Naapurin kaksoiselämä, osa 26

Seisoin oviaukossa silmät renkaana ja suu auki, en saanut sanaa suustani. Kirsi seisoi edessäni kaulasta alaspäin täysin kiiltävään lateksiin pukeutuneena tavattoman korkeat saappaat jalassaan ja hymyili minulle lempeästi. Sydämeni jyskytti ylikierroksilla, kuljetin katsettani pitkin hänen vartaloaan, jota tuo lateksiasu nuoli erittäin ahnaasti.

- ”WOW!”, sain ähkäistyä selviteltyäni kurkkuani muutaman kerran ja jatkoin sitten: - ”Kirsi, näytät tosi upealta!”. Astuin sisään hieman empien ja päässäni vilisti hurjasti kysymyksiä.

- ”Pidätkö asusta?”, Kirsi kysyi keimaillen ja pyörähteli muutaman kerran edessäni samalla sipaisten kevyesti lateksin peittämällä kädellään huuliani.

- ”Tuota..kyllä pidän! Se näyttää päälläsi aivan uskomattoman hyvältä!”, vastasin kuivuuden kiusatessa kurkkuani.

- ”Kiitos, kulta.”, hän kujersi takaisin ja suuteli minua hellästi ja lähti nousemaan portaita yläkertaan.

Potkaisin kengät jalastani ja seurasin Kirsiä portaat ylös. Kirsi nousi jostain syystä portaita tavallista hitaammin, joten huomasin tuijottavani suoraan hänen takapuoltaan ja häpyään, jotka olivat kiiltävän, tiukan lateksin hyväilyssä. Ajattelin mielessäni, että tämä oli varmaankin nyt se niin paljon puhuttu tuhannen taalan paikka. Minua hymyilytti hieman ajatuksen irrallinen yhteys tähän hetkeen. Valo kaartui kauniisti Kirsin reisistä ja saappaiden pitkistä varsista kun hän nousi portaita ylös. Tunsin vatsassani kihelmöintiä, koska saatoin aavistella jo jotain, mutta en tohtinut kysyä mitään.

Kävelimme peräkkäin vaatehuoneen ovelle ja henkäisin terävästi kun huomasin, että Kirsi oli kääntänyt hyllyn siten, että lateksiasut olivat esillä. Kirsi hymyili leveästi kauniisti punatuilla huulillaan kun hän katseli minua. Sitten hän kysyi: - ”Taidatkin jo arvata?”

- ”Öh..siis mitkä juhlat ne nyt oikein sitten on?”, kysyin vakavana.

- ”Tuotekuvaston uusimman painoksen lanseeraus- ja cocktailtilaisuus.”, Kirsi vastasi ykskantaan ja jatkoi: - ”Se on hyvin tärkeä tapahtuma, jossa esimerkiksi huippukuvaajat solmivat uusia kontakteja ja kuvaston mallit vastaavasti tuovat positiivista julkisuutta tuotteille ja siinä samalla sitten edistävät myös omaa uraansa. Paikalla on myös muita alaan liittyviä varsin tärkeitä henkilöitä.”

- ”Ahaa..selvä...”, vastasin, vaikka en varmastikaan oikein ymmärtänyt kuinka tärkeästä asiasta oli kysymys.

- ”Näyttäisi aika oudolta, jos ilmestyisin tilaisuuteen ypöyksin, joten kysyin Markulta mitä hän tuumisi siitä, jos ottaisin sinut avecikseni. Markku sanoi, että se oli hänen mielestään oikein hyvä idea.”, Kirsi sanoi.

- ”Selvä, hyvä juttu.”, vastasin suu kuivana. – ”Mutta..mitäs minä laitan nyt sitten päälleni?..”, kysyin arastellen.

- ”Ei hätää, kulta pieni! Sinä pidät täsmälleen samaa asua kuin minäkin!”, Kirsi vastasi silmät loistaen.

Sydämeni jätti lyöntejä välistä, kun kuulin missä asussa olisin menossa tuohon tilaisuuteen. Kirsi huomasi ilmeeni ja jatkoi: - ”Tilaisuuteen ei kukaan pukeudu niinsanotusti ’tavallisesti’, vaan kaikilla on oltava jollain tavalla tuotteisiin liittyvää materiaalia. Nyt.. voisit riisua itsesi, muuten alkaa tulla kiire.”

Nyökkäsin vastaukseksi ja aloin riisuutua. Kirsi haki vaatehuoneesta silläaikaa samanlaisen asun minulle sekä samanlaiset pitkät saappaat. Lisäksi hänellä näytti olevan jo tutuksikäyneet tanssihousut kädessään.
Seisoin Kirsin edessä täysin alasti, hän asettautui taakseni ja sanoi, että puetaan tanssihousut ensin. Huomasin, että niistä puuttui etupuolen keinopenis, mutta että peräaukkooni tulisi sellainen tunkeutumaan. Tottuneesti Kirsi siveli liukuvoidetta keinopenikselle ja laittoi sitä peräaukkooni. Sävähdin hänen kosketustaan, mutta se tuntui hyvältä. Hän asetteli keinopeniksen peräaukolleni ja alkoi työntää sitä sisääni varovasti, mutta päättäväisesti. Onnistuin tälläkin kertaa rentouttamaan itseni, joten penis työntyi minuun helposti juurta myöden. Tunsin kostuvani aikalailla, kun Kirsi veti tanssihousut täysin ylös. Kirsi silotteli vielä hieman housuja kuin hieman kiusoitellakseen minua. Uskalsin jo hiukan hymyillä ja Kirsi hymyili takaisin. Hän otti seuraavan asun käteensä ja näytti sitä.

- ”Tätä kutsutaan kissapuvuksi, huomaat varmasti miksi.”, Kirsi sanoi ja kuljetti hitaasti kättään pukunsa päällä rinnoista lantiolle. Huomasin, että Kirsin nännit olivat jäykistyneet, koska ne näkyivät puvun kiiltävällä pinnalla selvinä kohoumina. Kirsi hymyili viettelevästi ja katsoi minua tiiviisti silmiin. Suutani kuivasi..

- ”Tuota..kyllä...huomaan kyllä miksi sillä on sellainen nimi.”, sain sanottua ja hymyilin takaisin.

Kirsi suihkutti pukemista helpottavaa liukasteainetta jalkoihini ja pyysi minua astumaan kissapuvun jalkoihin. Hän venytteli ja asetteli tottunein käsin puvun jalkaterät paikoilleen ja nosti puvun lahkeita sääriäni myöten ylöspäin. Ostamistani lateksisukista tuttu samettisen pehmeä puristava tunne ympäröi sääreni, sitten polveni ja reiteni. Tunsin kostuvani lisää ja hengitin hieman raskaammin. Kirsi veti pukua ylemmäs.