Törsäke itki myös vuonna 1941 kuivuutta ja lannoitteiden puutetta, vaikka myi 1942 tiskin alta hyvällä provikalla. Oiskos ny syytä lähettää tarkastajat törsein mail, jos taas vetävät höplästä kuivuurest paasatessaan.
Iltalehden Hyökkäys Kannakselle-liitteessä
Anonyymi
14146
0Äänestä
Vastaukset 14
Vanhimmat
”Osa+viljelijöistä+pimitti+jonkun+määrän+tuotannostaan.+Maaseudulla+oli+tarkastajia,+jotka+saattoivat+mm+tarkistaa+viljalaarin+tai+suorittaa+lehmillä+koelypsyjä+niiden+maidontuotannon+selvittämiseksi.+On+kuitenkin+varmaa,+että+osa+tuotannosta+siirtyi+markkinoille+ohi+viranomaisten+valvonnan.+Etenkin+eläinten+kotiteurastuksissa+tarkkoja+lihamääriä+oli+vaikea+valvoa.+Suuria+elintarvikkeiden+pimityksiä+sen+sijaan+oli+todella+vaikea+toteuttaa.
Mitenkä niin vaikea? Kyllähän törsäke sai sen verran jemmattua että 'pensapulan' aikana pääsi myös lähimpään asutuskeskukseen kaupustelemaan eli kauppoja hieromaan.
”Kulutustavaroiden kaupustelu (vaatteet, jalkineet, polkupyörän renkaat jne) leikkasi suuren osan salakaupasta.
Kansanhuollon kannalta salakauppa on kuitenkin ollut marginaalinen ilmiö, vaikka otettaisiinkin huomioon, että tuomitut 500 henkilöä muodostivat vain murto-osan kaikista salakauppiaista ja viljelijöistä. Valtaosa säännöstelyrikoksista koski kulutustavaroita eikä kansanhuoltoa koskevaa elintarvikkeiden tuotantoa.”
https://www.jyrkinen.fi/historia/salakauppa.html
Ei ainakaan Untamo Utrion mukaan koskenut. Tannerilainen demari Utrio muistaakseni kertoi myös Kansanhuoltoministeriön harkinneen armeijan lähettämistä kätköjä tutkimaan. Maalaisliittolaisen kansanhuoltoministerin vihjailtiin myös tahallaan viivöstyttävän elintarvikkeiden luovutuksia 1941 eli käytännössä sabotoivan Suomen sotaponnisteluja.
”Oiskos ny syytä lähettää tarkastajat törsein mail, jos taas vetävät höplästä kuivuurest paasatessaan.”
Oletkos aloittaja käynyt ollenkaan ulkona?
”Kulunut kesä on Forecan mukaan ollut ennätyskuiva. Sateita on ollut poikkeuksellisen vähän ja heinäkuussa on satanut paikoin alle 2 millimetriä. Tavallinen heinäkuun sademäärä useassa osassa Suomea on normaalisti 60–80 millimetriä.”
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/7df0d4d8-afe1-4ae9-b004-524ef190c195
Ainahan törsällä on kaikki pielessä mutta silti vaan vaurautta riittää. Linna on melko vaatimattomasti kuvannut Mäkilän kohdalla ilmeisesti punamulta lukijakuntaa ajatellen miten asiat todella olivat. Kovimmat Mäkilät tulivat lomilta taskut täynnä rahaa ja tavaraa kiitos mustan pörssin.
Mitäpä aloittaja jos poisuisit sieltä kaupungista missä kukat ja nurmikot on kasteltu vihreiksi veronmaksajain rahoilla etkä näinollen tietä kun kaupigin ulkopuolella ruohot ovat muuttuneet ruskeiksi ja koivut kellastuneen niinkuin syksyllä.
Vaikka vihaat kovin maaseutua ei olisi sinullekaan pahitteeksi nähdä ettei siellä asu sen rikollisempaa porukkaa kuin kaupungissakaan vaan aivan tavallisia ihmisiä.
Voisit pyytää lupaa käydä jossain maalaistalossa elämäsi ensimmäistä kertaa niin huomaisit että suurin osa viljelijöistä ei ole niitä ökyrikkaita suurmaanomistakapitalisteja joista kommarivanhempasi on sinulle kauhutarinoita lapsuudessasi kertonut.
Kyllähän siellä tilastojen mukaan asuu väkilukuun suhteutettuna hyvin ikävää porukkaa. Pelkästään luritukset Pukkilan Jaskasta, Isontalon Antista ja Rannanjärvestä kertoo minkälaista porukkaa siellä asuu.
Kiinnijääneet olivat vain jäävuoren huippu.
Oli tosiaan niin kuuma ja kuiva kesä, että se jäävuorikin oli tosi pieni. Mustat pilivet vaan seilas taivaalla, mutta vettä ei tullu. Nälänhätä uhkas , mutta propagandaosast valitti, kun ei työmiehiä saa mistään. Puu ja metsätuote kauppa Saksan kanssa pelasti vissiin totaali ruuan loppumisen?
Mistä tiedät? Elitkö silloin vai etkö vain voi hyväksyä asiaa jossa on jotain myönteistä viljelijöistä.
Ja nekin selvisi sakoilla. IKL-trokari keisareiden ja punakaartissa olleiden entisten torpparitrokarien ihannemaissa olisivat roikkuneet hirhessä, kuolleet rangaistuspataljoonan riveissä tai kaatuneet pakkotyössä. Meillä ei ollut yhtään kiinni saatua kätköjen tekijää Pärmin pataljoonan riveissä sen sulaessa monta kertaa kuiviin jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.
Ja siihenkin oli pummipaskojen tulevat sekä sen aikaiset kaverit syypäitä. Törsäkkeelle kävi lopulta melko hyvin. Tienhaarassa esimerkiksi Pohjanmaan ruotsinkieliset pummitörsät tappeli vähähän, ja sitten oli rauhallista. Toista se oli Pärmin porukoissa, 'huonot ihmiset' tapettiin Pohjanmaan puukkosankarin ohjaamissa hyökkäyksissä lähes viimeiseen etenkin Sörkän sällien kieltäydyttyä hyökkäämästä.
Kyllä pummipaskojen kyky vältellä tulta etenkin Äyräpään ärjyjen ja luovutetun Karjalan isäntien talvisodassa kärsimien tappioiden takia on tunnettua. Lapin maanomistajat joutuivat tyhmyyksissään Kiestingin ja lopulta Kannaksella suurhyökkäykseen 1944. Pelkästään Lapin maanomistajien käyttäminen Kannaksella kesällä 1944 kertoo miten mielellään törsäke oli kotona mustassa pörssissä kauppaa hieromassa etulinjan sijaan.