Lopetin harjoittamisen

Jospa et yrittäisi harjoittaa uskontoa, vaan ihan vain sitä buddhalaisuutta, niinku elämäntapana vaikka.

Minun kanssa jos tulee harjoittamaan niin lähes kaikkien pitäisi tuntea olevansa korkeammalla. Enkä ole itse kokenut suomes tai pohjoismais että yhteiskunnallista statusta tuotais esiin.

Mutta mitä on "buddhalaisuuden harjoittaminen"?

Eri kulttuureissa se tietysti näkyy erimuotoisina ulkoisina asioina jotka ovat vaihtelevassa määrin enimmälti paikallista kulttuuria ja buddhalaisuuden jotain suuntausta.

Buddhan alkuperäiset opit löytyvät kuitenkin alkuperäisistä sutrista, joita voi lukea vaikka internetistä, koska ne on nykyään käännetty ainakin melkein kaikki englanniksi.

Buddhalaisuuden harjoittamisessahan on eri tasoja. Maallikko buddhalainen pyrkii pitämään viidestä moraalisesta periaatteesta (5 precepts), eli ei tappamista, ei varastamista, ei valehtelemista, ei vahingollisia seksuaalisia suhteita, eikä alkoholia tai huumeita. Toisin sanoen: älä tee muille sitä mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.

Nuo ovat siis perusta "harjoitukselle". Sitten voidaan laajentaa kolmeen, niin että moraali, meditaatio ja viisaus. Aloittaja voi aloittaa haluamallaan minuuttimäärällä meditaatiota, mutta sen pitää olla säännöllistä. Voi keskittyä vaikka seuraamaan hengitystä silmät kiinni pitäen. Siis seuraten kuin sivusta, eikä kontrolloiden hengitystä. Viisautta voi kehittää esim. lukemalla sutria. Nämä kolme asiaa myös tukevat toisiaan ja ovat limittäin ja yhtä aikaa. Viisaus kehittyy myös meditaatiossa, koska siinä voi saada oivalluksia. Nämä ovat perusasioita. Mutta perusasiat ovat myös perustukset ja perustukset ovat tärkeitä mille tahansa minkä halutaan olevan tukeva ja kestävä.

Moni yrittää oikotietä jonkinlaiseen valaistumiseen ja vapautumiseen, mutta se on sitä että mieli hyppää itsensä edelle, eikä seuraukset ole silloin kovin kestäviä.

En ole itse mukana missään toiminnassa Suomessa, mutta onko kyse siitä, että ryhmät ovat jotenkin akateemispainotteisia täällä? Ja muuallakin länsimaissa ehkä. Eli korkeasti koulutetut ohjautuvat buddhalaisuuden pariin erinäisistä syistä.

Itse lopetin koska se tukahduttaa kaikki tunteet. MIkään meditaatio ei minun ajatuksiani laimenna eikä mieltäni tyynnytä. Väkisin pidin suuttumukseni sisällä aina kun oli tarvetta suuttua, ja nsitä tapahtuu päivittäin koska ihmiset on kusipäitä ja kun päätin että lopetan niin päästin kaiken ulos. Osansa sai suvakit, rasitit, valkoiset, matut, lesbot, homot, transut vittu ihan kaikki.
Tunteitaan ei saa tukahduttaa, Ihminen ei ole silloin ole illoinen. Olen luonteeltani ikuinen kyynikko ja mielestäni kaikki on paskaa. Niin on hyvä ja saan voimaa alakulosta. Ukko on minun Jumalani, ollut ja tulee aina olemaan.
Kaikki ostamani buddhalaisuuteen liittyvät kirjat heitin takkaan.

Buddhalaisuutta täytyy ymmärtää; ei sovi useimmalle - siksi se on pieni uskonto.
Itä-Aasiassa on täysin buddhalaisia maita, ja useimmalle se on palvonnallista, jo mainituista syistä, vaikka palvonnallinenkin on yksi tie, joka vallitsee erityisesti juutalaisuuspohjaisissa uskonnoissa, joilla myöskin voi saavuttaa, ainakin hindulaisuuden mukaan.

Älä takerru keskiluokkaisuuteen tai mihinkään muuhunkaan , eikös se niin toimi ?