Mun yläkerrassa asuu äiti kahden lapsensa kanssa ja tuntuu kuin yläpuolella asuis isompikin porukka.
Lapset juoksee ja hyppii ihan jatkuvasti, ihan kun niitä ei vois kieltää. Niin minäkin kiellän omaa lastani juoksemasta sisällä. Tokihan lapset ríehaantuu välillä mut kun se on ihan jatkuvaa aamusta iltaa...tietty joskus on hiljasta kun ne ei oo kotona.
Lisäks äiti huutaa lapsille monta kertaa päivässä ja tosi rumasti, v.... kuuluu meille useasti. Lapset huutaa takas ja itkee kun meno oikein yltyy.
Tää mekkala alkaa usein heti aamusta, joskus kun sais nukkuu klo8 asti ni jo klo7 siellä juostaa ja huudetaan. Iltaisin nukkumaan meno kestää niillä joskus kolmekin tuntia...kuuluu nimittäin selvästi kun äiti käskee lapsia nukkumaan...ei taaskaan kovin kauniisti.
Viikonloppuisin kun ei oo töitä ois kiva nukkua pidempään mut turha toivo.
Ainoo pakokeino tätä meteliä on se et kun oon yksin kotona, lapsi ulkona leikkimässä yms. niin soitan radio melko kovaa...se peittää sen metelin kun tuntuu et katto tulee niskaan.
Tän äidin kans oon pari kertaa puhunu, tuloksetta. Ei kuulemma mahda mitään ku lapset tappelee keskenään...ehkä vois miettiä noita kasvatusta koskevia juttuja...huutamalla kun ei useimmitenkaan asiat selviä. Ja oikeesti sen pitäis tulla joskus kuuntelemaan meille miltä se kuulostaa kun lapset vetää lenkkiä edestakas kämppää...ehkä se auttais.
Oon todella kypsä tähän tilanteeseen, jo vuoden päivät tätä on kestäny...kyllä on ikävä edellistä naapuria...sekin lapsiperhe mut ihan eri maata.
Onkos kellään ollu vastaavanlaista tilannetta, mitä kannattas tehdä?
Lapset juoksee ja hyppii ihan jatkuvasti, ihan kun niitä ei vois kieltää. Niin minäkin kiellän omaa lastani juoksemasta sisällä. Tokihan lapset ríehaantuu välillä mut kun se on ihan jatkuvaa aamusta iltaa...tietty joskus on hiljasta kun ne ei oo kotona.
Lisäks äiti huutaa lapsille monta kertaa päivässä ja tosi rumasti, v.... kuuluu meille useasti. Lapset huutaa takas ja itkee kun meno oikein yltyy.
Tää mekkala alkaa usein heti aamusta, joskus kun sais nukkuu klo8 asti ni jo klo7 siellä juostaa ja huudetaan. Iltaisin nukkumaan meno kestää niillä joskus kolmekin tuntia...kuuluu nimittäin selvästi kun äiti käskee lapsia nukkumaan...ei taaskaan kovin kauniisti.
Viikonloppuisin kun ei oo töitä ois kiva nukkua pidempään mut turha toivo.
Ainoo pakokeino tätä meteliä on se et kun oon yksin kotona, lapsi ulkona leikkimässä yms. niin soitan radio melko kovaa...se peittää sen metelin kun tuntuu et katto tulee niskaan.
Tän äidin kans oon pari kertaa puhunu, tuloksetta. Ei kuulemma mahda mitään ku lapset tappelee keskenään...ehkä vois miettiä noita kasvatusta koskevia juttuja...huutamalla kun ei useimmitenkaan asiat selviä. Ja oikeesti sen pitäis tulla joskus kuuntelemaan meille miltä se kuulostaa kun lapset vetää lenkkiä edestakas kämppää...ehkä se auttais.
Oon todella kypsä tähän tilanteeseen, jo vuoden päivät tätä on kestäny...kyllä on ikävä edellistä naapuria...sekin lapsiperhe mut ihan eri maata.
Onkos kellään ollu vastaavanlaista tilannetta, mitä kannattas tehdä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
hei vaan!!!
Olen yksin kahden lapsen kassa asumme kerrostalossa.
Nuoremmalla tytöllä on infektio-asma ollut syntymästään.
Taudin kuvaan kuuluu yskiminen ja liman oksentelu tietty tämä pikku-neiti pelkää oksentelukohtauksia.
Niin pelkää naapurikin.
Pari viikkoa sitten olivat poliisit oven takana koska naapuria "pelotti"lapsen itku,hän joutui soittamaan virkavallan meille koska lapsella "on suuri hätä."
Näytin lääkärin todistukset että tämä on tilanne.
Naapuri on ollut tietoinen sairaudesta, mutta hänen on pidettävä huolta koska itse äitinä en kykene moiseen hommaan.
Viime tammikuussa oli pakkasta eräänä päivänä -18c. eikö tämä pikku neiti saanut päähänsä ettei tarvitse Pakkashaalarin alle muuta vaatetta kuin vaipan ja t-paidan.
No "otteluhan " siitä tuli koska olin hieman eri mieltä neidin kanssa asiasta.
Jo tuli naapurista kommenttia kun en osaa lasta kasvattaa, vaan on jatkuva poru ja parku.
Otin yhteyttä isännöitsijään ja kuulustelin kuinka paljon täytyy meikäläisen kuunnella moista, hän lähetti kirjeen naapurin tädille.
Jos imuroin kello 15.30 tavallisena arkipäivänä niin täti hakkaa kattoonsa eli minun lattiaan koska häiritsen häntä.
Nyt on niin paljon haukuttu yh-äitejä että on pakko ottaa kantaa.
Olisikohan meillä helpompaa jos hommaisin miehen, mitä en tarvitse.
Miksi en saa olla rauhassa lasteni kanssa, en ole ikinä puuttunut naapureideni asioihin, ja toivon todella että saisin olla rauhassa myös itse.
Minäkin olen tällainen kunnollinen, omillani toimeentuleva yh-äiti. Monet kerrat olen kokenut olevani naapureiden silmätikkuna. Minä en juo, en polta, lapseni ovat aina ollleet sellaisia kiltin ja normaaliriiviön välimaastossa olevia. Nyt he tosin jo ovat 17 ja 13. Olen usein ihmetellyt joidenkin ihmisten asennetta. Lapsellani oli kerran opettajakin, josta oli selvästi havaittavissa asenne: pakkohan lapsessa on jotain vikaa olla, kun äiti yh. Se tuntui jopa hullunkuriselta. Olin aivan varma, että ko. opettaja itse ei ainakaan kunnollisempaa elämää voinut elää kuin minun perheeni. En juo ja kapakassa käyn n. 2 krt/vuosi. Miehetkin olen pyrkinyt pitämään muutaman kilometrin päässä kodistamme ; ), ettei tule ilkeitä juttuja.
MUTTA vasta nykyään olen oivaltanut, että MITÄ JOS on niitäkin, jotka olisivat kateita yh:lle. Esim. lapsettomat pariskunnat voisivat sitä olla. Toisaalta esim. ihmiset, jotka eivät uskalla itse erota vaikka aihetta voisi hyvinkin olla.
Olen mielestäni selvinnyt hyvin lasteni kasvatuksesta. Se on ilmeisesti se paras "kosto" ilkeiden ihmisten kommenteille.
Onko se puutteessa oleva pillu niin tärkee että täällä valitatte. Hoitakaa toukkanne kun sen kunnon miehenne apu ei kelevannu. Äliskkää keskenännit....
Pyydän anteeksi sinulta joka kutsuit minua puutteessa olevaksi pilluksi.
Lasteni isä jäi rattijuopon alle 2 vuotta sitten oli 3 kuukautta koomassa ennen kuolemaansa.
Olen yrittänyt parhaani mukaan selittää tytöille miksi heillä ei ole isää niinkuin naapurin lapsilla on.
Jos en halua tavata ketään muuta miestä niin eiköhän se ole minun asia.
Olen päättänyt että pystyn ja aion hoitaa lapseni ilman isäpuolta,onko sekin väärin.
Ehkä sinun kannattaisi miettiä muutaman kerran ennenkuin typerän suusi aukaiset???
taas järkevä ja aikuismainen kommentti..Jatka samaan malliin,mut pidä noi kommenttis ominas...Vähä patoutunu vanha ukko taas vauhdis kun ei oo kelvannu kellekkään..
vielä haluaisin kertoa.Meillä on koira janka vien aamuisin pissalle olen 15 minuuttia poissa kotoa lapset katsovat pikku kakkosta sen ajan.
Tuli toinen naapuri joka ilmoitti aivan suoraan miten huolissaan on koska lapset ovat yksin kotona.
Tämä kyseinen naapuri on naimisissa kuuden lapsen äiti kaikki lapset ovat otettu huostaan syytä en tiedä eikä se asia minulle kuulukkaan.
Neuvolassa olen jutellut neuvola-tädin kanssa asioista helpottaa kun on joku kenen kanssa jutella.
noinhan se yleensä käy kun ei pidetä housuja jalassa,kyllä sitten on jos jonkinlaista ongelmaa
Tuntuu nykyään olevan trendinä, että kakaroita ei saada kuriin. Puhuvat tosi törkeästi vanhemmille ihmisille. Ihan kuin niitä mamman pikku pullamössöjä ei sais komentaa ollenkaan.
Tai sitten komennetaan alvariinsa, mutta ei katsota, että homma myöskin toteutuu.
Ei kait tossa muu auta kuin että muuta maalle tai hanki häätö yläkerran asukkaille.
Samaa mieltä. Kakarat pyörittää nykyään perheiden elämää. Mitähän niistä tulee isona...
Meiiä sattui kiva tapaus vuosi sitten.
Ollan nelihenkinen perhe 8ja 5 vuotiaat lapset.
Herättiin lauantai aamuna huutoon kello 04.30
kun naapurin setä siis aikuinen mies tuli kotsaan.
Huuto kuului että vaimo on huora, sen jälkeen kiltti ja asiallinen aikuinen meni kotiin,ensin hajosi keittiön ikkuna, mikro lensi pihalle sitten alkoi olohuoneen tyhjennys.
Parvekkeelta kaikki alas nojatulit sun muut,
lasin sirpaleita oli piha täynnä olin huoltomiehen kanssa siivoomassa,pelkäsin ettei koirani astu lasinsirpaleihin.
Nuorempi "kakara"ei ole nukkunut omassa sängyssään tämän tapahtuman jälkeen.
Painajaisia ollaan nähty monet yöt mutta koska en saa kakaroitani kuriin ja ilmoita heille että mistään ei valiteta etteivät naapurit "aikuiset fiksut häiriinny"olemme hiljaa.
Nyt tämä kakara otti "ottelun pihalla " hiekkalapiosta naapurin lapsen kanssa kello 13.30 "suunnilleen" tuli valitus koska lapsesta lähtee liian kova ääni.
Täytyykö jatkaa kertomista?
Mintsu hyvä.
Oletko koskaan ajatellut muuttavasi paikkaan jossa ei ole naapureita???
pirussa Mintsun pitäisi muuttaa pois, kun metelöijä on hänen naapurinsa? Senhän se kuuluisi parantaa tapansa tai muuttaa pois, mikäli ei osaa kerrostalossa asua.
Toki on luonnollista, että lapsiperheestä lähtee ääntä, mutta voi ne lapset silti kasvattaa kerrostaloasumiseen - toiset huomioon ottavaksi! Meidänkin yläpuolella asuu juuri tuollainen öykkämöykkäperhe kuin Mintsulla, ja tiedän kuinka rasittavaa se on. Lisäksi vielä siirtelevät huonekaluja joka päivä (en tosiaan tiedä muuttavatko järjestystä yhtenään, vai ovatko lapset asialla) lattiaa pitkin hiissaamalla -> karmea ulina. Ja elukatkin vetävät rallia etenkin iltaisin ja öisin.
Oman lapsen olen opettanut pienestä pitäen ottamaan naapuritkin huomioon, mm. olemaan juoksematta ja hyppimättä sisällä - niiden paikka on ulkona. Samoin kiljuminen ja huutaminen on kiellettyä. Jotkut eivät vaan enää osaa - tai vielä pahempaa - edes yritä kasvattaa lapsiaan, vaan antavat tehdä niiden mitä lystää, eivätkä välitä vittujakaan häiritseekö se muita. "Ovathan minun lapseni niin ihania, ettei se haittaa vaikka niistä lähtee vähän ääntäkin..." -asenteella.
Naapurin emännälle olen sanonut asiasta, mutta mitään ei ole vuosien aikana tapahtunut, lupauksista huolimatta. Päinvastoin homma tuntuu pahenevan vuosi vuodelta. Viime aikoina olenkin ruvennut maksamaan potut pottuina, lähinnä musiikki- ja leffaharrastuksemme merkeissä. Sitä paitsi niillä on hyvä peittää naapurin eukon karjunta ja kiroilu :)
Haluaisin nyt kaikilta kysyä neuvoa mitä tekisin.
Juuri tämä kun naapurin setä saa kännipäissään hajoittaa kaikki ikkunat aamuyöstö,herättää koko talon, meillä menevät lapset yö-unille 19.30 joka ilta,jos he voivat pahoin asiasta,vika on lapsien ei missään nimessä aikuisen miehen.
Nyt on joku "viisas"sitä mieltä että lasten paikka on ulkona.
Laitanko heille teltan pystyyn lähi-metsään että saavat nukkua yö unensa ilman että "häiriintyvät"ja itkevät kun naapurin setä saa sätkyn?
Siitä seuraa se että saa lastensuojeluviranomaiset kimppuni koska ole jättänyt lapseni heitteille,ja mitä siitä sitten seuraa?
Vastaappa tähän kun olet niin hyvin asioista perillä.
Aikuiset saa kännätä ja meuhkata mutta kun on muksuista kyse niin...
Koiramme on nyt 9v. vanha ,kolmena kesänä on tassu tikattu koska en ole "pystynyt"huolehtimaan ja katsomaan kun on astunut rikottuihin kaljapulloihin.
Koiralta tuli ripuli kakka jalkakäytävän viereen,kun ei ehditty metsään.
Sain kuulla minkä takia annan koirani paskoa ihmisten läheisyydessä?
Kysyin henkilöltä monta tikkiä on hänen jalkoihinsa laitettu sen takian kun astunut koirani sontiin?
En saanut vastausta.
Soita poliisi paikalle kun naapurisi möykkää. Jo hiljenee. Samalla opoetat lapsillesi että virkavalta valvoo ja jos lakia rikotaan poliisi tulee ja vie putkaan.
Meillä yläkerta on suunnilleen samanlainen, kaikkine herkullisine lisukkeineen vielä siihen päälle. Oikea ovisilmäkyttääjän unelma. Kyllästyin kyttäämään sitä miesten ramppaamista joka aamupäivä ja viikonloppuöisin. Tiedän tosiaan mitä siellä tapahtuu ja joudun "osalliseksi" halusin tai en.
Pakenimme viime viikonloppuna toiseen asuntoon naapuria, että saisi kerrankin makeat yöunet ilman häiriötä. Mutta kävi sielläkin kurjasti - seinänaapurin humalassa olevan akan nalkutus kuului läpi yön. Huusi miehelleen lähes taukoamatta yhdeksän tuntia - ja vielä puutalossa. Meteli päättyi vasta seuraavana aamuna yhdeksän jälkeen, kun heidän parisänkynsä alkoi jyskyttää seinään.
Olen kovan kohtalon lapsi, kun ei ole paikkaa, minne paeta seinän takana nalkuttavia naapurin ämmiä. Ja niistä jalkojaan jumpsuttavista lapsista, luulen ettei minunkaan kohdalla sanomiseni paljoa vaikuttaisi jokapäiväiseen aamumetakkaan, vaikka kyse onkin vain yhdestä lapsesta ja äidistä - ja remuavasta koirasta.
Tee ilmoitus sosiaaliviranomaisille,se kyllä uskoakseni rauhoittaa senkin perheen.On kokemusta. Jouduin puuttumaan alkoholistin perheen lapsiin,kun ne talvella juoksivat alasti,eikä perhe välittänyt
Tuohan se on ratkaisu kaikkeen. Ei perheen tarvi olla väkivaltainen ja huutamista pitävät nekin, jotka eivät lapsia ole hankkineet. Ihmeellistä touhua. On monia asioita, joiden vuoksi voi olla ääntä enemmän: väsymystä, sairautta, ylivilkkaaksi diagnosoitua ym.ym. Silti siinäkin perheessä, jossa ääni- ja liikeongelmia löytyy voi löytyä myös välittämistä ja rakkautta. Kaikki kun ei ole kusi sukassa vaan voivat omata enemmän etelämaalaisen temperamentin suomalaisuudestaan huolimatta. Alkaa mennä liian pitkälle tollaset tosta noin vaan ilmoittelut. Häpeisit!
Jossain Italiassa, jossa perheet vielä ovat melkoisen yhtenäisiä ja kiintyneitä toisiinsa voidaan hutkaista takapuolelle ja kieli kalkattaa tarpeen vaatiessa. Mitähän siellä digattais ajatuksestas, että soitelkaa sossuun vaan. Voi juma sun laistes idioottien kans. Elä ja anna saakeli toistenkin elää. Kyllä todelliset hädät on jossain muualla. Yleensä ne tapahtuu ns. pimeässä ja kaikessa hiljaisuudessa, kun pidätelty aggressiivisuus tulee purkautumaan jossain vaiheessa ulos ja paljon rajummin kuin muksujen juoksemiset ja vittu-sanojen kuulemiset koskaan voivat olla. Siinä voidaan jo viedä ruumisautolla naapurin lasta pois, joten jotain rajaa teidänkin nirppanokkien ja viisastelijoitten mahdille määrätä muiden ihmisten elämästä. Sä voit mennä vaikka vanhainkodille keinustuoliin keinuttelemaan ja rauhaas hakemaan. Elämään kuuluu ääni ja välillä sanailu, jossa ei ruusun tuoksut leijaile!