En tiedä miten pystyn asumaan kotona

Oon 05 tyttö ja olan olee tosi kyllästyny ongelmiin meidän perheessä, en tiedä miten jaksan kaikkea mutta ei ole muuta vaihtoehtoa. En oo ikinä ollu kauheen läheinen vanhempien tai muiden sukulaisten kanssa, mut en ois uskonu et mun ja vanhempien suhde menee tälläseks. Äiti on tosi itsekäs ja vaikee ihminen, kuvittelee et omistaa mut ja voi määrät elämääni just miten haluu ja milloin haluu. Jos en miellytä häntä tai ole tarpeeksi hyvä saan kuulla siitä, joskus uhataan väkivallalla, ulos heittämisellä jne… iskä taas keski iän kriisissä oleva kusipää joka näkee mut vaan ongelmana. Mua on lyöty lapsena mutta riidan sikana otin sen kerran esille niin väittivät ettei oo ikinä tehny sillee. Sitten kun riidan aikana itken ahdistuneena miten mua pelottaa uhkailu niin ei kuullamma oo ikinä uhkaillu. Niiden mukaan mun ongelmat on vaan huomion hakemista ja keksittyjä… kaikki paheni tänää kun sanoin lopettavani lukion (käyn kaksoistutkintoa) siinä molemmat sitten haukku mut ihan lyttyyn, susta ei tuu mitään, vitun huora, vitun idiootti, saatanan lehmä… ton tyyppistä. Tiedän että ei ollut paras päätös mutta en yksinkertaisesti pärjää siellä.. ja nyt perjaatteessa olen äitini orja teen kaikki työt mitä sanoo tai maksan KAIKKI kuluni 100% itse. Tiedän etten ole mikään täydellinen tytär mutta en usko että ansaitsen ihan tälläistä kohtelua. Ja olen yrittänyt puhua porukoille mutta nauravat päin naamaa.

Ongelmia on paljon lisää mut täs on mitkä vaivaa mua eniten nyt.
En oo ihan varma haenko täält vertaistukee, neuvoo vai mitä mut koin tarpeen avautuu ees vähä jonnee. Mul on kavereit muit ei ketää kelle puhuu tälläsest.