Kaikki, jotka haluavat tietää jotain noituudesta, siis oikeasta noituudesta, minkä avulla tapahtuukin jotain, niin lukekaa ihmeessä Rebecca Brownin kirja, Jeesus Kristus vapautti vangitut, ja ne muutkin.
Noituudesta
Mary
12799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On niitä varmasti muitakin taistelupareja.
Mutta meitsiä ei kiinnosta tappelunoituus jossa ryhmitytään joukkueiksi ja yritetään peitota toisiaan oikein (Jeesuksen) veren maku suussa. Minua ja epäilen/toivon että muutamaa muutakin kiinnostaa vain vapaus.
Hyvä vs. paha -legendat ja tarinat ovat opettavaisia satuja lapsille, mutta entäs sitten kun huomaa että elämä ei olekaan niin mustavalkoista? Ns. pahassa ihmisessä löytyy hyvää ja hyvässä pahaa. Aina.
Mitenköhän olisi, jos menisit vaikka lipittämään sitä Jeesuksen vertasi etkä puuttuisi asioihin, joista et mitään ymmärrä.
Sillon kun klassikko-käävät pistää energiat peliin että palsta pysyy "puristisena" vanhan liiton vallassa ja wannabeet ja wiccat tyytyy vaikuttamaan muualla, myös jeesuspellet pysyy poissa. Ja vanha remmi vain haisee tylsistyy, ja palsta kuolee, vaikka olihan se spräädää magiaa kun jeesuspellet ei tänne uskaltanu.
Kun Nuusku-pomo haluaa esitellä lämmintä ja avaraa sydäntään ja kutsuu kaikki mukaan, tottahan siitä seuraa myös ristillisten käännyttäjä-tuomitsijoiden invaasio wannabe porukan ja wiccailijoiden mukana, jossa ei oo muuta tuomittavaa kuin tylsyys ja ennalta-arvattava hengen köyhyys. Been there, done that, olen siis vanha elähtänyt pieru.
Teesi ja antiteesi, vaan missä viipyy synteesi, vieläkö palsta elää vai rupeeko toistaan vaan jotain sitä samaa rataa...?
Kyllästyneisyyden oireita minäkin jo tässä osoitan, piti tuo näkylandia vielä vain avata epätoivoisena tekona saadakseen jotain täältä vielä irti...
Mutta ei se jeesustelijoiden syy ole jos omat eväät on loppu. Ei minunkaan ole mikään pakko alkaa leipäläpeäni aukoa Jeesuksen ystäville, ja sitten voihkia seuraavaksi että hittojako nuo tänne änkeävät yhyy yhyy.
Kyllä se on jämpti niin että internet on loputon LUONNETESTI.
Pakko laittaa tähän että
xD
Ei ollenkaan, vaan jännää kattoo miten palsta kulkee. Oon sillälailla kipee.
>>>Kyllä se on jämpti niin että internet on loputon LUONNETESTI.
Kuinka monta kertaa voikaan huomata olevansa itsetärkeä aasi, joka toitottaa totuuden torvena omaa julistustaan, mutta löytää itsestänsä pelkurin aina kun havaitsee ettei joku purematta niele sitä torvensoittoa minkä on keuhkoistaan ja kitarisoistaan ilmoille päästänyt...
Ja kuinka monta kertaa kenties on jäänyt huomaamatta? Varjelkoon!
Noh, minulle ehdottomuus on luova voima. Teesi ja antiteesi, niinkus sanoit. Ei löydy oivallusta ilman riivaajaa.
Luuletkos todella että joku jeesuspelle siirtyisi käskystäni muille palstoille käännyttämään? Älä unta nää.
Yleistä kyllästymistä on toden totta ilmassa, eivätkä wannabeetkaan jaksa innostaa. Samat stoorit, samat pätemiset. Sama kaava kaikki tyyni. Joskus me kaikki olemme olleet nuoria.
Siis onko mitään uutta ilmassa?
Kirvesperse Agwé pehmeni kun löysi vakiduunin ja oman asunnon. Babu sai vauvan ja lopetti tupakkilakkonsa. Tellu yrittää vielä, mutta on jo päässyt irti EclipsE:stään. Itse ryhdyin myöskin porvarilliseen ammattiin, enkä tarvitse nykyisessä työssäni noituutta. Tosin määräaikaisuus päättyy pian eikä tulevaisuudesta ole varmuutta.
Mutta mitä-mitä: onko uusia löytöjä vai kelaavatko kaikki paikoillaan? Uusia harrastuksia, uusia kirjoja, uusia mielenkiinnon kohteita...?
"Samat stoorit, samat pätemiset. Sama kaava kaikki tyyni. Joskus me kaikki olemme olleet nuoria."
Ikävä huomata, että samankaltaisia tuntemuksia on välillä itseenkin tullut. Vaan jos oikein meditoisi itsensä taas lapsenkaltaiseksi, niin kaikkihan ois aina yhtä uutta ja tuoretta. Siinäpä haastetta kerrakseen.
>>>Mutta mitä-mitä: onko uusia löytöjä vai kelaavatko kaikki paikoillaan? Uusia harrastuksia, uusia kirjoja, uusia mielenkiinnon kohteita...?
Hih, ihan kuin olisimme legendoja jo eläessämme. No mikäs siinä. Onhan se ollut mukava olla myrskynä vesilasissa, mutta nuo ellipepsit tuntuvat nykyisin niin tylsiltä tapauksilta että ovat kuin kertaalleen purtuja purukumeja.
Ja noin yleensä ihmisten ehdollistumat... Kaikilla niitä on. Sellaiset luonnehäiriöt olisi parasta kunkin itsensä itse itsestään bongata. Jotkut toki hyötyvät bongausavusta, useimmat eivät. Ei sitä jaksa hakata päätään seinään sellaisten kanssa jotka ovat suorastaan rakastuneita päähänpinttymiinsä.
Kyllästynyt olen jopa astrologiaankin, kun niin mielenkiintoista kuin onkin hajottaa ihminen ja tutkia mitä hänen nataalikarttansa on syönyt, niin eihän se mitenkään avita tiellä itsensä ylittämiseen. Sekin on taas liian helposti usko, se astrologia.
Usko sinänsä jaksaa kyllä riepoa aina ajoittain. Mikä hyvänsä usko. Jos huomaa vajoavansa parhain päin selittelyn suohon, tai jos kuvittelee että jokin asia tai oppi vaatii suojelua ja pönkitystä, silloin kyseessä on vain usko.
Tällä hetkellä luen kirjaa Kabbalan Elämän Puusta, mutta se on tietysti vain yksi järjestelmä lisää. Ihan hauskojahan tuollaiset systeemit kaikki ovat ja antavat ajattelemisen aihetta, mutta hinkuni kohti sanoin kuvailematonta on yhä tallella. Ellei sitten peräti entistä vahvempi.
>>Ei kai missään duunissa *tarvitse* noituutta, paitti ammattinoidan duunissa, mutta kyllä kai esim. noitamaisten ihmissuhdetaitojen hyödyntäminen johtaa parempiin tuloksiin duunissa kuin duunissa?
"Hyvin menee muuten, mutta yksi kollega meditoi, joogaa ja on niin perkeleen buddhalaista että jos enemmän joutuisin tekemisiin niin voip olla että sais lättyysä... ;-)"
Mulle täysin tuntematon tyyppi, onneks niin, sen verran tylsimykseltä kuulostaa, mutta on kuulemma yks kaverin kaverin kaveri, joka luulottelee olevansa Suomen kuulein ja aidoin perinnenoita, ja siltä silpoisin katanalla egopöhön, jos joskus vastaan sattuis... ;-)