoon, piiloon elämän vaikeuksia, vanhuutta,
se on halu jättää kaikki, ihan kaikki, pois vaan pitäisi päästä,
se on haasu tunne,
mutta se vaan on,
jostain syystä koko elämän ajan on ollut jokin tarve vaan lähteä pois
jonnekki aivan outoihin maisemiin,
aina ennen puolisoni kanssa nautin lomareissuista ulkomailla,
sinne olisi ollu aina halu jäädä,
mutta aina piti tulla kotiin,
töihin ja olihan meillä perhe lapsineen,,,
Vaikeudet ovat ihmisen päässä. Ei mihinkään lähde, vaikka paikkaa muuttaisi.
Pää muuttaa mukana.
Rauhoitu nauttimaan elämästä tai sietämään elämää siellä missä olet.
Jos muutat, haluat taas kohta muuttaa, koska pääsi ajatuksineen seuraa kaikkialle,
se muuttohalukin pysyy siellä, jos et pysähdy johonkin ja mieti asioita
miksi tunnet rauhattomuutta.
Jos voitan eurozät potista 76 milj,,,
muutan varamasti jonnekki,,, heh,
voisin ottaa jonkun kivan tyypin tai useammanki sinne kaveriksi
ostaisin senverran ison talon että sinne mahtuis muitaki kuin vain minä heh,
ilmatteeksi saisivat asua,,,
tuhon pitää lisätä,,,
ehdottomasti kaverit olisi oikeita suomalaisia,
suomalaisille köyhillekki pitää jonkun tehdä hyväntekeväisyyttä oikeesti,
tympii kun vain mamuja hyysätään ilmtteeksi, omat köyhät unohdetaan jopa
terveyspalveluita, hoitoja vaille,
Tuohon tyyliin ovat minunkin tuntoni menneet, Ano 13.12.
En tiedä onko se varsinaista arkuutta, pikemmin jonkinlaista passivoitumista, kun huomaa, että menee se elämä näinkin... Eikä se minustakaan pahalta tunnu, vaikka tietysti voi aika ajoin surra sitä elämää, joka nyt on ohi, ainakin joiltakin osin.
Tänään tuli Teemalta pikku aminaatiovideo Tove Janssonista. Jossakin "tyhjässä" elämänvaiheessa ja vakuutteli itselleen: " minulla on muistot ja mielikuvitus"...
Eikös meillä kaikilla ole ?
Mennyttä elämää kaipaa aika ajoin niin paljon, että kipeää tekee.
Se kipu on sitä luopumisen tuskaa,,,
Ikää myöten tulee aremmaksi ? En ajattele, että "laitostuisin" kotona.
Miten kotona voi laitostua ? Ehkä vähä n yksinäistyy, mutta niin tapaa käydä ikääntyessä, varsinkin jos ei pääse liikkeelle ulos niinkuin ennen.
Olen käynyt laitoksissa läheisiä katsomassa.
Se on ihan erilaista. Laitoksessa ei ole mitään "omaa". Et päätä itse mistään.
Aurinko paistaa,,,,
nyt pitäisi uskaltaa lähteä taas asioille,
Kyllä se niin vaan on,
tämä korona vauhditti yleiskunnon romahtamista huimasti,
se on lopun aikaa nyt,
arkuus ja kunto kulkee käsikäsessä,
surullista,,,,
turha kenekää kannustaa vanhaa sairasta
sen kokee jo lähinnä loukkaukseksi,
ainoa haave olisi,
pääsis lääkäriin ja saisi asiallisen tutkimuksen
diaknoosin että tietäisi mihin sairauteen kuolee,
hoitaakki saisivat jos se olisi vielä mahdollista,
mutta
nyt vaikutaa siltä
lääkäriin ei pääse enään,,,
on liian vanha,
Vanhan pitää olla rohkea
jos uskaltaa elää vanhaksi,,,,,
On selvää, ettei ikääntyneenä pysty siihen, mihin pystyi kymmeniä vuosia sitten.
Miksi ikääntyneenä pitäisi asettaa itselleen vaatimuksia ?
Tekee minkä pystyy ja kokee miten kykenee.
Vanhuksilla on jo yksi yli muiden vaatimus,
se on valmistautua kohtaamaan lähtönsä.
Eiköhän se vaatimukseksi riitä.