Kesämökkimme täytti taannoin sata vuotta. Ulkoseinät on verhoiltu pystylaudoituksessa. Mökki on ollut meillä noin kymmenen vuotta ja sitä ennen laiminlyöty kukaties kymmeniä vuosia. Ulkolaudoitus murenee paikoin alapäästä. Revin kaiken kasvillisuuden joka seinää mädättää ja kaivoin syvänteet kivijalkaan ympäri mökin jotta olisi hieman ekstra matkaa maasta laudoituksen alkuun. Kysyn nyt: mikä järki oli sata vuotta sitten laittaa ylipäänsä pystylaudoitus? Mätä alaosa laudoissa vaatii koko seinän remonttiin. Vaakslaudoituksen tapauksessa vain muutama alin lauta vaihtoon. Kyllä kai tämä olisi osattu edes arvata sata vuotta sitten enkä minäkään ole mikään rakennusmestari edes. Nyt on mainittu remontti edessä kaikissa seinissä, suunnittelen vaakalaudoitus sinne alaosaan. Tästä lähtien olenkin katsellut puutaloja uusin silmin kummalla tapaa on tehty. Osaako joku selittää mikä on peruste ylipäänsä pystylaudoitukseen. Menekkikö? Toki on laiminlyöty ennen meitä mutta säästääkö rahaa tekemällä paskaa? Minusta vaakalaudoitus on paremman näköistäkin mikä on toki makuasia.
Vaakalaudoitus vs. pystylaudoitus
Anonyymi
133626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nykyoppien mukaanhan puu-ulkoverhouksessa tulee olla tuuletusrako alhaalta ylös. Tällöin verhouslauta pääsee aina tuulettumaan ja kuivumaan varsinkin takakautta, eikä lahovaurioita niin helposti pääse syntymään. Tuuletusrako syntyy helpommin ja vähemmällä puulla juuri vaakaverhouksella, joka tarvii taakseen vain pystykoolauksen. Pystyverhous vaatii pysty- ja vaakakoolauksen että ilmarako saadaan aikaiseksi.
Kiinnitin huomiota mainintaasi syvänteistä kivijalan ympärillä. Tuo ei kuulosta hyvältä ratkaisulta - sade- ja sulamisvesien takiahan maan pitäisi viettää poispäin rakennuksesta.
Näkökysymyshän tuo on koska vaakalaudoitus on ruma.
Riippuu talosta ja ympäristöstä kumpi sopii paremmin. Mutta tuo mitä aloittaja tuntuu suunnittelevan että laittaa vain alaosaan vaakalaudoituksen on kyllä minustakin ruma ratkaisu. Ja aina jos pientaloissa samoihin seiniin sekoitetaan pysty- ja vaakalautaa. Saumakohta on myös rakenteellinen epäjatkuvuus- ja ongelmakohta, voi tulla helpommin lahovauriota.
Hirsimökki? Niissä puuverhous kai usein on pystyssä, helpoin/halvin tehdä kun tulee suoraan kiinni hirteen. Tippanokka laudan alapäässä lisää käyttöikää.
Pystylaudoitus pysyy kunnossa jos alapää on riittävän korkealla maasta ja se on viistetty 'tippanokaksi'. Maalauskin pitää olla kunnossa.
Ehdottomasti vaaka, koska siihen ei tikat tee reikiä.
Siis aloittajalle on suuri ongelma ulkovuorauksen vaihto sadan vuoden välein ??
Jokainen ymmärtää lukemansa näköjään eri tavalla. Missä kohtaa kirjoitusta tuo ongelma mainitaan?
Vaakalaudoitus voi pitää vettä paremmin kun vesi ei pääse valumaan lautojen välistä raoista alas.
Pystylaudoituksessa vesi valuu paremmin pois puun syiden suuntaan, vaakalaudoitus taas vaatii päällekkäisten lautojen asentamista kulmaan tai laudan muokkaamista paneeliksi, jotta sama vedenpitävyys saavutetaan.
Kirvesmies-pappani rakensi 40-luvulla pystylaudoituksen joka on täydellisessä kunnossa, ei ole edes tarvinnut maalata liki 30 vuoteen. On toki ihan reilusti matkaa maahan, paikoin yli 50 cm
Jospa 100v sitten ei ollut saatavilla vinovuorilautaa tai muuta pontattua? Vaakalaudoitus kenttäsirkkelilaudasta on tylyn näköinen. Pystylaudoutuksessahan tyypillisesti lyötiin laudan pystysauman päälle rima, vaakalaudoituksessa lopputulos olisi erittäin omituinen.
Tämä vaikuttaa aiko loogiselta selitykseltä.
Voisi myös ajatella, että vaakalaudoituksessa on tippanokkia joka vaakarivillä ja pystylaidoituksessa vain lautojen alapäissä.