Haluan kysyä teiltä,että mitä mieltä olette sanoist
Olipa kerran..
Voiko satu jatkua?
Uskooko nykypolvi satuja
Onko tämä arki nujertanut jokaisen?
Mikä pistää selviytymään?
Olipa kerran..
Voiko satu jatkua?
Uskooko nykypolvi satuja
Onko tämä arki nujertanut jokaisen?
Mikä pistää selviytymään?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vain lapset uskovat satuja. Ihan tosissaankin.
Koska sadut olivat alunperin suunnattu aikuisille
verrannaisviihteeksi ja arvoituksiksi, voidaan
edelleen ihan hyvällä syyllä uskoa satuihin.
Kirjailijat ovat kautta aikain legaalisista syistä
viljelleet eri kuosissa tositarinoita valtaateke-
vistä, murhaajista, yhteenliittymistä (puolue),
yhtiöistä jne.
Miksi sitä perinnettä ei voisi jatkaa, kun nykyään
viedään niin herkästi pienikin kirjoitus raas-
tupaan hyvityksen toivossa.
Satu:
Olipa kerran tyttö nimeltä Tevje Valonen. Hän syn-
tyi Berghäll'in kylässä vaatimattomissa oloissa,
mikä oli leimaava hänen pyrkimyksiään myöhemmissä
elämänvaiheissaan. Hänestä kasvoi vaatimattoman
ulkokuoren omaava naissukukunnan edustaja.
Askel askeleelta hän kipusi elämän portaita kor-
keammalle, joskus horjahtaen ja joskus oli otet-
tava askel takaisinpäin. Eräs näistä horjahduk-
sista herätti kyläläisissä epäilyksiä hänen ter-
veydentilastaan.
Epäilykset taakkanaan hän jatkoi ponnisteluaan
kohti valoisampaa tulevaisuutta. Uudet työtoverit
huomasivat hänessä hyvän työjuhdan merkit, jolla
ei ole perhettä rasitteenaan. Eräät polut kohta-
sivat näinä aikoina ja samat polut yhtenivät myö-
hemmin nostamaan hänet portaiden yläpäähän.
Kuin huomaamatta hän saattoi maailmaan perillisen,
josta kansalaiset lopulta tiesivät sangen vähän.
Vielä vähemmän isästä. Niinpä olikin aika katsoa
sopiva siippa vierelle. Pian tällainen löytyikin.
Hiljainen hennon oloinen kirjatoukka, jota oli
helppo vetää hihasta oikeaan suuntaan.
Työtoverit huomasivat yhtiön imagon kalpenevan
kovassa maailmassa, joten oli saatava uusi toimi-
tusjohtaja markkina-arvon kohottamiseksi. Tevje
oli kuin luotu tähän tehtävään. Johtokunnan äänes-
tyksen jälkeen Tevje on ollut virassaan tähän päi-
vään saakka. Siippakin sai edustustehtäviä tässä
yhtiössä.
Nyt kun rouva toimitusjohtaja katsoo aikaansaan-
noksiaan työpöytänsä takaa, huomaa hän yhden ki-
vuliaan tosiasian. Saavutusten kirjassa ei ole
yhtäkään mainittavaa merkintää tai suurta tekoa.
Hän ei voi enää katsoa kuin eteenpäin. Ei vasem-
malle, ei oikealle eikä taaksepäin. Ei ylöspäin,
mutta ehkä sittenkin alaspäin.
.
satu.
Olipa kerran epäonnistuja joka oli vahva.
Kaiken kokemansa jälkeen vahva nousi ylös taas kerran ja sanoi:"Minä haluan sadun jonka loppua ei kukaan kyseenalaista."
Aurinko paistaa ja tähtiyöt ovat kokemisen arvoisia.
Satu kävi, ihmetteli ja meni,
mutta viimeinen lauseesi oli satumaisen totta. :)
Ja kiito viittauksesta nykypolveen ;)) tuli heti nuorekas olo.
Onhan niitä satuja, itse asiassa kai jokaisen elämästä voisi kirjoittaa kirjan. Saduissahan on yleensä vaikeita aikoja, ne vaan aina loppuvat siihen onnelliseen hetkeen vaikka elämä vielä jatkuukin huonoina aikoina tai tappavan tylsillä :)
Kysyit mikä pistää selviytymään, minulle yksi on tietty lapset. Toinen mikä pisti miettimään, oli siskoni heitto kun olin maassa "anna vaan periksi, sullahan on vielä 5 elämää jäljellä" :))
Älä luovuta :) tappelematta ainakaan...
minulta on kysytty,että onko minulla selkärankaa olen vastannut,neljä!
(minulla on kolme komeaa poikaa ja kaunis iltatähti)
Mä olen sisukas akka...=)
Joka uskoo satuihin!
että no olemassa niin sanottu luova hulluus...kaikkihan ei ole tässä mikä silmään näkyy..Saduissa ja tarinoissa on sitä paitsi joku totuuden siemen ja opetus..
tuo,että uskot satuihin?
en,mutta niistäkin voi jotain oppia..maailma on täynnä hyviä tarinoita..:)
enemmän nykyajan satuihin, tyyliin:
Olipa kerran Barbie, HUPS! tuohan on vanhanaikaista... uusiksi...
Olipa kerran Bratz joka haaveili loistavasta urasta ja kauniista perheestä. Kovan uurastuksen jälkeen hän saikin molemmat, jonka jälkeen astui kuvioon burnout -> masennus -> ero. Keski-ikäisenä hän muutti maalle, rupesi elämäntapa-intiaaniksi ja eli elämänsä loppuun asti onnellisena.
HUOM. Tämä ei ollut mikään oma elämänkerta :)
et usko satuihin?
Ne ovat yleensä kauniita.
Etkö ole kokenut yhtäään?
toivomasi satu?
ovat kauniita ja päättyvät yleensä onnellisesti..mutta kokenut en ole yhtäkään...kiva niitä on lukea...ainakin lapsille:)
että minä olen enemmän kuin hölmö kun uskon happy endiin?
Oletko varma?
Muistele,
Mikä oli kaunista?
..kyllähän niitä on....ja kaunista on moni asia esim. tämä kevät..ihmisten hyväntahtoisuus ja hymy,lasten ilo..luonto ja vuodenajat..onhan nitä..:)
sanoin satu!
ja satu jatkuu...Elämä itse on satua ihmeellisempää!!! Mä uskon satuihin ja tarinoihin...Niissä piilee totuus!!!Oikein kuunneltuina tarinat opettavat ja auttavat selviytymään vaikeinakin aikoina. Juuri Sinun tarinasi voi alkaa elämään..oletko valmis!!
Huomaamaan olevasi oman satusi päähenkilö:o)))
pääosan äsken kun heräsin omassa vuoteessa.
Sivuosien kokemus alkaa olla rutiinia.
Kaunis satu tulkoon elämääsi.
Sasut ovat kauniita.. sinun satusi on valheen muotoisia!!!!!!