Huono kokemus Ruotsin risteilystä

Ostin risteilyn paikallisten suosittelemasta matkatoimistosta. Minulle ja kaverilleni yritettiin aluksi myydä Commodore-hyttiä, jonka hinta vaihteli 220-300 euron välillä riippuen viikonpäivästä. Myyjä kertoi, että tarjolla on myös halvempia A- ja B- luokan hyttejä, mutta niitä hän ei suosittele.

Onnistuimme tinkimään iltalähdön risteilyn hintaan 90 euroa per henkilö. Tähän sisältyi oma A-luokan hytti, jossa oma vessa. Ainoa toiveemme oli, ettemme joutuisi minkäänlaiselle bileristeilylle.

Lippujen ostamisen jälkeen meidän piti palata takaisin toimistolle, sillä risteilyaluksen nimi oli unohtunut kirjoittaa kuittiin.

Lähtöpäivän aamulla menimme linja-autoasemalle sovittuun aikaan. Bussissa selvisi, että kyydissä oli useammalle eri alukselle menijöitä. Kun yksi oppaista alkoi nostattaa tunnelmaa kyselemällä ”oletteko valmiita juhlimaan?”, ajattelimme, ettei kysymys koske meitä.

Muutaman tunnin bussimatka Kajaanista Turkuun meni hyvin. Ongelmat alkoivat vasta perillä satamassa: meille kerrottiin, että valitettavasti meidän risteilyaluksemme, Baltic Princess, on epäkunnossa – joten koko ryhmä lähteekin risteilemään toisen yhtiön Viking Grace biletyslaivalla!

Tämä "Party boat" oli melkoinen rotisko. Laivassa oli reikiä, kaiteita puuttui, eikä kyytiin päässyt edes kunnollisia portaita pitkin: kannelle kiivettiin köydestä ja autonrenkaista askarrellun virityksen avulla. Itse meinasin pudota mereen saman tien.

Osa matkustajista oli maksanut risteilystään vain 60 euroa, toiset taas 120 euroa. Hinta vaihteli sen mukaan, mistä risteily oli ostettu ja kuinka sinnikkäästi tingitty. Tämä otti päähän aika lailla.

Ala carten ruoka oli sentään kohtuullista (ja "kohtuullisen" hintaista), mutta laivan buffetissa matkustajille tarjoiltiin lähinnä läskisoosia sun muuta suomalaista roskaa. Ja sekin ruoka loppui kesken. Aamupalalla jokainen matkustaja sai ainoastaan yhden kananmunan ja paahtoleipää! Laivan henkilökunnalla oli omat eväät: porokeittoa ja tuoreita kasviksia, joita me kateellisena kuolasimme vieressä.

Risteilyllä oli tarjolla ilmaista kaljaa. Happy hour kesti tunnin tai puolitoista. Ilmainen juoma oli perinteistä laatuolutta, Koff III:sta, joka tosin maistui edellisen päivän kaljalta.

Onneksi illan biletys ei ollut kovin hurjaa. Päädyimme pelailemaan juomapelejä hollantilaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten matkustajien kanssa. Kukaan ei ollut kovin humalassa, ja suurin osa vetäytyi yöpuulle jo kymmenen aikoihin. Pessimistiset saksalaiset menivät nukkumaan pelastusliivit päällä.

Risteilyn ylivoimainen kohokohta oli vierailu autokannella, joka kuului risteilyn hintaan. Pelastusliivejä emme saaneet, koska erehdyimme kertomaan että osaamme uida.

Risteily ei vastannut odotuksia. Jos tekisin jotain toisin, niin lähtisin ainoastaan muutaman tunnin ostosristeilylle, ja maksaisin retkestä korkeintaan 50 euroa.