Vai pitää törsän mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan näkyä hinnoissa

”Bensa- ja dieselautoilu kallistuvat, kun liikkujia ohjataan vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin.

Asuntojen lämmittäminen fossiilisella energialla kallistuu, kun rakennukset liitetään ehdotuksen mukaan päästökauppaan. Päästöoikeuksien hinnannousu lisää fossiilisten energianlähteiden hintojen nousupainetta.

Joidenkin kulutustavaroiden hinnat kallistuvat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko tuotteen valmistuksessa tai sen materiaalien prosessoinnissa käytetty uusiutuvaa energiaa vai ei.

Kuluttajahintojen nousu osuu erityisesti pienituloisiin. Heidän tilanteensa helpottamiseksi komissio esittää erillistä tukirahastoa, jonka on tarkoitus auttaa kotitalouksia lisäkustannusten kattamisessa.”

https://yle.fi/uutiset/3-12020847

Kylläpä on ahneita kun nostavat hintojaan ja vielä kaupunkilaistörsille perustetaan tukirahasto.

Sinä se sitten jaksat. Sellaista hallitusta ei tule koskaan joka lopettaisi kokonaan maataloustuet. Vaikka kuinka maataloutta vastustava hallitus olisi, niin kun niille lyödään tosiasiat eteen pöydälle, niin jatkavat entiseen malliin.
Niinollen tuhlaat vain aikaasi.

Loppukäyttäjän piikkiin päästövähennysten kustannukset lopulta menee, niin elintarvikkeissa, lämmityksessä, liikenteessä kuin muuallakin. Ja se on ihan oikein.

Kaikilta tuppaa unohtumaan, että maatalouden keskeisin tehtävä on tuottaa ruokaa.

”Maatalous on siis tilanteessa, jossa se, mikä tulee tilalle ja mikä lähtee tilalta, lasketaan maatalouden päästöiksi. Näkisin, että tässä pitää nyt arvioida uudelleen, onko tämä oikeudenmukainen ja reilu tapa tehdä laskelmia. Minusta tutkijoiden olisi hyvä käydä tämä läpi.”

Aloitajahan luulee kuu-ukkeleiden toimitavan ilmaisena.

”” Suomen "sähköistämisen" investointitarpeiksi arvioitu haarukka on väljä mutta korkealla: puhtaan sähkön tuotantoon nykyrahassa 60–70 miljardia euroa 30 vuodessa ja lisäksi koko tuon ajan viitisen miljardia euroa vuosittain kantaverkon vahvistamiseen.

ENERGIALASKUN KEVENEMINEN kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sillä kaikki muut energiamullistukseen osallistuvat voivat siirtää kustannuksiaan jollekulle muulle paitsi tämän ketjun peränpitäjänä veroja ja laskuja maksava kansalainen.”
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000008295848.html

Mahtaakohan ahneus koituu myös enerkiteollisuuden tuhoon kun ilmastonmuutoksen torjunta näkyy heidän hinnoissaan.

Tottakai ilmastomuutoksen torjunta näkyy hinnoissa, ei pelkästääm ruuasn hinnassa vaan ihan kaikessa mitä kulutetaan ja tuotetaan. Lisäkulut automaattisesti aina vyörytetään liopputuotteen hintaan, oli toimiala mikä tahansa.

Maatoustukilaisten "ympäristöystävällisyys" on näkynyt jo veroissa. Vuosina 2014-2020 annettiin 1,6 MILJARDIA maatalouden "luotntotekoihin" ja tulos oli että päästöt lievästi kasvoivat.

Rahaa, rahaa ja lisää rahaa. Teot seuraa sitten joskus, jos siihen nähdään aihetta.

”Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan karjatilojen fosforipäästöt ovat huomattavasti aiemmin arvioitua pienemmät.

Luken mukaan fosforipeitteisiltä pelloilta huuhtoutuu vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia 0,43 kiloa hehtaarilta vuodessa. Aiemman käsityksen mukaan määrä olisi 1,1 kiloa hehtaarilta. Luken tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Yle. ”

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mittaukset-yllattivat-karjatilojen-paastot-vesistoihin-ovat-arvioitua-pienemmat-jossain-muualla-kuormitus-on-sitten-suurempi/7551236#gs.ch4jp7

Ahneus.? .. ruuan alhainen hinta on aiheuttanut kustannusongelman maataloudelle. Viljelijät ovat velkakierteessä . Voiko jatkuva kustannusten nousu ilman tuotantopanosten hinnan nousua pitää maatilat tervellä pohjalla. Joka vuosi 500 maitotilaa lopettaa tuotantonsa,,pitääkö olla huolissaan...

Olen huolissani . Varsinkin Suomen tyhmien ihmisten puolesta...meitä viedään kusikelkalla ettemme edes huomaa...

Tässä pitää olla tarkkana ettei törsäke pääse esimerkiksi velkaisesta sikalastaan eroon 'ilmastotalkoiden luopumistukena'. Pertunmaan käppänä varsinkin savolaisena kepulina osaa 'luovan kirjanpidon'.

Kyllä markkinatalous ja kysynnän ja tarjonnan laki pitävät huolta siitä että ilmastonmuutoksen torjuntatoimien kustannukset näkyvät elintarvikkeiden hinnoissa.