Mitä tekemistä selvin päin?

Meinasin tulla hulluksi kun kerran olin melkein selvin päin. En ollut vetänyt kuin buprenorfiinia, tramadolia, kodeiinia ja oksikodonia. Tsopiklonia jonkin verran ja tietenkin oxycontinia joka on kaiken lisäksi hyvän makuinen. Perinteistä tradolania oli tietenkin tullut otettua kipuihin ja perussairauksiin mutta oli hienoinen virhe vetää sitä samaan aikaan imovanen ja zopinoxin kanssa. Korjasin tilannetta metyylifenidaatilla ja tsoplideemillä. Olo helpotti kun otin vähän lisdeksamfetamiinia 600 milli krammaa.

Tuolloin huomasin että raittius ei ole mun juttu ja sattui vielä olemaan kela päivä, niin aloin ottaa oikein toden teolla. Pelin avasi teollisuus bensiini ja parketti lakka johon lutrasin sekaan temgesiciä ja naloksonia. Tuli tyttömäinen olo kun annoin kasseille kyytiä kurittamalla niitä kärpäs läpällä.

S

Jätä kalja pois ja satsaa kuksimiseen.

Ekoilla viihteen nimissä suoritetuilla Thaimaan matkoilla tuli panostettua iltaelämään ja kännäämiseen. Ikä alkoi kolmosella siihen aikaan ja sitä jaksoi. Urheilutaustaa oli ja hyvässä kunnossa muutenkin. Kaverin kanssa melkein aina liikenteessä.
Lentoasemalta kun lähdettiin niin korkattiin tax free pullo heti kun taksi lähti liikkeelle. Jos hotellihuoneeseen ei vielä siihen aikaan päässyt maattiin rannalla matkalaukun kanssa ja vaihdettiin vaatteet, jos ei ollut jo vaihdettu aseman vessassa.

Siitä se lähti. Huoneessa pikku tirsat, suihku, altaaseen kaverin kanssa jossa napsautettiin sellaiset 0,35 ltr pikkuiset viskipullot naamariin. Jet lag painoi edelleen eikä oikein ollut ruokahalua. Juotiin itsemme energisiksi.
Siitä sitten taas suihkuun, lisää viinaa kuumassa kylvyssä, suihkuun, dötskit kainaloon, katsottiin kaverin kanssa lasit kourassa netistä parit fiilistä nostattavat musavideot ja sitten kello lähenikin kasia, jolloin goukkarit aukesi.

Ei muuta kuin viimeinen vilkaisu peiliin, tukka hyvin ja kohti kapakkaa. Matkalla ostettiin joku puolikas vodkapullo joka imaistiin siinä rantakatua pitkin kävellessä kohti päämäärää.
Tuttuun kapakkaan ja siellä tutut tytöt olivat riemuissaan kun matkamiehet saapuivat lompakkoineen. 10 tervetuliais tequilaa.. eikun 20.. okei otetaan 50.. haluaako joku limpparia? Kohta oli sellainen mylly päällä että eka 1000 euronen oli sijoitettu.

Se oli se kuuluisa "löysät pois". Ekoilla reissuilla se tapahtui moneen kertaan loman aikana. Jopa joka päivä. Aamulla oli sääntö että kaveria ei herätetä huoneestaan ainakaan ennen kymmentä. Usein se meni iltapäivään se jälleennäkeminen, kun tyttöset oli laitettu kotimatkalle. Uusi ralli pystyyn vaan. Otetaan vene ja lähdetään vähän tuulettumaan. Viinaa mukaan ja kylmää kaljaa! Ne pöhlöt venekuskit kun ei tiedä eikä piittaa säistä niin usein oltiin sellaisessa myrskyssä tai ukkosmyrskyssä että ihme kuinka niistä edes selvittiin. Mutta siinä sitä selvisi. Kerran oli sellainen raemyrsky että meinattiin paleltua ja kuskilla ei ollut hajuakaan missäpäin ranta on, kun näkyvyys oli nolla.

Ensimmäinen välipäivä dokaamisesta tuli siinä suunnilleen viidentenä päivänä. Toisiksi viimeinen ilta otettiin sitten loppurykäisy, jonka krapula kesti Suomeen saakka.

Myöhemmin mukaan astui golf, joka rytmitti siten että aamu ysiltä lähdettiin krapulassa kentälle ja alettiin ottamaan paluumatkalla kahden aikaan. Silloin oli vieläkin kuntoa ettei päiväunia tarvittu. Golfin jälkeen hieronta, syömään, kämpille, altaaseen ja känni päälle. Suomibaareissa ei käyty lainkaan. Ehkä kerran kahvilla.

Sitten tuli ikää lisää ja tyttöbaareista alkoi katoamaan alkuinnostus. Golf vei jo voimia niin että piti alkaa ottaa tirsat pelin jälkeen että jaksoi illalla lähteä ulos syömään. Pitkän illallisen jälkeen ei enää lähdetä naisiin vaan iski väsy. Kateltiin kaverin kanssa joku leffa yömyssyn kanssa ja nukahdettiin yleensä kesken.

Aikajana tuosta nuoruuden innosta tähän väsyneiden herrasmiesten ikään oli 22 vuotta. Tänä vuonna kun lähdetään, se on puhtaasti golfloma.