Moi oon 13v tttö ja toinen rinta on isompi ja sitä kutiaa. Onko normaalia?😢. Ja sen saman puolen kainalokin on kehittyneempi.
Eli liittyykö vaan murrosikäön vai pitääkö huolestua?😥
Eli liittyykö vaan murrosikäön vai pitääkö huolestua?😥
Onko mulla rintasyöpä
Anonyymi
2253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voiko joku pliis vastata😥
On normaalia. Kun rinnat kasvaa ja kehittyy, toinen on usein isompi kuin toinen. Rinnat saattaa olla hyvinkin kosketusherkät ja voi sattua jos niitä koskee, tämäkin on normaalia. Jos tulee jotain epämääräistä ihottumaa tms. voi johtua yksinkertaisesti raapimisesta tai hikoilusta, jokainen ihminen kehittyy omalla tavallaan. Tää rintojen kutina tai arkuus voi myös liittyä kuukautiskierron vaiheisiin ja epäsymmetria on täysin normaalia. Eihän kasvojenkaan molemmat puolet ole samanlaiset, jos katsoo nenän kohdalta voi esim. Toinen silmä olla ylempänä kuin toinen, kulmakarvat voi olla erilaiset, hiusraja voi mennä eri kohtaa jne.
Ei tarvitse huolestua, sun keho vaan kehittyy. Jos pystyy vanhempien kanssa edes kohtuu luontevasti puhumaan kehosta nii tollasta voi myös äidiltä, isosiskolta, isoäidiltä, serkulta tms. kysellä, heillä on todennäköisesti omakohtaista kokemusta. Myös osa miehistä tietää paljon naisen kehityksestä.
Sulla tulee varmasti olemaan vastaavaa huolta myöhemminkin. Itsellä on huolta välillä aiheuttanut mm.
-kovat kuukautiskivut
-runsas kuukautisvuoto
-kuukautiset jatkuu pitkään (verta tulee vielä 9 päivän päästä vähän)
-rintojen kutina ja arkuus
-rinnoissa tuntuvat "patit" jotka on rasvakudosta tms.
-genitaalialueen värin vaihtuminen tummemmaksi
-valkovuoto
-nivelsäryt
-turvotus
-ylimääräinen "ihosoiro" vaginassa jota näytettiin myös gynekologille ja joka loppuviimeks katkesi
-jotkut mustelmat jotka sit on oudon värisiä tms.
-menkkojen jääminen väliin
-genitaalialueen kutiaminen
-lämpöily kuukautis/hormonikierron yhteydessä
Mikään näistä ei oo mua tappanut eikä ollut mitään vakavaa, onneksi mun äiti aloitti seksuaalikasvatuksen jo kun olin pieni ja otin asiat asioina. Tää on auttanut paljon siitä myöhemmin puhumiseen ja huolien kertomiseen. Jos perheessä näistä ei kuitenkaan puhuta niin tosiaan mahdollisuuksien mukaan voi kääntyä vaikka serkkujen tai isovanhempien puoleen, mielellään niiden puoleen jotka on muutaman vuoden vanhempia. Tosta puhuminen ja sen kuuleminen ettei oo mitään kuolemanvaaraa on kuitenkin tosi helpottavaa