Onko kaikilla ihmisillä oikeasti arvoa?

Anonyymi

Ihminen kuluttaa resursseja ja ei saa mitään hyödyllistä aikaiseksi. Onko tällaisella ihmisellä arvoa?

Kohta joku pastettaa tänne tukipuhelinnumeron, kertoo jeesustarinoita tai vastaa jotakin latteaa.

Jos ihan tylysti arvioidaan, niin eivät kaikki ihmiset ole arvokkaita.

31

59

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jokainen ihminen on arvokas.

      Masennus on sairaus, joka saattaa latistaa itsetuntoa, ja silloinhan tuntee itsensä arvottomaksi.
      Kun tuntee itsensä arvottomaksi, niin tulee ajateltua, ettei kukaan muukaan arvosta.

      Kukaan ei tuhlaa tai kuluta resursseja, jos toimii oman itsensä parhaaksi.
      Itsensä parhaaksi toimiminen sisältää esim. sen, että haluaa itsensä parempaan kuntoon, oli se sitten psyykkistä tai fyysistä.

      Mitään hyödyllistä on vaikeaa saada aikaiseksi, jos ei ole kunnossa, tai mahdollisuutta saada itseään kuntoon.

      Kun arvostat itseäsi, tulet huomanneeksi, että on muitakin jotka sinua arvostavat.

      • Anonyymi

        Vakavinkin rikosrekisterimerkintä poistuu ennen pitkää. Sen sijaan kerran annettu psykiatrinen diagnoosi ei poistu koskaan. Se on voimassa potilaan kuolemaan saakka.

        Toiset ovat arvokkaampia kuin toiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vakavinkin rikosrekisterimerkintä poistuu ennen pitkää. Sen sijaan kerran annettu psykiatrinen diagnoosi ei poistu koskaan. Se on voimassa potilaan kuolemaan saakka.

        Toiset ovat arvokkaampia kuin toiset.

        Asiassa lohduttaa se, että kaikki eivät ole onneksi sellaisia, jotka suhtautuvat negatiivisesti toiseen ihmiseen vaikka tällä olisikin diagnoosi/diagnooseja.

        Se on juuri sitä toisen arvostamista, ettei anna jonkin diagnoosin vaikuttaa ns. tavalliseen kanssakäymiseen, tai toisen hyväksymiseen aivan omana itsenään, sellaisena kuin hän on.

        Eikä kenenkään ole pakko tuntea arvottomuutta siitä syystä, että diagnoosi seuraa mukana elämän varrella.
        Tekee paljon kun osaa arvostaa itseään, silloin huomaa, että on monia muitakin, jotka arvostavat.

        Itsellänikin pari mt-diagnoosia löytyy, silti arvostan itseäni.
        Heitä en kovin paljoa arvosta, jotka suhtautuvat minuun ehkä huonommin diagnoosien takia.
        Jotkut eivät ehkä arvosta, muttei silti anna sen näkyä, kun taas jotkut jotka eivät arvosta, niin näyttävät sen hyvinkin selkeästi puheellaan ja käytöksellään ( loukkaavasti ).

        Onneksi se on sen toisen ihmisen ongelma, jos hän ei arvosta minua, eikä minun ongelmani.
        Elämä jatkuu kaikesta huolimatta ainakin itseäni arvostaen, ja voin olla onnellinen koska itse osaan arvostaa monia ihmisiä, katsomatta jotakin " vikaa " tai " puutetta ", kuten monet ehkä näitä sanoja käyttäisivät heistä, joita eivät arvosta.

        Ihmisiähän me kaikki olemme, ja jokaisella on ihmisarvo.


    • Anonyymi

      Olet ihan looginen päätelmissäsi: viittaat Jumalaan ja Jeesukseen uskomiseen halventavalla sanalla "jeesustarinat" ja sitten päättelet, ettei muuta arvoa ihmisellä ole kuin esim. materiassa mitattavaan hyötyyn palautuva arvo, mistä edelleen päädyt lopputulokseen, etteivät kaikki ihmiset ole arvokkaita.

      Huomaatko?

      Sen perustan, jolle kaikkien ihmisten mittaamaton arvo palautuu, torjut itse.

      Todellisuudessa kaikilla ihmisillä on arvo, ja se juuri on Raamatun Jumala.

    • Anonyymi

      Latteudet ja jeesustarinat nähty. Missä tukipuhelin?

    • Anonyymi

      Jos ihmistä ohjataan hyvään suuntaan, hän voi saada paljonkin hyvää aikaiseksi. Mutta miksi oikeastaan pitäisi saada aikaiseksi jotain suurta ja hämmästyttävää?

      Kuuntelen välillä mm. Zen patriarkkojen tarinoita ja runoja youtubesta. Heissä ei ollut mitään erikoista.

      • Anonyymi

        Mielenkiintoinen ajatus.

        Ap


      • Anonyymi

        Ihmisillä on varmaankin pitkälti siitä syystä ahdistava ja paha olla, kun koko ajan tavoitellaan jotain päämäärää.
        Ajatellaan, että pitää olla sitä ja tätä, ja jos ei ole niin kaikki täytyy jotenkin saavuttaa.

        Ollaan kateellisia toinen toisillemme, jollain ei ole sitä mitä toisella on, joku ei ole yhtä kaunis kuin joku toinen, jne.
        Valtava pyrkimys ihan kaikkeen. Miksei voi vain olla, ja olla tyytyväinen siihen mitä on.

        Oli hyvin kirjoitettu tuo, miksi pitäisi saada aikaiseksi jotain suurta ja hämmästyttävää.
        Niin, miksi pitäisi ?
        Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä sitä.


      • Anonyymi

        Jäin tähän kommenttiin jumiin. Se oli keskusteluteknisesri neeokas ja pakotti minut miettimään päivän verran asioita.

        Helkkarin mielenkiintoinen kommentti.

        Kiitos.

        (Kirjoitan ilman silmälaseja, joten pahoittelen kirjoitusvirheitä)

        Ap


    • Anonyymi

      Hallitus viisikon mielestä työtön Suomalainen alkuperäis kansalainen on arvotomin ihminen yhteiskunnassamme.

      Sorry viihde ja ravinola yrittäjät vaipuvat kategoriassa vielä syvemmälle.

      Ai, niin, metsien miehet ja naiset eli kodittomat, kuka niitä edes ottaa vertailuun.

      Löytyy ryhmiä, jotka ovat silti arvossa viisikon silmissä vaik eivät yhteiskunnalle tuota, kuin alijäämää...

      • Anonyymi

        Keksi itsellesi jotakin puuhaa. Tuollainen höpöttaminen on noloa. Miten hallitus oikeasti sinun elämääsi vaikuttaa? Oletko joku orjasielu tai tahdoton taikina? Sinulla ei ole edes oikeutta masentua, jos haet syyllisiä jostain hemmetin hallituksesta. Tomppeli.

        Ap


    • Anonyymi

      Moi. Tulin masennukseen. Käyn torstaisin skitsofreenikko-palstalla
      Mitäpä tässä. Arvo, hyöty. Hyödyllä ei ole. Arvolla on. Arvo on nimi.
      Nimeen ladataan käytösodotuksia. Käytösodotuksilla on ...

      • Anonyymi

        Arvoista ei voi johtaa tosiasioita ta määräyksiä, joten jos sinulla on asiaa, niin jatka toki.

        Ap


    • Anonyymi

      Olet aivan oikeassa. Osa ihmisistä on pelkkä rasite toimivalle yhteiskunnalle. Mutta jokainen määritelköön oman arvonsa itse!

      Minä olen itselleni rakas. Arvostani muiden silmissä en tiedä. Eläkeläistä tuskin kovin korkealle noteerataan. Mutta itselleni olen rakas.

      • Anonyymi

        Tuolla asenteella pärjää jo pitkälle.


    • Anonyymi

      Tuhlaavaisuus ei ole mikään ansio.

    • Anonyymi

      hyvinvoinista tulikin pahoin vointi yhteiskunta kun toista ihmistä ei tarvita välttämättä ollenkaan arjen huoliin,

      • Anonyymi

        Toista ihmistä nimenomaan tarvittaisiin, mutta monille on liian suuri kynnys alkaa kertoa kenellekkään huolistaan.
        Jos pystyisi jakamaan huolet ja murheet yhtä helposti kuin kaikki hyvät ja kivatkin asiat, ei olisi niin valtavasti pahoinvointia.

        Kaikkein pahinta on pitää huolet ja murheet sisällään puhumatta niistä.


    • Anonyymi

      Gang stalkingia harjoittavat ihmiset eivät ole arvokkaita, vaan ihmiskunnan loisia, kuin lutikoita.

    • Anonyymi

      Kevytmielisellä on paljon tuttavia, muttei yhtään ystävää
      1. Tess. 5: 16–20

    • Anonyymi

      Se on vain sinun päässäsi että ihmisellä ei ole mitään suurempaa arvoa, joka tietysti perustuu materiaan ja tuottavuuteen. Totuutta et voi tietää joten samalla voit uskoa olevasi arvokas niin pidät myös muita arvokkaina. Se vaikuttaa olennaisesti käytökseemme.

      • Anonyymi

        Ihmisarvo alkaa olla katoavaa nykymaailmassa, ja se olisi se kaikkein tärkein arvo.
        Aina vaan arvostetaan ja arvotetaan juurikin materiaa, tuottavuutta, ym.

        Eihän ihmisyyttä pohjimmiltaan muuta se, mitä esim. omistaa ja mitä ei.
        Se muuttaa miten omistaa tai miten ei. Miten arvottaa ja arvostaa toisia sekä itseään.
        Tässä taas mietittävää ajan kuluksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisarvo alkaa olla katoavaa nykymaailmassa, ja se olisi se kaikkein tärkein arvo.
        Aina vaan arvostetaan ja arvotetaan juurikin materiaa, tuottavuutta, ym.

        Eihän ihmisyyttä pohjimmiltaan muuta se, mitä esim. omistaa ja mitä ei.
        Se muuttaa miten omistaa tai miten ei. Miten arvottaa ja arvostaa toisia sekä itseään.
        Tässä taas mietittävää ajan kuluksi.

        Sama asia eri tavalla kerrottuna kelle juuri vastasit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisarvo alkaa olla katoavaa nykymaailmassa, ja se olisi se kaikkein tärkein arvo.
        Aina vaan arvostetaan ja arvotetaan juurikin materiaa, tuottavuutta, ym.

        Eihän ihmisyyttä pohjimmiltaan muuta se, mitä esim. omistaa ja mitä ei.
        Se muuttaa miten omistaa tai miten ei. Miten arvottaa ja arvostaa toisia sekä itseään.
        Tässä taas mietittävää ajan kuluksi.

        Ihmisen arvo mitataan nykyään siinä, kuinka paljon hän a) kuluttaa (ostaa tuotteita ja palveluja) ja b) tuottaa pääomaa ja hyödykkeitä omistavalle luokalle. Kaikki muu on sanahelinää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen arvo mitataan nykyään siinä, kuinka paljon hän a) kuluttaa (ostaa tuotteita ja palveluja) ja b) tuottaa pääomaa ja hyödykkeitä omistavalle luokalle. Kaikki muu on sanahelinää.

        Autuaita ovat he, jotka kuvittelevat olevansa parempia kuin jotkut muut....
        Oikein harmittaa heidän puolestaan, heidän itsekkyytensä ja "muka"-ylpeytensä.....


    • Anonyymi

      Täällä on pari todella hyvää kommenttia ollut. Tämän verran voisin täydentää:

      Miten ihmisen arvo määritellään?
      Mikä ylipäätään on arvo?
      Voiko arvon määritellä useammalla tavalla?
      Minkä takia eri ihmiset määrittelevät ihmisen arvoa eri tavalla?
      Mistä kukin ihminen on itse saanut oppia sen, mikä on arvokasta ja millainen on arvokas ihminen?
      Mitä merkitystä ihmisen arvon ajattelun muotoutumiseen on sillä, mihin maailman kolkkaan ja ajalliseen hetkeen ihminen syntyy?
      Onko virheiden tekeminen arvotonta?
      Onko väärin tekeminen arvotonta?
      Onko tekemättä jättäminen virhe?
      Onko virheiden tekeminen väärin?
      Jos ihminen tekee virhee, tulisiko virheestä rangaista, vai antaa se anteeksi?
      Onko virhe mahdollista rangaista ja antaa anteeksi samaan aikaan?
      Onko lasta kasvatettava vain rangaistuksilla ja rajojen näyttämisellä tai vain kaikki hyväksyvällä rakkaudella vai tulisiko mukana olla molempia?
      Mikä on virhe ja mikä on väärä?
      Kuka määrittelee sen mikä on oikeaa ja väärää, mikä hyväksyttävää ja mikä paheksuttavaa?
      Miksi yhteiskunnassa on tiettyjä sääntöjä?
      Onko ihminen olemassa vain yhteiskuntansa jäsenenä?
      Kuka määrittää ihmisen paikan ja velvollisuudet maailmassa?
      Mistä itse on oppinut sen, mikä on yleisesti ottaen hyvää ja sen miten tulisi toimia?
      Onko moraali sama kuin laki ja säännöt?
      Onko kuluttava ihminen automaattisesti arvoton?
      Voiko kuluttava ihminen olla arvokas?
      Jos ihminen ei saa mitään hyödyllistä aikaan, onko hän arvoton?
      Jos ajatellaan, että ihmisen arvokkuus perustuu siihen, mitä ihminen on saanut aikaiseksi, niin mitä siitä seuraa?
      Mitä ylipäätään on hyöty?
      Millainen on hyödyllinen ihminen?
      Kuinka paljon hyötyä ihmisen tulisi saada aikaan, jotta hän olisi hyödyllinen?
      Millä mittarilla hyötyä tulisi mitata?
      Millä aikajänteellä ihmisen tuottamaa hyötyä tulisi katsoa?
      Mitä tai ketä kohtaan ihmisen tulisi olla hyödyllinen?
      Kuka sen on päättänyt millainen käytös on tehokasta ja hyödyllisintä?
      Onko hyödyllinen ihminen hyödytöntä ihmistä parempi?
      Onko riskinä, että kohtelemme ihmisiä eri tavoin jos ajattelemme, että toiset ovat parempia kuin toiset?
      Mitä siitä seuraa, että kohtelemme toisia ihmisiä heikommin kuin toisia?
      Voiko olla ylpeä sellaisesta yhteiskunnasta, jossa ne joilla on valtaa, resursseja ja mahdollisuus toimia yleiseksi eduksi, saavat yllin kyllin lisää valtaa, resursseja ja tilaisuuksia toimia hyötyä tuottaen, ja niiltä joilla ei ole paljoakaan valtaa, resursseja ja tilaisuuksia olla hyödyllinen, viedään pois sekin vähä valta, resurssit ja tilaisuudet mitkä heillä on?
      Onko ihminen todella se, joka tekee yksin kaikki elämänsä valinnat?
      Hyöty näyttää tulevan yksittäisestä ihmisestä, mutta onko tämän yksittäisen ihmisen taustalla muita hyödyn lähteitä?
      Pystyykö kukaan ihminen tekemään aidosti kaikkia itseään ja tuottamaansa hyötyä koskevia valintoja?
      Mikä merkitys on perimällä, vanhemmilla, kulttuurilla ja muiden ihmisten vaikutuksella itseen?
      Voiko ihminen olla vastuussa omasta toiminnastaan, mikäli hän ei säätele kaikkea toimintaansa?
      Tulisiko ihmistä arvottaa vain hänen toimintansa suhteen, jos hän ei ole täysin kontrollissa siitä?
      Tulisiko vauvaa syyttää siitä, että hän vain itkee, eikä hae itse ruokaa ja lämpöä?
      Tulisiko mielenterveyden häiriön omaavaa ihmistä, keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmaista, alkoholistia, huumeiden käyttäjää, peliongelmaista, työtöntä tai pedofiilista suuntautumista edistävät geenit saanutta ihmistä syyttää siitä, että hän ei ole saanut mitään hyödyllistä aikaan, jos yhteiskunta ei ole pystynyt tosiasiassa tavoittamaan häntä ja auttamaan häntä?
      Jos ihmistä on vaikea arvottaa hänen ansioidensa mukaan, minkä mukaan hänen arvonsa tulisi nähdä?
      Onko arvoja, arvoa ja moraalia ylipäätään olemassa?
      Jos ne ovat olemassa, millä tavalla ne ovat olemassa?
      Onko jotain hyötyä on ajatella, että maailmassa on toimintaa ohjaavia arvoja?

      • Anonyymi

        JATKUU

        Tulisiko ihmiset nähdä akselilla onnistunut-epäonnistunut?
        Kuka määrittää sen, mikä kunkin ihmisen kohdalla on onnistumista ja mikä epäonnistumista?
        Mitä ylipäätään on onnistunut ihmiselämä?
        Jos ihmisten välillä on suuria eroja sen suhteen, mikä kullekin on ominaista, hyötyä tuottavaa ja arvoa antavaa, miten ihmisen arvoa tulisi määritellä?
        Ovatko arvo ja hyöty täysin sama asia?
        Voiko ihminen olla sekä arvokas, että hyödyllinen?
        Voiko ihminen olla hyödyllinen olematta kuitenkaan arvokas?
        Voiko ihminen olla hyödytön ja arvoton?
        Voiko ihminen olla arvokas, mutta olla tuottamatta mitään hyödyllistä?
        Miltä kuulostaisi se, että ihmisillä olisi jonkinlainen perusarvo, jota kukaan ei voisi riistää pois, sillä ovathan kaikki ihmiset ihmisiä, mutta jonka päälle kukin ihminen voisi omilla teoillaan, ansioillaan ja ihan puhtaalla sattumalla kerryttää itselleen arvoa sen minkä kerkeää?
        Mitä vaaroja olisi siitä, että ihmisellä ei nähtäisi olevan mitään perusarvoa?
        Onko mahdollista nähdä ihmisen arvo kahdella tapaa siten, että ihmisellä on hänelle automaattisesti kuuluva ihmisarvo, sekä siihen liittyvä ymmärrys omasta arvosta, mutta myös hyödyllisyyteen pohjautuva arvo, jolla ihmistä on mahdollista tarkastella yhteisöjen, yhteiskunnan ja maailmankin näkökulmasta, sekä ihmisen oman omanarvon tuntonsa kautta siitä, kuinka hyödylliseksi hän kokee itsensä maailmassa, jossa hän toimii?


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Pitkä litania oli jos vaikka minkälaisia kysymyksiä.

      Aika yksinkertaisesti voisi sanoa, että ihmisten ei tarvitsisi joka tilanteessa puuttua toisten ihmisten elämään, tekemiseen, ulkonäköön, käytökseen, ym.ym.
      Paras olisi kun huolehtisi enemmän omista asioistaan ja ottaisi toiset huomioon hyvällä tavalla.
      Arvostaisi muita sellaisina kuin he ovat, ja hyväksyisi muut sekä hyveineen että paheineen ( ei kuitenkaan rikollista toimintaa ).

      Meistä kukaan ei ole täydellinen, eikä meistä kenenkään tarvitse olla tai elää niinkuin joku muu haluaa, vaan tehdä omasta elämästä omannäköinen.

      Ihmiset on nykyään liikaa minä itse-asenteella, kaiken pitäisi olla ja mennä juuri niin kuin " minä haluan " tai " minun mielestä ".

      Toisen arvostaminen on sitä, että antaa toisen olla, haukkumatta ja kiusaamatta.
      Ei kai kukaan itsekään tykkäisi olla huonon kohtelun kohteena.

      Ihmiset tekevät elämässään erilaisia valintoja, eikä sen pitäisi olla ongelma muille.

      • Anonyymi

        Totta että jotkut ajattelee näin ja toivottavaa olisi että useampi ajattelisi niin. Olisi hyvä kun ilkeät pitäisi suunsa kiinni, mutta joku pakko heillä on pahat ja turhat sanat lausua ääneen. Sairasta ja tyhmää.

        Jos joku solvaa jossain, niin kannattaa kysyä että anteeksi voitko toistaa? Että saa asiasta varmuuden.

        Mutta jos ajattelet että vaikka kehitysvammainen tulisi humalassa kadulla vastaan ja huutelisi törkeyksiä, niin tuskinpa suuttuisit siitä... Samoin on useimmat paskanpuhujat sellaisia, että voi olla paljonkin älyä muttein yhtään viisautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta että jotkut ajattelee näin ja toivottavaa olisi että useampi ajattelisi niin. Olisi hyvä kun ilkeät pitäisi suunsa kiinni, mutta joku pakko heillä on pahat ja turhat sanat lausua ääneen. Sairasta ja tyhmää.

        Jos joku solvaa jossain, niin kannattaa kysyä että anteeksi voitko toistaa? Että saa asiasta varmuuden.

        Mutta jos ajattelet että vaikka kehitysvammainen tulisi humalassa kadulla vastaan ja huutelisi törkeyksiä, niin tuskinpa suuttuisit siitä... Samoin on useimmat paskanpuhujat sellaisia, että voi olla paljonkin älyä muttein yhtään viisautta.

        Olisi hyvä ajatella niin, että "en tee muille sitä mitä en haluaisi itselleni tehtävän".


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      96
      1852
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      176
      1377
    3. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      16
      1228
    4. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1157
    5. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      63
      1112
    6. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      87
      976
    7. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      81
      974
    8. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      72
      959
    9. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      289
      793
    10. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      768
    Aihe