Käveleskelin tuossa istutetussa männyntaimikossa (noin 8-metrisiä) ja kyllä silmiinpistävää oli runkojen kierous. Melkein oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että rungot olivat läheltä tyveä ainakin jonkin verran kieroja.
Joten saako istuttamalla ylipäätään suoria puita?
Joten saako istuttamalla ylipäätään suoria puita?
Vastaukset 12
Vanhimmat
siinähän se männyn istutuksen virhe tehdään et niitä on istutettu aikanaan, liian hyville maille,nykyään jo osataan valita paremmin. männystä saa hyviä jos ei istuta liian reheville maille.
Tuo maasto, missä ko. taimikko on, kasvaa lähinnä kanervaa ja osin heinää ja aika kuivahkoa se on. Mikähän maastotyyppi olisi kyseessä? Sijaitsee K-Pohjanmaalla.
En ole mikään metsäammattilainen, mutta kyllä minusta kyseinen maasto olisi esim. kuuselle aika kuivaa. No täytyy käyttää joskus ammattilaista paikalla. Kyllähän tuossa suoriakin puita joukossa on, joten aivan toivottomalta se ei näytä, mutta parempiakin taimikoita olen nähnyt.
Otitpa tärkeän asian puheeksi!
Tämmöisestä asiasta ei yleensä voida puhua, kun "ammattimiehet" luokittelee sen "provoksi"?
Kasvupaikan lisäksi on vaikutusta siemenen perimällä. Aiemmin käpyjen keruuta ei kontrolloitu sanottavasti ja "räkämänniköistä" oli mukava kerätä käpyjä ja niitä oli vielä runsaastikin?
Itsellä on paksuoksaista kiikkutuolin jalasmänniköä, jota valtiojohtoinen "kolhoositalous" on istututtanut.
Noin 10 vuotta sitten sain poikani tuoman männyntaimen, kun he oli tutustuneet taimitarhaan, jossa oli todettu, että tällä männyllä on hyvä perimä?
Laitoin sen kasvamaan rehevään vastaavaan paikkaan, missä räkämännytkin kasvaa vieläpä pellon puolelle, missä sillä on tilaa kasvaa..
Mänty on kasvanut pituutta noin 40cm vuodessa. Oksat on lyijykynän vahvuisia ja alle metrin pituisia pisimmätkin ja alimmat kuivuvat. Pituutta noin 5 metriä.
Siinä paikassa vanhanlaisen männyn oksat olisi jo parimetrisiä ja 5cm paksuja.
Olenkin kysellyt kuka maksaa huonon männyn levittämisen vahingot metsänomistajille, eikös se ole kohtuullinen kysymys?
Perimällä on erittäin suuri merkitys männyn laadulle - lähes yhtä suuri kuin kasvupaikalla. Itse en koskaan istuttaisi metsääni itse kerätyistä siemenistä kasvatettuja taimia, kun tarjolla on kuitenkin kymmenien tuhansien puiden joukosta valittujen huippulaatuisten pluspuiden jälkeläisiä. Jalostetusta siemenviljelysiemenestä kasvatetut taimet ovat siis erittäin kannattava investointi tulevaisuuteen.
Männyllä on kuitenkin aina syytä valita sille sopiva kasvupaikka, oli taimien perimä miten hyvä tahansa.
Ennen käytettiin männynistutuksessa paljon paljasjuuritaimia. Lieneekö sillä osuutta asiaan. Nykyään käytetään pottitaimia. Olisi kiva kuulla mitä mieltä ihmiset ovat näistä pottitaimilla istutetuista männyntaimikoistaan.
Kyllähän jos on itsellä "rotu" männikköä kannattaa ottaa sieltä siemenet.
Kymmeniä vuosia istutettiin MHY:n avustuksella, puolipakolla mäntyjä joista tuli "räkämäntyjä", joten sekaan voi lipsahtaa kerääjille myös sellaista käpyä.
Taimikauppahan on bisnestä ja tuloksen näkee vasta kymmenien vuosien kuluttua? Silloin ei paljon auta narista enempää, kuin nykyisistä "känttyrämänniköistäkään"
Kävin juuri viime perjantaina katsomassa yhden isännän -77 istutettua männikköä.Oksaa oli vaikka muille jakaa ja lenkoja joukossa niin ettei edes pöllipinoon kelpaa. Mutta kasvu oli hulppeaa.Kuutioita oli vajaa 300/ha.Mietittiin mitä tehdään ja päädyttiin että harvennus heti ja avohakkuu n.15-20 vuoden päästä ja kuusta tilalle.
Oksat karsiutuu ihan asiallisesti kunhan puut kasvavat isommiksi ja niitä vääriä voi pistää harvennuksessa propsiksi jolloin tukkipuut ovat virheettömiä. Ei kannata laittaa koko metsää kumoon ensiharvennuksessa koska siitä tulee erinomaista tukkimetsää aikanaan. Jos joku lenko jää kasvamaan niin siitä propsi tyvestä ja sitten vasta ensimmäinen tukki.
Noista tukeista saa saman kuutiohinnan kuin kaikista muistakin ja ratkaisevasti lyhyemmällä kiertoajalla.
Tuo chester1:n mainitsema puumäärä tuntuu kyllä uskomattoman kovalta. 28 vuotiaassa männikössä 300 m3/ha.. Missäkähän päin Suomea tämmöistä metsänkasvua esiintyy? Sitäpaitsi tiheys täytyy olla tosi korkea ja siten läpimitta pieni. Uskotko että 20 vuoden päästä riittää lpm uudistushakkuuseen koska ikä ei ainakaan riitä..Tietenkin jos laatu on niin huonoa niin voihan sen perusteella sitten uudistaa..Niin ja ei varmaan pöllipinoon kelpaa mutta kokeileppa sullipinoon:)
25-v männyntaimikon tilavuus voi olla rehevillä paikoilla tuollaiset 150 m3 ja erityisen suotuisissa oloissa varmaan ylittääkin sen, joten kyllä se yllättävän vauhdikkaasti kasvaa. Kasvua tulee joka vuosi 10 m3 lisää. 28-v. männikön tilavuus voisi mielestäni olla ainakin n. 200 m3, mutta jos tämäkin on reilusti ylitettävissä, niin olisi mielenkiintoista kuulla hieman tarkempaakin tietoa metsiköstä.
Niin kyseinen kohde löytyy Lounais-Suomesta.Peltojen keskellä oleva saareke, joka on istutettu n. 3000/ha.
Maapohja luultavasti omt tai ainakin rehevä mt( varjostuksesta johtuen ei ollut paljon kasveja mitä katsella.Pohjapinta-ala 50,keskiläpimitta n.12-14cm.Tosin vaihtelua paljon ja pituus noin 12-13m. Maastotallennin laski n.300m3 ja tietsikka 292m3.Olihan kuviolla tietysti väljempiäkin kohteita.Ok, ei tollasia määriä viitsi suunnitelmaan laittaa mutta 230 m3 nyt ainakin.Uskon että 50-vuotiaana läpimitta lähentelee jo uudistuskypsän rajaa.Ja mielestäni voi uudistushakkuun perustella huonolaatuisuudella ja paikalle sopimattomalla puulajilla.Kyllä tämä laadussa oli keskimääräisiä rehevälle paikalle istutettuja männiköitä huonompi.
Näille hyväkasvuisille räkämänniköille näkee suosituksia, että ne kasvatettaisiin tuonne 50-55 vuoden ikään ja uudistettaisiin sitten. Uudistamisen saisi tehdä nopeamminkin, mutta se ei kannata, sillä 25-50 v. iässä männikön kasvu on parhaimmillaan. Kyseiselle metsiköllekin taloudellisesti järkevintä olisi luultavasti tehdä varsin pikaisesti yksi voimakas harvennus, jossa parhaat puut jätetään kasvamaan vielä 20 vuodeksi. Tällöin päätehakkuussa saadaan ainakin jonkin verran myös tukkia ja kannattavuus paranee.
Ohessa vielä linkki farmit-sivulle, jossa juuri tämän kaltaisesta asiasta on keskusteltu:
http://www.farmit.net/farmit/fi/04_metsa/01_kanavauutiset/991_Metsalehdenjuttu.jsp