Volttimäärä voi olla isompi mutta voiko uF arvo olla suurempi. Olen vaihtamassa tietokoneen virtalähteen 680uF 10v kondensaattoria suurempaan 1000uF 16v kondensaattoriin.
Kondensaattorin vaihtaminen uF arvoltaan suurempaan
Anonyymi
124528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuon kokoinen ylitys ei haittaa vielä mitään. Ei rasita vielä tasasuuntausdiodeja käynnistysvaiheessa.
Kapasitanssin kasvattaminen harvemmin haittaa, kunhan ei mättää olan takaa, 2x on aivan OK .
Elkoilla, jännitteensietoarvon kasvattaminen ei haittaa toimintaa, aluksi. Vuosien mittaan, jos korvaavalla on elkolla on paljon suurempi maxV, alkaa kapasitanssi vähetä sen takia.
Olellinen suure, etenkin hakkureissa, on efektiivinen sisävastus (ESR) jolla on suorahko yhteys taajuusominaisuuksiin. Tavallinen/perinteinen elko kärähtää tai vuotaa lyytit tai ei suodata, siinä missä "low ESR" elko toimii OK.
Syy käyttää matalajännitteistä (10V) kondensaattoria 16V sijaan on koon ja hinnan lisäksi nimenomaan tuo mainittu ESR. Tarkista datalehdykäisistä että korvaavan osan ESR arvo (häviövastus) on riittävän pieni. Kapasitanssin kasvattaminen vähentää ESR:ää eli sikäli ei pitäisi olla ongelmaa ja elkojen kapasitanssin ilmoitettu vaihteluväli on usein niin suuri, että tuollaisesta muutoksesta ei pitäisi olla ongelmaa.
Yksi asia pitää suurelle rippelivirralle hakkurissa altistuvalla osalla olla kunnossa eli kondensaattorin lämmönkesto. Tuollaiseen paikkaan saa vaihtaa ainoastaan yhtä suuren tai suuremman lämpötilan kestävän osan, ellei halua sen lyhyessä ajassa hajoavan. Eli siis jos alun perin oli 105 C kestävä osa niin sen tilalle ei saa asentaa 85 astetta kestävää osaa. Päinvastainen eli suuremman lämpökeston valitseminen on suotavaa jos laitteen valmistaja on tuossa säästänyt rahaa.
Jos uusi osa ei suoraan sovi vanhan jalkaväliin niin yritä silti pitää ylimääräiset johtimien pituudet mahdollisimman lyhyinä.
"Jos uusi osa ei suoraan sovi vanhan jalkaväliin niin yritä silti pitää ylimääräiset johtimien pituudet mahdollisimman lyhyinä."
Mitä haittaa siitä on jos kondensaattori ei ole lähellä piirilevyä. Luulisi että ei ole väliä jos itse kondensaattori olisi monenkin sentin päässä piirilevystä.
Kun sillä nyt on vaan väliä...
Kannattaa pitkät konkan johdot kiertää vietereiksi, on samalla tärinän vaimennus ja voi samalla käännellä konkka sopivaan kohtaan ;)
Riippuu missä käytössä konkka on. Jos on hakkurissa, on taajuudet suurehkoja ja erityisesti virtapiikit. Tällöin on erittäin tärkeää pitää virtalooppi mahdollisimman pienenä. Suurikokoisella elkolla se tietysti ei voi onnistua hyvin.
Konkan johtimien pidentäminen lisää konkan kapasitanssin kanssa sarjassa olevaa induktanssia ja suurentaa ampeeriluokan radiotaajuista virtaa kuljettavan virtasilmukan pinta-alaa. Konkan suodatuskyky heikkenee eli rippelijännite hakkurin ulostulossa lisääntyy ja samalla virtasilmukka säteilee induktiivisesti kytkeytyviä radiotaajuuksisia häiriöitä kiusaamaan sekä laitteen omaa toimintaa että lähellä toimivia radiovastaanottimia.
Hakkureiden piirikorteilla johtimien vedot on yleensä mietitty varsin tarkasti juuri häiriöiden minimoimista ajatellen. Senttimetrien pituiset johtorimpulat pilaavat asian. Vaikka johtimet olisi tuotu konkalle toisiinsa kiedottuna parina eli siirtolinjana niin tuosta siirtolinjasta aiheutuva sarjainduktanssi estää konkkaa tekemästä työtään aiotulla tavalla.
Asian yksityiskohtaisempi käsittely löytyy elektroniikan häiriökysymyksiä käsittelevistä EMC (Electromagnetic compatibility) - aiheisista oppi- ja käsikirjoista.
teoriat ja käytännöt ovat vaan eri asioita.
Ei vaan teoriassa ole, mutta jos näin on niin teoriassa on vikaa ja se on korjattava.
Juu, kyllä se näin on. Teoriat ovat vaan muistisääntöjä, joilla asian pystyy osimoilleen hallitsemaan: Käytännössä huomaa sitten, että osutaan oikealle hehtaarille kun valmistetaan prototyyppi tämän perusteella ja sitä täytyy vielä hioa lisää vaihtelemalla komponenttien arvoja lähiarvoihin. Toisinaan arvoja pitää hioa, toisinaan kyse on toleransseista, mekaniikasta tai lämpötilan hallinnasta, rf-ominaisuuksita tai niiden riittävyydestä yms. Valmistuksen jälkeen voidaan huomata, että rf-osan piirilevysijoittelu on topologisesti väärä ja aiheuttaa koteloinnin kanssa resonanssiongelmia - pitää siis tehdä pcb uudelleen paremmalla osasijoittelulla tai rf-eristystä kerrostamalla. Teoriat kyllä tunnetaan, mutta kaikkea ei saada samalla kertaa huomioitua sapluunassa, josta ei tiedätä riippuvuuskertoimia muihin osa-alueisiin.
On tietysti paljon ongelmia, joihin saa riittävän vastauksen pelkästään teorioita pohtimalla. Ongelmat ovat siis teorian kuvaamalla alueella hyvin - näin ei aina ole!
Kannattaa jättää konkan piuhat mahdollisimman pitkiksi. Se helpottaa piuhojen kiertämistä tinaamisen jälkeen mahdollisimman tiukalle kierteelle.