Korvausvaatimukset

Kyllä ne voi esittää oikeudessakin, oikeus harkitsee miten se vaatimuksiin suhtautuu. Esitutkinnassa ne esitetään siksi, että epäilty voi ottaa niihin kantaa jo omassa kuulustelussaan. Yleensä hän ilmoittaa, että vaatimus on liian suuri, tai ei suostu niihin lainkaan.
Asianomistaja/uhri voi ilmoittaa jo esitutkinnassa, että hän pyytää syyttäjää ajamaan vaatimuksiaan. Silloin ne on tietysti yksilöitävä esitutkinnassa. Syyttäjä päättää suostuuko hän asianomistajan vaatimuksia oikeudessa esittämään.

Esitutkinnassa vaatimusten esittäminen pahoinpitelytapauksessa on usein turhaa, koska syyttäjä ei kuitenkaan ryhdy niitä ajamaan oikeudenkäynnissä.

Itse asiassa on olemassa vaara vaatimusten vanhentumisesta, jos lievän pahoinpitelyn tutkinnassa esittää korvausvaatimukset esitutkinnassa, jossa niitä ei välttämättä tule epäillyn tietoon lainkaan. Kun korvausvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa, voi käydä hitaan oikeuslaitoksen takia, että myöhemmin tulevassa oikeudenkäynnissä mainittu kolme vuotta on mennyt umpeen, eikä asianomistaja ole ymmärtänyt katkaista vanhentumista aikaisemmin. Silloin oikeudenkäynnissä korvausvaatimukset hylätään vanhentuneilta osin.

Typerä järjestelmä, mutta näin on joillekin asianomistajille käynyt. Korvauksia ei voi silloin vaatia rikosvahinkolain nojalla valtioltakaan.