rakkaus satuttaa

sama juttu mulla..vituttaa kun olen niin hyvä kuin vain voin olla, niin kiltti ja huomaavainen tai ainakin yritän. sitten on näitä kusipäitä jotka haluu vaan naida muijia ja kierrättää niitä kuin paperia. pitäiskö täs sit ruveta sikailemaan kun ei kukaan arvosta enään muuta jätkissä kuin machomaisuutta ja 'playa' asennetta..

Niin se on elämä pitäski elää tunteella.Kaikki ei vaan osaa...Kyllä sä varmasti vielä löydät sen oikean rakkautes,joka välittää sinusta.Eikä pelkää näyttää tunteitaan.Älä vaivu masennukseen vaan koita jaksaa.Oikein ihanaa rakkauden täyteistä kevättä!!

moivaan!
mulla on vähä samanlainen ongelma ku sulla..mä oon taas likka joka elää tunteella, ja haluu näyttää toisillekki kuinka paljon välitän ,mut kas kummaa eipä ketään kiinnosta..me ollaan todellaki samassa asemassa..jos haluut kirjotella niin pistä postia os:[email protected]

mä tiedän miltä se tuntuu jos ite rakastaa mut on kuitenki toiselle vaan yks niistä kymmenistä.
on mielettömän ihana jos jätkä pystyy ihan tunteella ja tosissaan sanomaan et rakastaa.siis et se tosdella tarkottaa sitä..ku niitä tollasia tapauksia äkyy olevan kovin harvassa..vaikka ei siinä,on niitä likkojaki paljo jotka alkaa vaan ihan muuten vaan.
mä en ite pystys alkaan kenenkään kaa,jollen mä tietäs sydämessäni et todella rakastan sitä..
ja mulle on ehdottoman tärkeetä et se jätkä tuntee samoin.,,ois tuskasta jos tulis vaan hyväksi käytetyksi..
mä nostan hattua sulle joka pystyt ajattelemaan tunteilla..mut mä pyydän,älä rupee sellaseks ku moni jätkä ja likka on..siitä seuraa vaan niin paljo tuskaa.!!!!!!
mä toivon sydämeni pohjasta et sä vielä joku päivä löydät unelmies naisen joka kaipaa sun tunteitas..mä olen ite monien tuskasten vuosien jälkeen löytänyt oman kultani käsiini ja tiedän että se oli kaiken tämän arvoinen.
tzemppiä vaan, ole rohkeasti oma itsesi ja uskalla rakastaa,vaikka mä tiedän että se voi olla vaikeeta!!!!!!!

Sä olet täysin oikeessa, oikeen sattuu kun ajattelee tätä yksinäistä elämää. Ei ole minkäänlaista loppua näköpiirissä. Mä olen pikkuhiljaa luopunu toivosta, en mä halu olla ördäävä kusipää mutta siinä on vaihtoehtona elinikäinen yksinäisyys. Mä mietin et jos on kaks vaihtoehtoo valittavana ni se en ole minä jonka joku valitsis. Miks olisin, mähän haluaisin vaan antaa itteni, rakkauteni, välittämiseni, huolenpitoni... osan mun pienestä elämästä. Eli ne asiat joilla ei taida tehdä paskan vetaa, se on niin, että ei noita kukaan halua ainakaan multa. Parhaiten tästä lopulta selviää kun ei liikaa mieti sitä mistä jää paitsi. Täytyy keskittyä kylmän maailman todellisuuteen joka on tarkoitettu elettäväksi ilman rakkautta siis mun kohdalla. Mut hei! Kevät tulee nyt on taas se aika kun ei mietitä sitä mitä talvella vois kullan kanssa tehdä on tullu aika unelmoida siitä mitä vois sen kullan kanssa keväällä tehdä. Joten hyviä haaveita.

Älä vaan muuta itseäs muiden takia...! Hyväks käyttäminen on julmaa, en ikinä haluais sen tapahtuvan mulle enkä että itse lankeaisin käyttämään jotain hyväksi...Mä olen puoli tunteellinen...mä todella haluaisin näyttää välittämiseni ja rakkauteni, mutta mä en osaa! ehkä siihen mun ainoa tähän astinen vakavasti otettava suhde kaatui...olin varovainen tunteideni suhteen, enkä läheskään näyttänyt mitä tunsin, enkä tehnyt mitä olisin sisälläni halunnut jotta hän olisi huomannut välittämisen...kyllä tietenkin kerroin kuinka välitän ja osoitinkin, mutta en tarpeeksi, enkä oikeastaan 'uskaltanut' heittäytyä hempeäksi...tunteeni eivät päässeet tarpeeksi valloilleen...haaveilen paljon ja olen ainakin mielessäni romantikko...olen aika nuori ja kokematon, mutta toivon että kokemattomuuteen tulisi muutos ja pystyisin avoimesti näyttämään tunteeni...minä pidän tunteikkaista jätkistä, haluaisin jonkun joka olisi hellä ja kiltti ja huomaavainen...ja jonka kanssa ei aina tarvitsisi tehdä jotain, voisi vaan olla lähekkäin...haluan myös että hän ei ole tylsä...ehkä tärkein asia on että hän saa minut nauramaan...ja tietenkin se että hän osoittaa tunteensa...