Valesokkeli rivarissa ok?

Missään 70-80 lukujen valesokkelitaloissa sokkelin patolevyt ja salaojitukset eivät ole kunnossa, mikäli ei ole korjattu. Salaojat ovat painuneet ja juuristojen täyttämät, jos sellaisia edes on. Salaojien tarkistuskaivot puuttuvat, eli salaojien toiminnan voi tarkistaa vain viemärikameralla.
Patolevyt puuttuvat ja täytöt on tehty hiekalla, joka nostaa kapillaarisesti vettä ja kastelee seinien ja lattioiden puurakenteet..
Rännivesien ohjauksista ja johtamisista ei tietoakaan, yleensä ne menevät sokkelin juurelle ja valuvat jopa talon alle.
Näin siis, jos mitään ei ole tehty. Ja vaikka olisikin, niin yleensä on tehty vasta sitten kun vauhinko on jo paljastunut.
Älkää hyvät ihmiset puuttuko valesokelitaloihin ennen kuin olette varmistaneet rakenteiden kunnon ja toimivuuden. Rakenteita on pakko avata, kaiki muu arvailu on turhaa.
Jo pelkkä salaojaremppa paritaloon maksaa useita kymppitonneja (naapurit saivat just 55 te tarjouksen) ja jos rakenteet ovat märkiä ja homeessa , niin korjaukset kustannukset ovat kuusinumeroisia lukuja.

Kyllähän ne alavammatkin paikat rakentamiselle soveltuvat... Edellyttäen ettei talo ole kuopassa ja maanpinta on voitu muotoilla talosta poispäin laskevaksi. Salaojat tarkastuskaivoineen sekä patolevyt huolella asennettu. Routaeristeet asennettu niin, että ne johtavat pintavedet taosta ppoispäin. Sadevedet viemäröitu, tai johdettu talon nurkilta pois. Sokkeli on riittävän korkea ja maanvaraisen laatan alla riittävästi kapoillaarikatkosoraa tsi rossipohjan alla riittävä tuuletus.
Veteen - siis paikkaan jossa pohjavesi voi nousta todella korkealle ei tietenkään pidä rakentaa. Esim pelto, joka on keväällä veden vallassa, ei todellakaan ole oikea paikka heinälatoa kummoisemmaalle rakennukselle,
Valesokkeleita ei luojan kiitos enää tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän ne alavammatkin paikat rakentamiselle soveltuvat... Edellyttäen ettei talo ole kuopassa ja maanpinta on voitu muotoilla talosta poispäin laskevaksi. Salaojat tarkastuskaivoineen sekä patolevyt huolella asennettu. Routaeristeet asennettu niin, että ne johtavat pintavedet taosta ppoispäin. Sadevedet viemäröitu, tai johdettu talon nurkilta pois. Sokkeli on riittävän korkea ja maanvaraisen laatan alla riittävästi kapoillaarikatkosoraa tsi rossipohjan alla riittävä tuuletus.
Veteen - siis paikkaan jossa pohjavesi voi nousta todella korkealle ei tietenkään pidä rakentaa. Esim pelto, joka on keväällä veden vallassa, ei todellakaan ole oikea paikka heinälatoa kummoisemmaalle rakennukselle,
Valesokkeleita ei luojan kiitos enää tehdä.

Lue lisää

Salaojat ja patolevyt on huolella asennettu, jos ne on asennettu 2000-luvulla.

Alkuperäiset asennukset.... niitä ei joko ole lainkaan tai tehty täysin PÄVI. Vielä 90-luvun alussakin jätettiin sadevesiviemäröinti pois, patolevyt piilotettiin maan alle (pintavedet pääsi levyn taakse), sokkelin viereen potkittiin kieppi peltosalaojaputkea, koroista nyt niin väliä. Ja loppuviimeeksi tarkastuskaivot jemmattiin nurmikon alle.

Jos kaivoja ei näy, niin ne tosiaan voivat olla piilossa. Mutta ao. tyyli myös kertoo siitä, että PÄVI tehty ja kaikki pitää uusia, kun ne peltoputket kuitenkin on jo lutussa ja/tai täynnä juuria ja lietettä.

Ei toimi sekään, että "ei ole remonttia ennenkään tarvinnut tehfä". Nykyään talvikelit ovat aikaisempaa kosteampia ja ne peltoputketkin ovat alkuun toimineet paremmin.... eli ajan mittaan rakenteet alkavatkin kostua.

Valesokkeleita tehdään edelleen suurella innolla. Vanhusten palvelukoteihin ja päiväkoteihin kun halutaan välttämättä lattia maanpinnan tasoon.

"Ei kannata ostaa, paljon ongelmia tullut vastaan. Mutta kannattaa käydä kattomassa. 70-luvulla tehtiin myös täystiilitaloja. Että saattaa olla ihan toimivakin edulliseen hintaan. Tietenkin jos talo on ihan monttuun tehty, niin ei sitä pelasta oli rakenteet miten hyviä tahansa."

Täystiilitalohan on se kallein korjattava, tiilein välissä eristeet homeessa, korjaaminen maksaa yli 10 kertaa enemmän kuin puurunkoisessa ja tiiliverhoilussa. Kivitalossa pitää aina olla paljon eristeitä, puun lämmöneristykyky kun on noin 140 kertaineen verrattuna kiveen!

Niinpä niin... On vaan ikävän yleistä, että 70-80 lukujen taloissa laatta on alempana kuin maan pinta. Valesokkelirakenteita lähes poikkeuksetta, en puuttuisi ilman todella perusteellista kuntotutkimusta. Se taas tarkoittaa koko rivarin tutkimista (=rakenteiden avaamista) ja on siksi usein täysin madoton ajatuksenakin.