On hämmentävää olla jossain hetkessä yhtaikaa iloinen ja surullinen, onnellinen ja onneton. Kun iloitsee hetkestä ja samaan aikaan suree pian tulevaa. On onnellinen toisen vierellä, mutta yhtaikaa onneton, koska tietää, että kohta toinen on poissa.
Kaikella on tarkoituksensa, sanovat. Sitä olen aika ajoin mietiskellyt, jotta miksi meidän polkumme kohtasivat, mikä oli kohtaamisemme tarkoitus.
Mitä hän sinulle opetti?
Kaikella on tarkoituksensa, sanovat. Sitä olen aika ajoin mietiskellyt, jotta miksi meidän polkumme kohtasivat, mikä oli kohtaamisemme tarkoitus.
Mitä hän sinulle opetti?
Vastaukset 92
Vanhimmat
Hän opetti minulle sen että hyvästä kannattaa pitää kiinni. Täydellisiä ei ole. Opin liian myöhään.
Niin...vai kannattaako ??!!!
😔Joo, näin se menee.
Vaiko sittenkin että hyvästä kannattaa nauttia siinä hetkessä ja päästää irti kun on tarpeen.
Juuri näin miten surullista elämä onkaan.
Jos oikeasti rakastaa, antaa toisen olla vapaa.
Mitä sinun mielestäsi on vapaus, kun rakastaa?
Näin miekin oon kuullu jonkun viisaan sanovan. Rakastava ei kahlitse.
Hän opetti, että väärän ihmisen kanssa ei kannata hukata aikaa. Kadun, etten ottanut aikaisemmin elämäni ohjia omiin käsiin.
Ei hän ollut väärä. Uskon edelleen tulevaan. Vaikkei tunneta. Niinkauan kun kortti on katsomatta on myös mahdollisuus
Vaik totuuden nimissä en koskaan uskaltanut lähettää viestiä... Kun en usko itestäni olevan kuin murheeksi. Ei toiset tätä oo ymmärtänyt mut näin ajattelen enkä oo sitä ajatusta toiseen suuntaan saanut.
Ei jäänyt jäljelle kuin murtunut 💔
En oo oikein tuuliviiri tunteiden kanssa.
Kun on 💔 niin en hetken päästä pysty olemaan yhtäkkiä iloinen.
En koskaan halua unohtaa ja jättää menneisyyttä. Siellä oli niin ihania hetkiä ja ihmisiä joita en koskaan halua unohtaa. Haluan palata niihin hetkiin miljoonia kertoja.
Ja sit mua kaduttaa ku avaudun tänne 😔
Se kortti tuli katsottua, mutta kiva jos sulla on vielä katsomatta.
No tuskin on mullakaan. Vaikka niin toivoisin.
"Uupuneelle tavallinen elämä on raskasta, ja koko maailma voi tuntua epätodelliselta ja usvaiselta. Uupunut ei koe olevansa yhteydessä itseensä tai välttämättä edes olevansa lainkaan elossa.
Uupuneen toiminta perustuu yksinomaan järkeen, ei tunteisiin. Mikään ei saa häntä edes pettymään tai loukkaantumaan. Hän kuoleentuu ja voi muuttua lähes hengettömän esineen kaltaiseksi. Sisäisen valon puuttuminen voi näkyä jopa kasvoista tai olemuksesta.
Uupunut ei välttämättä pysty näkemään unia, koska edes nukkuessa hänen mielensä ei luo kuvitelmia. Uni ei palauta, ja usein uupunut on myös uneton.
Uupumuksen syvimmät syyt
Uupumuksen perimmäinen syy on se, ettei ihmisellä ole enää elinvoiman lähteitä. Hänen toiveensa, halunsa ja tarpeensa tyrehtyvät, ja merkityksellisyys ja ilo katoavat elämästä.
Mattilan käsityksen mukaan psyykkisen energiamme määrä riippuu siitä, miten merkitykselliseksi koemme itsemme, asiamme ja elämämme. Jotkin merkityksellisyyttä tuottavat asiat ovat pitkäaikaisia, kuten uskonto tai yhteisö, jotkin ohimeneviä innostavia hetkiä.
Myös perustarpeiden täyttäminen on tärkeää uupumisen estämiseksi. Ihmisen perustarpeita ovat turvallisuus, läheisyys, myötätunto, huomio, arvostus, tunne omasta merkityksestä sekä tunne siitä, että asiat ovat hallinnassa. Mikäli jokin näistä ei täyty, ihminen uupuu.
Merkityksellisyyden tunteen katoaminen työstä tai parisuhteesta synnyttää uupumusta. Myös tunteeton työrooli voi pitkään jatkuessaan tukehduttaa työntekijän. Esimerkiksi palveluammatissa on kyettävä nielemään pettymykset ja harmitukset ja esiintymään ystävällisesti. Tällöin ihmisen tunneydin ja energianlähteet lakkaavat toimimasta.
Tunteiden kieltämisestä syntyy ahdistusta. Jos ihminen torjuu tämän ahdistuksenkin, jäljelle jää vain uupumus. Tällöin hänen tunnemaailmansa on kaikin puolin lukossa.
Uupuneen ihmisen ainoa todellinen ongelma onkin, että hänellä on pahalta tuntuva tunnemöykky. Jos sen ratkaisisi, sisältä löytyisi onnellisuuteen tarvittavat ainekset ja ihmisestä tulisi jälleen elävä. Mahdollisuus suuriin tunteisiin voi piillä pienessä, ja yksi tuokio voi säteillä onnea pitkään."
Mul on tuo nykyään... Mä todella tunsin eläväni kun mulla oli toivoa. Vaivuin niin alas kun ymmärsin et en pystynyt tekemään asian eteen mitään.
Vähän meni off topic tämä?
Ei kai tää niin rajattu aihe ole? Jos vähän eksyy sivuraiteille? Haittaako?
Miksi, ei näistä kukaan tiedä kuka olet ja jollain muulla voi olla myös samanlaisia kokemuksia/tuntemuksia... Se on vertaistukea ❤️
Kiitos ❤️
Ei mennyt
Ainakin menetin yöunet viime yönä ihan ansaitusti. Kun mietin vaan et olisinko voinut tehdä siinä tilanteessa eilen toisin. Se tapahtui niin nopeasti. Ja tuli ihan hiton paha mieli. Voi et olen tyhmä. En sit jotenkaa siinä hetkes. 🤦♀️
Ainakin koen sekoavani tähän ylimiettimiseen. Se tapahtuma oli ja meni enkä voi enää siihen vaikuttaa.
Tyhmyydestä sakotetaan, Oisit tarttunut hetkeen. Säälittävää ruikutusta.
Kiitos ystävällisyydestä 😍
Hän on opettanut minulle paljon. Minua harmittaa eniten se, että tykkään hänestä niin paljon, että minun on vaikeaa solmia suhdetta kenenkään toisen kanssa. Kuitenkin mahdollisuus siihen olisi, koska hänen kanssaan ei. Siksi jatkan sillä tiellä, yritän unohtaa tämän tunteen ja pitää sen sisälläni. Ja rakentaa uutta, koska muutakaan en voi. Hänen suhteeseen en halua sotkeentua, enkä varmaan voisikaan.
Harmittaa. Miettinyt kyllä miksi kohtasimme alunperinkään.
Mitä hän minusta haluaa? Miettinyt sitäkin. Ollaan etäämmällä, sitten lähennytään jonkun asian tiimoilta ja taas kauempana hetken, kunnes nähdään. Joka kerta jotain sisälläni särkyy ja nauttii yhtä aikaa.
Mitä sinä minusta haluat? Sinulla on kaikki mitä elämässä voi haluta. Puoliso ja muu elämä. Mitä minä sinulle olen? Ja miksi?
"Sinulla on kaikki mitä elämässä voi haluta."
Vai onko?
Sen kun tietäisikin.
Joskus voi näyttää sille, että kaikki on täydellistä, muttei ole. Tietystikkään ei ole tahdikasta hivuttautua väliin, jos toinen varattu. Mutta tuo nyt vaan tuli mieleeni.
Joskus kulissit on hyvin pystytetty.
Kyl sul ainaki hyvin naiselliset kasvot on omaan silmääni vaikkei multa mielipidettä oo kysyttykään.
Kun ite joskus kirjoitit ettei olis?🤔
Noh, tuossa kuvassa, tuokaan ei ole ihan käsittelemätön kuva. Kuvakulmastakin paljon kiinni ja iästä. Oli kolmekymppisenä välivaihe, kun naisellisimmillaan.
Yritystäkin olla naisellinen. Toisin kun nuorempana ja nykyään.
Hiukset, kulmien muoto, ripset, ilme, ehostus ikä ne tekee paljon.
Ihmisestä saa tosi epätoivoisen, epävarman, epäluotettavan ja häilyvän kuvan kun joka toinen päivä on erilainen tyyli puhumattakaan että sukupuoli vaihtuu ja koko henkilö vaihtuu joka toinen päivä. Se ei lisää kiinnostusta vaan nimenomaan kaikille vähänkään normiälyisille se on iso punainen huutomerkki ja iso EI EI.
Miten ajattelitte, että kukaan lesbo saa aidosti seuraa jos joka tilin takana kirjoittelee joukkio vakoojia/rikollisia/sotilaita tai hybridikeskus. Sama pätee ihan heteromiehiinkin, jos kaikkien nettiprofiileiden takana on joukkio erilaisia agentteja tai mies esiintyy ilkeyksissään naisena niin miten kukaan heteromieskään löytää ketään heteronaista?
Tämä kuva on yhdelle Polkkikselle, hän puhui minun vanhoista kuvista ja kunhan nyt ilmestyy linjoille kysyn tätä kyseistäkö hän tarkoitti.
Hän tykkää minun naisellisemmista kuvista, ajoilta kun yritin olla naisellinen nainen. Nykyään en enää yritä ja se hämmentää näköjään myös sinut.
Ja tuo sukupuolien yms vaihtuminen on omaa tuubaasi ja oletustasi.
Älä multa kysy.
”Linjoille”
Tämä ei ole mikään puhelinlinja vaan netti.
Whatever.
Ei ole ihan sama onko kyseessä internet vai puhelinlinja.
Rauhassa vaan 😉
Aika väsynyttä ja selkeää provosointia..
Tuo on ehkä pahinta, jää kiinni eikä pysty solmimaan uutta läheistä ihmissuhdetta. Totuus etenemisen mahdottomuudesta ei saa siirtymään eteenpäin. Mikä neuvoksi? Aikaa kuluu hukkaan elämässä.
Joskus on annettava itselle aikaa enemmän kuin haluaisi.
Ihana huomata että muillakin on saman kaltaisia tilanteita kuin itselläni. Tykkään niin paljon että 💔 nyt vain mietin kahden asian välillä. Kertoako tunteista sulle vai jättää kertomatta ja säästää meidät molemmat siltä, koska ollaan perheellisiä. Nää tunteet ei vaan oo kadonnut mihinkään tän kahden vuoden aikana ja tiedän että kohta tulee aika kun ei ole enää mahdollista nähdä näin usein, toisaalta ehkä se auttaa tähän tunnemyrskyyn joka mun sisällä on, mutta jäänkö katumaan jos en ota sun tunteista selvää? Luulen että niitä on, jos en ole aivan väärin ymmärtänyt. Vaikeaa.
Tee se kumpaa kadut enemmän vuosien päästä, jos et nyt tee.
Tarkoitus on ymmärtää, mitä ihanaa elämä on. Hyvää ja kaunista, luopumista, joskus surua. Elämä on kaikkea. Kaikki mitä meillä on.
Hienosti kirjotettu 🌹
Kiitos! Oletko nyt vapaa, kun hän on lähtenyt. Kirjoituksesi ovat osuvia ja olet viehättävä persoona. Saako sinua lähestyä?
Kiitos itsellesi 😊🌹
Kunpa voisin vastata molempiin kysymyksiisi kyllä, vaan enpä tällä hetkellä voi.
Toivottavasti löydät naisen jota lähestyä ja josta tulee sulle Hän 💕, joka saa sut nauramaan hän ja antaa sulle sävelmän (J. Karjalaista lainaten) 😉
Mukavaa perjantaita ja pian koittavaa viikonloppua!
Olen seurannut kirjoituksiasi. Voimaa ja rohkeutta kohti onnellisia aikoja ❤
Kiitos 😊 Voimaa ja rohkeutta elämässä tarvitaan.
Nykyisen ammattini.
Kuinka voit tietää tulevaa, miksi murehdit sellaista mikä ei ole vielä tapahtunut? Vai aiotko sinä jättää?
Asiat oli ja meni tai siis hän (tunteideni kohde) lähti. Välissä ei ole tuhatta, niinkuin jossain kohtaa oli tapahtumassa, mutta muutama sata kilometriä kumminkin. Näin kävi.
Ikävä kuulla tuommoista, ystäväni, rakkaani. Paljon voimia sinulle. ♥️
Jaa jaa, Tupsu se oli tänne ketjuun tupsahtanut. Jep, näillä mennään taas ja kiitti 🌹
Heippa vaan EOET. Kun on näitä pettymyksiä, huteja, ihastuksia, salaihastuksia, rakkauksia, salarakkaita, illanihania, kauniita katseita, työpaikan ihania ja romansseja ym........ Mitä jos laitetaan uusi unelmien nainen etsii ihania naisia ryhmä, jossa kaikki saavat olla ihan omia itsejään ja unohtaa kaikki naiseuden kriteerit ja elää vapaata ja onnellista elämää. Vaikka vaan täällä virtuaalimaailmassa. Eihän rakkaus lopu maailmasta sillä että sitä jakaa, antaa ja nauttii! Sehän vaan vyöryy lumipallona ja kasvaa. 👨❤️💋👨♥️💋
No moikka vaan Tupsu!
Onhan tässä ihastuksia ollu 😅 ja ikävä kyllä myös surua ja pettymystä. Ei kai siinä sitten muuta kuin lumipallo pyörimään ja vyörymään. Mitäs ne vierivästä kivestä sano...
En osaa naisjuttuja enkä lähestyä yhtä kiinnostavaa.
Miesten kanssa on aina ollut helpompi kun he tekevät aina aloitteen. Ja sieltä suunnalta kyllä tulee huomiota jne..
Mut yksikään nainen ei oo lähestynyt.
Eletään tässä hetkessä
Korkeintaan huomista voi vähän suunnitella
Lämmin tunne rinnassa
Tää yks johon ihastuin ensinäkemältä... Tunne ja kiinnostus ei ollut molemminpuolista.
Kyl nuo miehet on sen puoleen kivoi ku ne tekee aloitteen. Toisaalta uskon et tää nainen olis tehny jos hän olis kiinnostunut.
Sama fiilis mullakin.. Tuntuu, ettei naiset ole musta kiinnostuneita, eikä saa oikein kontaktia kehenkään vaikka haluaisinkin. Naisia on vaan huomattavasti vähemmän ainakin minun ikäluokassa, ehkä nuoremilla helpompaa? Miehiä kyllä löytyis.
Juu ja hän olis kyl saanut helposti mun nimen selville. Toisin kuin minä hänen.
Mut yks kiva mies sytytti... Muutti tohon lähelle...
Väsyin odottamaan tält naiselta mitään.
Mä pidän ovea auki niin pääsette tästä kaikki samalla kertaa tonne bi-palstalle.
Kiva, kiitos 😍 mielellään
Hohhoijaa. Miksi lesbopalstalla joutuu lukemaan "oi ihana mies sytytti" -juttuja.
Ajattelematonta, itsekeskeistä ja ties mitä.
Vanhuus ei tule yksin, älä enään tissuttele viiniä ja siideriä!
Note to self:
Älä tuhlaa viehätysvoimaasi vääriin naisiin
jotka kikattelevat vähämielisesti
maskuliinien huonoille vitseille.
Entä jos nainen kikattelee vähämielisesti kaikkien huonoille vitseille? Mun täytyy varmaan vakavasti miettiä jatkoa…
Hmm aha joo. - Kirjoittaa muistiin -
Ei mun vitsit huonoja ole, kuulijat ei vaan aina tajua niitä hyviksi. :)
Minun rakkaudelliset tunteeni katosivat tyystin eräiden tapahtumien jälkeen. Olo tyhjä ja samalla helpottunut.
Nyt viimeinkin pääsen jatkamaan eteenpäin omaa elämääni yhtä kokemusta rikkaampana. Helpompi kohdata ja sietää omaa oloaan.
Jotain tapahtui, mutta hyvä näin.
Vihjaas vähän mitä tapahtui?
Minkälaisten tapahtumien jälkeen?
Oletteko yhdessä ja minnepäin Suomea tämä menee?
Vähän samoin kävi minulle. Tajusin, että minulla oli suuremmat tunteet pelissä. Tai ainakin oma toimintani toista kohtaan niin sanotusti oli aktiivisempaa. Kun toinen on passiivisen epävarma, sitä pikkuhiljaa hiipuu suuretkin tunteet. Harmi sinänsä, olisin tahtonut antaa hänelle niin paljon. Itsestäni kaiken. Nyt hyväksyn asiat, ja olen ylpeä itsestäni, kun ymmärsin jatkaa eteenpäin. En kuitenkaan usko, että kaikki tunteet koskaan tärkeää ihmistä kohtaan täysin katoavat. Tietty osa minusta tuntee vielä katkeransuloista suruakin, toisaalta tiedän, että ansaitsen ja voin saada enemmänkin. Toista, hänen tunteitaan tai toimintamalleja ei voi muuttaa.
Opin tuntemaan toista paremmin. Emme ole tai ole olleet yhdessä.
Tutulta kuulostaa. Tämä vastaus sopii myös minun osaltani vastaukseksi siihen, että mitä tapahtui. Surusta selvisin yllättävän nopeasti.
Miks mun yksityisasiat ei voi olla oikeesti vain mun
Mä en koskaan luovu toivosta. Tiedän ja tunnen. Jonain päivänä vielä 😇❤️
Sama täällä ☺️
Koska kirjoitat niistä yleiselle palstalle.
Nostelen tämän (oman) ketjun, kun tuli yhestä kommentista tänään ajatusta päähän, joskus mullekin 😅 Siitä lisää myöhemmin, paremmalla ajalla.
Mutta kerropa sä mitä suhde/ihastus/rakastuminen häneen sulle opetti? Opitko ehkä tuntemaan jonkin uuden asian itsestäsi?
Opin sen, että olen ollut helvetin lammas ja mun on aika viimein kasvattaa pallit.
Juu, opin tuntemaan sen, että ihastun aina niihin joita en voi saada syystä tai toisesta. Ja sen, että ihmisen ajatukset ja arvot määrittää mulle sen kuka on minusta kiinnostava ja ihana. Ei niinkään ulkonäkö. Mutta se ulkonäkökin tuon luonne hurmaantumisen myötä alkaa näyttää kauniille, jollei jo sitä ennen ollut.
Mulla ei ole mitään tiettyä tyyppiä ulkonäöllisesti, joku vaan humauttaa kun metrisellä halolla ja se on siinä.
Intuitio 👍🏼
Hän taisi opettaa mulle sen, jotta en kuulu niihin tyyppeihin, jotka tahtoo arvuutella toisen tuntemuksia. Tunteet täytyy näyttää sanoin ja teoin.
Hyvä pointti. Tunteet täytyy näyttää sanoin ja teoin. Jos tunteita on minkälaisia vaankin, niin ne täytyy kertoa. Myös ne jos häilyy tai on epävarma.
Ja teot tukee puheiden aitoutta.
Juuri tämä, olkoon ne tunteet tai tuntemukset sitten minkäkinlaisia.
Juu. Puhuu eikä myhäile hiljaa itsekseen. Sitten toisen pitäisi arvata mitä päässä liikkuu, ei kiva.
Mussa on valoa kaiken kivun jälkeen. Mulle sopiva nainen arvostaa tunne-elämääni ja seksuaalisuuttani, ei vähättele ja halveksi.
Yksinkin voi elää hyvää elämää.
Onnea valosta ☺️ Toisen vähättely tai halveksiminen on vihoviimeistä, eikä semmosta tartte katella tai sietää. Toivottavasti valo kirkastuu entisestään ja jonakin sopivana hetkenä se oikia, sulle sopiva nainen saapi sydämesi roihuun ❤️ 🔥 😍
No minä en lähde toista arvostelemaan jos ei olla edes puhuttu. Puhumattomuus aiheuttaa niin paljon väärinymmärrystä