Hei.
Tuntuu siltä, että täytyy kirjoitella, jos saisi jonkinlaista vertaistukea traumaan, joka liittyy sairaalassa tehtyihin toimenpiteisiin yms, koska en usko olevani ainoa, joka on näin järkyttynyt. Olisi kiva kuulla teidän tarinoita.
Itse kävin muutama viikko takaperin sydämen sähköratapoltossa kammiolisälyöntejen takia. Siinä tehdään laskimopunktio nivuseen, jota kautta ohjataan sellaiset vaijerit menemään sydämeen, joka arpeuttaa ongelmakohtaa. Puudutuksen saa nivuseen, mutta muuta lääkettä ei saa ennen kun ovat päässeet sydämeen asti. Huusin ja itkin kivusta, kun kirurgi yritti saada sitä katetria osumaan laskimoon. En ole ikinä kokenut mitään niin kauheaa kipua. Kyseinen kirurgi ei myöskään selostanut mitä tapahtuu milloinkin. Olin sidottuna pöytään, yhtäkkiä tunsin kun jokin poksahti nivusissa, jonka jälkeen veri alkoi valua solkenaan. Kysyin mitä tapahtuu, mutta en saanut muuta vastausta kun "kaikki kunnossa". Tätä laskimopunktiota tehtiin todella pitkä aika, joka tuntui suorastaan kidutukselta. Normaalisti nivusessa on toimenpiteen jälkeen yksi viilto. Minulla on 7. Sitten alkoi vaijerin syöttö sydämeen, se tuntui todella ahdistavalta, olkapäitä ja leukaa särki ja kolotti koko sen ajan kun johdot oli verisuonissa. Sain morfiinia joka auttoi kipuun, mutta ahdistus oli valtava. Hoitajat olivat hyviä, mutta olisin kaivannut että joku kertoisi mitä tapahtuu ja mikä on normaali tunne ilman että yritän itkultani kysellä. Operaatio kesti 4.5 tuntia. Mulle jäi ihan kamala tunne ja ahdistus päälle siitä. Meneekö tämä ohi? Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta? Tuntuu, että käy ahdistamaan jos esim. Puolisoni tulee liian lähelle, en kestä kosketusta tai että joku on liian lähellä. Mitä ihmettä tämä on? Operaatio itsessään onnistui ja olen siitä todella onnellinen.
Tuntuu siltä, että täytyy kirjoitella, jos saisi jonkinlaista vertaistukea traumaan, joka liittyy sairaalassa tehtyihin toimenpiteisiin yms, koska en usko olevani ainoa, joka on näin järkyttynyt. Olisi kiva kuulla teidän tarinoita.
Itse kävin muutama viikko takaperin sydämen sähköratapoltossa kammiolisälyöntejen takia. Siinä tehdään laskimopunktio nivuseen, jota kautta ohjataan sellaiset vaijerit menemään sydämeen, joka arpeuttaa ongelmakohtaa. Puudutuksen saa nivuseen, mutta muuta lääkettä ei saa ennen kun ovat päässeet sydämeen asti. Huusin ja itkin kivusta, kun kirurgi yritti saada sitä katetria osumaan laskimoon. En ole ikinä kokenut mitään niin kauheaa kipua. Kyseinen kirurgi ei myöskään selostanut mitä tapahtuu milloinkin. Olin sidottuna pöytään, yhtäkkiä tunsin kun jokin poksahti nivusissa, jonka jälkeen veri alkoi valua solkenaan. Kysyin mitä tapahtuu, mutta en saanut muuta vastausta kun "kaikki kunnossa". Tätä laskimopunktiota tehtiin todella pitkä aika, joka tuntui suorastaan kidutukselta. Normaalisti nivusessa on toimenpiteen jälkeen yksi viilto. Minulla on 7. Sitten alkoi vaijerin syöttö sydämeen, se tuntui todella ahdistavalta, olkapäitä ja leukaa särki ja kolotti koko sen ajan kun johdot oli verisuonissa. Sain morfiinia joka auttoi kipuun, mutta ahdistus oli valtava. Hoitajat olivat hyviä, mutta olisin kaivannut että joku kertoisi mitä tapahtuu ja mikä on normaali tunne ilman että yritän itkultani kysellä. Operaatio kesti 4.5 tuntia. Mulle jäi ihan kamala tunne ja ahdistus päälle siitä. Meneekö tämä ohi? Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta? Tuntuu, että käy ahdistamaan jos esim. Puolisoni tulee liian lähelle, en kestä kosketusta tai että joku on liian lähellä. Mitä ihmettä tämä on? Operaatio itsessään onnistui ja olen siitä todella onnellinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.