Viikolla uutisoitiin siitä, että syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen ko. lafkan asiassa, eli todettiin, että mitään rikosta ei ole tapahtunut.
Toiminta katsottiin lailliseksi sillä perusteella, että pysäköintimaksu perustuu hiljaiseen sopimukseen. Lisäksi katsottiin, että sopimuksen syntymisestä ja rikkomuksen seurauksesta oli tiedotettu riittävän selkeästi (kyltit).
Mielestäni yksi homma kuitenkin kusee: sakot peritään auton omistajalta eikä kuljettajalta, vaikka kuljettajahan sen pysäköi. Mielenkiintoista, mitä mieltä esim. kuluttajanvalituslautakunta on asiasta. Tiettävästi ei vielä ole heiltä tullut virallista kannanottoa.
Toiminta katsottiin lailliseksi sillä perusteella, että pysäköintimaksu perustuu hiljaiseen sopimukseen. Lisäksi katsottiin, että sopimuksen syntymisestä ja rikkomuksen seurauksesta oli tiedotettu riittävän selkeästi (kyltit).
Mielestäni yksi homma kuitenkin kusee: sakot peritään auton omistajalta eikä kuljettajalta, vaikka kuljettajahan sen pysäköi. Mielenkiintoista, mitä mieltä esim. kuluttajanvalituslautakunta on asiasta. Tiettävästi ei vielä ole heiltä tullut virallista kannanottoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eiköhän joku vie asian loppuun asti, eli viimekädessä punnitaan keneltä sitä maksua aletaan perimään; vastaavuus mielestäni aivan samanlaista, kuin poliisien sakottaminen kameran kuvien perusteella.
>>vastaavuus mielestäni aivan samanlaista, kuin poliisien sakottaminen kameran kuvien perusteella.
Käytännössä ei voi periä oikeusteiste, joten sakon voi jättää maksamatta ilmoittamalla, ettei muista kuka oli kuski.
Toiminta leinee olevan rikosoikeudellisessa mielessä laillista, mutta ilmeisen harmaalla alueella. Siviilioikeudellinen puoli taas on vähintäänin areveluttavaa. Kuningaskuluttaja on ansiokkaasti käsitellyt aihetta ohjelmassaan: Pitääkö yksityiset parkkisakot maksaa?
Parkkisakkoja ovat perinteisesti jakaneet poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta niin tiealueilla kuin kauppakeskuksissa. Maksutkin ovat tipahtaneet valtion tai kuntien kirstuihin. Nyt Suomessa yksityiset valvontamaksut, eli kansankielellä yksityiset parkkisakot, ovat saaneet monen naaman venähtämään. Voiko niitä jakaa kuka tahansa? Ja pitääkö ne maksaa?
Vantaalaisessa kauppakeskus Tikkurissa autoilija saa pysäköintimääräysten rikkomisesta ikkunaansa yksityisen firman kirjoittaman 40 euron valvontamaksun.
Samaisessa rakennuksessa työskentelevä Vantaan kuluttajaneuvoja on seurannut maksujen antamista aitiopaikalta.
- Sanoisin, että se on vaikuttanut tehokkaalta. Seuraan tästä ikkunasta päivittäin toimintaa. Nuori nainen kiertää välillä useita kertoja tunnissa ja laputtaa pysäköityjä autoja, kuluttajaneuvoja Mikael Lehtonen kertoo.
Kauppakeskus Tikkurille tai muille helsinkiläisen parkkifirman Parkcomin asiakkaille pysäköinninvalvonta on ilmaista. Rahansa yhtiö kerää väärinpysäköineiltä autoilijoilta. Siis mitä enemmän maksuja, sitä parempi tulos.
Yhtiön toimitusjohtaja ei kuitenkaan myönnä, että yksityiset parkkipirkot ahkeroisivat provikkapalkalla.
- Sanotaan, että muiden ihmisten palkkausasioita ei pitäisi ehkä julkisuudessa kommentoida, Parkcomin toimitusjohtaja Mauno Lehtonen toteaa.
Kauppakeskuksen johtaja on puolestaan ollut tyytyväinen yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Hänen mielestään yhteistyö sen kanssa on ollut vaivattomampaa kuin kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa. Myös viereisen juna-aseman asiakkaiden virheellinen pysäköinti on vähentynyt.
- Enää ei parkkihallia käytetä liityntäpysäköintiin eikä ympäröivien liikkeiden tai toimistojen autoille. Täällä pysäköivät oikein ne, jotka haluavat asioida kauppakeskuksessa tai jotka ovat vuokranneet pysäköintipaikan, kauppakeskus johtaja Olli Lehtiaro tuumii.
Pysäköintiyhtiö Parkcom valvoo noin 20 kohdetta pääkaupunkiseudulla. Niiden joukossa on liikeparkkeja, yksityisiä pihoja tai esimerkiksi valtionyhtiö Senaattikiinteistön muutamia pysäköintialueita. Toinen niistä sijaitsee Pasilan virastokeskuksessa ja toinen Kuluttajaviraston pihalla.
Entä jos ei maksa?
Etenkin Vantaalla autoilijat ovat hämmästelleet uutta järjestelmää.
- Kysymys on kuulunut usein, entä jos valvontamaksua ei maksa. En ole osannut vastata siihen, koska Parkcom ei ole vastannut, keneltä he aikovat periä, jos sitä ei maksa, kuvailee kuluttajaneuvoja Mikael Lehtonen.
Tähän kysymykseen kilpistyykin yksityisten parkkisakkojen ongelma.
Totta kai parkkifirmasta kannustetaan maksamaan perinnän uhalla, mutta toimitusjohtaja ei osaa vastata, keneltä maksu lopulta peritään. Onko se autonomistaja, sen haltija vai ajaja? Pelkältä autolta sitä tuskin voi periä.
- Se riittää meille, että auto on siellä paikalla. Tämä auto valokuvataan todistusmateriaalin saamiseksi. Tälle autolle kirjoitetaan valvontamaksu. Kuten mainitsin meidän asianajajamme selventävät, keneltä maksua lähdetään viime kädessä perimään, sanoo Parkcomin toimitusjohtaja Mauno Lehtonen.
Keneltä sitä sitten voidaan periä?
- Sitä vastausta tässä odotetaan kovasti. Aloitamme perinnän, kun tuo vastaus saadaan, Mauno Lehtonen jatkaa.
Kun laputetut autot kuvataan, niistä kertyy yhtiölle aikamoinen tietopankki. Muodostavatko ne sitten henkilötietoineen oman rekisterinsä autonomistajista?
- Vielä emme ole perustaneet tällaisia. Sovimme tietosuojavaltuutetun kanssa näistä asioista, parkkifirman toimitusjohtaja tuumii.
Perintätoimiston entiselle maajohtajalle on vaikea kysymys perinnästäkin: kuinka suureksi valvontamaksu perintäkuluineen voi kiivetä suurimmillaan?
- Nyt on näin, että en valitettavasti tunne perintätoimistojen palkkioita, mitkä ne ovat. En pysty yksiselitteisesti sanomaan, minkä suuruiseksi se voi nousta, Mauno Lehtonen miettii.
Ulosottoon maksut eivät vie eikä niistä tule vielä merkintää luottotietoihin, koska parkkifirma Parkcom tai sen laputtamat autoilijat eivät ole testanneet maksuja tuomioistuimessa.
Toistaiseksi Kuluttajavirastossakin kummastellaan, pitääkö ne maksaa. Valvontamaksuja jaetaan siis koko ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole. Parkkifirma selvittelee avoimia kysymyksiä ensi viikolla Kuluttajavirastossa.
”Kaikki mikä säätelemätöntä on laillista”
Koko vyyhti kiertyy lopulta siihen, onko yksityinen pysäköinninvalvonta laillista. Sekavan tilanteen myöntää Parkcomin toimitusjohtajakin.
- Sanotaan näin, että tätä aluetta ei olla lainsäädännöllä säädelty. Mutta kaikki se, mikä on lainsäädännöllä säätelemätöntä, on laillista, tulkitsee toimitusjohtaja Lehtonen.
Mutta viranomaisten tulkinnat pysäköinninvalvonnasta vaihtelevat.
Vantaan kihlakunnansyyttäjä katsoi huhtikuisessa syyttämättäjättämispäätöksessään, ettei Parkcomin työskentelytavoissa ole mitään huomautettavaa yksityisoikeudelliseen sopimukseen vedoten. Hänen mukaansa hiljainen sopimus syntyy siis, kun autoilija ohittaa pysäköintialueelle ajaessaan parkkifirman pysäköintiehdot.
Sisäministeriöstä puolestaan kuuluu arvostelua, että yksityiset valvontamaksut muistuttavat viranomaisten jakamia pysäköintivirhemaksuja.
- Se on itse asiassa aika ovelasti mietitty, koska se on samansuuruinen kuin pysäköintivirhemaksu. Henkilölle, joka tietää tehneensä pysäköintivirheen, vaihtoehdot ovat joko virallinen pysäköintivirhemaksu tai tällainen valvontamaksu. Ihminen on ikään kuin puun ja kuoren välissä, sanoo ylikomisario Heikki Seppä poliisiosastolta.
Seppä viittaa tieliikennelakiin ja toteaa, että maksuja voisi antaa ainoastaan poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta niin yleisillä kuin yksityisillä alueilla.
- Kyllä valvonnan tällaisessa valtiossa kuin Suomi pitää olla viranomaisilla ja siihen pitää olla lailliset muutoksenhakukeinot, hän toteaa.
Parkcomin toimitusjohtaja hakee mallia muista pohjoismaista.
- Muissa pohjoismaissa on ollut vastaava tilanne. Sittemmin vuosien kuluttaja tämä (yksityinen valvonta) on säädetty lailla. Nykyään esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa tämä on lailla säädeltyä toimintaa. Yksityinen pysäköinninvalvonta on rinnastettu kunnalliseen pysäköinninvalvontaan, Mauno Lehtonen vertaa.
Näyttää siis siltä, että kuka tahansa voi perustaa parkkiyrityksen. Tai onhan näin ollen kotoinen kenttä avoin ulkomaisille suurille valvontafirmoille. Tai voisihan yritys rapsauttaa omakotitalon pihasta valvontamaksut, kunhan kylttimerkinnät ovat kunnossa.
Valvonta-ajatukset voi tulkita äärimmilleen.
- Erilaisia valvontamaksuja yksityisten alueiden käyttämisestä voidaan loppujen lopuksi määrätä vaikka kuinka paljon. Ääriesimerkki on se, että tavaratalon ovella on kyltti, että puhdista jalat. Jos menet likaisin jaloin sisälle, siivousmaksu on viisi euroa, ylikomisario Seppä kärjistää.
Tulkinnat lainehtivat tasan siihen asti, kunnes saadaan tuomioistuinpäätös yksityisistä parkkisakoista tai kunnes lakia pysäköinninvalvonnasta täsmennetään.
Helpoin tapa välttää yksityisiä valvontamaksuja on siis pysäköidä oikein.
Annukka Roininen / Kuningaskuluttaja (TV1 12.5.2005)
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1010