Haluaisin herätellä keskustelua aiheesta.
itse olen mietiskellyt kuinka ehdottomia ovat ne tarjoamiseen liittyvät asiat joita aikoinaan minulle välttämättömyyksinä tarjottiin.
Joitain esimerkkejä; ruokaa ei saa maistaa ennen tarjoamista.Valmistuotteita esim. leipää ei saa käyttää ( siinä on leipojan karmaa). Esim. vihreää teetä ei saa tarjota.Mitään uhraamatonta ei saa suuhunsa laittaa jne. jne.
Kuinka on? Tarjoatteko kaiken syötävänne Krishnalle? Ja juotavankin?
kaikkein eniten hämmästelin ruuan uhraamista itse asiassa gurulle ja sitä kautta Krishnalle.
itse olen mietiskellyt kuinka ehdottomia ovat ne tarjoamiseen liittyvät asiat joita aikoinaan minulle välttämättömyyksinä tarjottiin.
Joitain esimerkkejä; ruokaa ei saa maistaa ennen tarjoamista.Valmistuotteita esim. leipää ei saa käyttää ( siinä on leipojan karmaa). Esim. vihreää teetä ei saa tarjota.Mitään uhraamatonta ei saa suuhunsa laittaa jne. jne.
Kuinka on? Tarjoatteko kaiken syötävänne Krishnalle? Ja juotavankin?
kaikkein eniten hämmästelin ruuan uhraamista itse asiassa gurulle ja sitä kautta Krishnalle.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itse tarjoan tekemäni ruoan Krishnalle koti-alttarillani aina kun mahdollista. Jos kuitenkin olen esimerkiksi koulussa tai kyläilemässä rukoilen Krishnaa mielessäni ja uhraan ruoan tällä tavalla Hänelle.
Kun tarjoan ruokaa Krishnalle rukoilen Häntä yksinkertaisesti näin: Rakas Krishna, ole ystävällinen ja ota vastaan tämä ruoka.
Ja sitten annan ruoan olla vähän aikaa alttarilla ja sillä aikaa itse yleensä toistan Hare Krishna-mantraa toisaalla.
Sitten kun Krishna on syönyt, kumarran alttarin edessä ja rukoilen, että Krishna olisi nauttinut ateriasta ja että ateria siunaisi kaikkia niitä, jotka sitä nauttivat -tuoden heidät lähemmäksi Krishnaa.
Itse en ole kauhean tarkka noista säännöistä. Antaumushan siinä on tärkeintä. Niin Krishna Itsekin sanoo Gitassa --ruoka tulee tarjota rakastaen. Muulla ei ole niin väliä:)
Itse tarjoan Krishnalle myös juomat.
Syödessäni pyrin kunnioittamaan prasadaa.
Mielestäni Krishnalle kyllä voi tarjota vihreää teetä, varsinkin jos se on kofeiinitonta.
Itse olen lopettanut kofeiini-juomien nauttimisen, koska olen huomannut sen olevan hyväksi minulle. Siis ihan terveyden/ mielen rauhan kannalta.
Kahvista yms. tulee (ainakin minulle) sellainen tärinä-olo:D
Iskconin mukaan Krishnalle ei voi uhrata muuta kuin kofeiinittomia juomia.
Iskconin ulkopuolella jokainen vaisnava kai toimii oman mieltymyksensä mukaan.
Sellaista se on kun ei ole valmiita vastauksia kaikkeen --joutuu pohtimaan asioita:D
### Itse olen lopettanut kofeiini-juomien nauttimisen, koska olen huomannut sen olevan hyväksi minulle. Siis ihan terveyden/ mielen rauhan kannalta. ###
Tämähän siinä nimen omaan on huolenaiheena, mielen rauha ja sitä kautta valmiutemme meditoida.
Ei tuo meidän Krishnamme taida itse seurailla tätä päihteettömyyttä niin tarkkaan seurailla, jauhaa betel-pähkinöitä päivät pitkät ja maistelee hunajaviiniäkin. :)
Kaupan leivästä - kenenköhän karma siinä mahtaa olla, koko Primulan leipämasiinan tietoisuus varmaankin siihen siirtynyt? Saattaa olla että jos sellaista syö, niin tulee miettittyä pultteja ja muttereita.
Kaikessahan on karmaa. Hedelmissä ja marjoissa vähiten, koska ne poimitaan suoraan puusta suuremmin kasvia vahingoittamattta. Tätä enemmän taas viljassa ja vihanneksissa. Ja miten paljon mahtaa ollakaan karmaa kaikessa siinä, joka on kehitysmaissa riistäen kasvatettu?
Karmahan ei tässä ole huolenaiheemme, karma häipyy tarjotessamme ruoan Krishnalle. Kyse on lähinnä siitä, että pyrimme tarjoamaan puhtaista aineksista tehtyä ruokaa. Valmiiksi valmistetun puhtaudestahan ei ole takeita, kuka tietää onko leipomon jussi nenäänsä kaivellut ja taikinaa maistellut siinä leivonnan tuoksinassa. (Tosin itse asiassa todennäköisesti koneen valmistama tuote on tässä mielessä "puhtaampi".)
Kukin tietenkin toteuttaa tätä kapasiteettinsa mukaan. Jos ei esimerkiksi joka päivä leipominen onnistu, niin eipä siihen kenenkään orastava Krishna-tietoisuus tyrehdy jos kaupan leipää tarjoaa ja syö. Temppelissä et tietenkään Radhalle ja Krishnalle Vaasan Ruispaloja tarjoisi, mutta kotioloissa tarjoat sitä mitä pystyt.
Vihreä tee ei ole ongelma eikä mikään, sen verran mitättömiä ne sen teiinipitoisuudet ovat. Tietty jos sitä hörppii litratolkulla, asia muuttuu.
Kyllä meillä vihreät teet on Krishna tähän asti hörppinyt. Suklaatakin näyttää syövän harvasen päivä. :)
Niin ja sanotaan nyt se sitten selvästi kerran ja kaikille, että suklaan huumaavista ominaisuuksista hössöttäminen on sitten niin totaalisen älytöntä kun olla ja voi. Sokerista siinä humallut ennemmin kuin mistään muusta, ikään kuin brahmacharit burfikekkerien jälkeen. Monia ruoka-aineita voi käyttää väärin.
Käytetäänhän sitä esimerkiksi hallusinogeenejä sisältävää muskottipähkinääkin yleisesti. Onpa kaupan paketissakin varoitusteksti, "Vain maustekäyttöön, sellaisenaan nautittuna terveydelle haitallista." Chili stimuloi vähintäänkin sipulin veroisesti liiaksi käytettynä, kuin myös hing. Neljä desiä hunajaa tai liikaa ylimakeita Intialaisia maitomakeisia, ja ollaan taas pirteissä ja hilpeissä tunnelmissa.
#Niin ja sanotaan nyt se sitten selvästi kerran ja kaikille, että suklaan huumaavista ominaisuuksista hössöttäminen on sitten niin totaalisen älytöntä kun olla ja voi. Sokerista siinä humallut ennemmin kuin mistään muusta"
Totta kylläkin. Toisaalta suklaa on varsinkin täti-ihmisiä addiktoiva aine. Eli mieli tekee suklaata niin, että siitä voi kehittyä jopa tupakan kaltainen riippuvuus.Ainakin joskus.Joillakin. Siinä missä "nuorilla" cola juomiin.Pelkällä sokerin kaatamisella suuhub ei suklaanhimo lähde.
>>Totta kylläkin. Toisaalta suklaa on varsinkin täti-ihmisiä addiktoiva aine. Eli mieli tekee suklaata niin, että siitä voi kehittyä jopa tupakan kaltainen riippuvuus.Ainakin joskus.Joillakin. Siinä missä "nuorilla" cola juomiin.Pelkällä sokerin kaatamisella suuhub ei suklaanhimo lähde.>>
Tuo pitää paikkansa. Itse söin suklaata päivittäin jossain vaiheessa. Sitten tajusin olevani riippuvainen siitä ja lopetin samantien. Enää en syö suklaata lainkaan. Sokeriin ei todellakaan tule samanlaista riippuvaisuutta. Ei suklaa suoraan ketään huumaa, mutta kyllä siihen riippuvaisuus kehittyy.
Luonnonlaaduillahan on jo perusteltu näitä ruoka-ainerajoituksia. Mutta henkilökohtaisesti itse pidän niistä dharmaan liitetyistä jutuista eli viittauksista totuudenmukaisuuden, armeliaisuuden, puhtauden ja itsekurin kehittämiseen. Dharmallahan oli neljä jalkaa. Niihin sitten kuuluvat lopulta neljä säännöstelevää periaatettakin.Mikä tuhosikaan ja minkä ja miksi? Suorasanaiset selostukset olisivat kyllä nyt mukavempia, kun nuo linkit ovat niin tiiviitä luettavia muuten. Pitäisi jotain tajutakin.
Vai sotkenko minä nyt yuga-dharman tässä jotenkin?
Neljä Kalin asuinpaikkaa, joista oletettavasti "neljä periaatetta" on johdettu, esitellään Sridhar Svamin, Jiva Goswamin ja Visvanatha Chakravartin Bhagavata-kommentaareissa seuraavasti (1.17.38):
1. Dyuutam - uhkapeli ja siitä seuraava valehteleminen. Tuhoaa rehellisyyden (satya).
2. Paanam - juominen. Päihteet Veedojen uhrejen tähteiden, kuten sautramana-yajnan, ulkopuolella. Luo ylpeyttä ja röyhkeyttä. Tuhoaa itsekurin (taapa).
3. Striyah - naiset. Kanssakäyminen himokkaiden naisten, ei oman uskonnollisesti vihityn puolisonsa, kanssa. Tuhoaa puhtauden (saucha).
4. Suunaa - teurastaminen. Veedojen uhritoimitusten ulkopuolella tapahtuva eläinten tappaminen. Tuhoaa myötätunnon (daya).
Näiden lisäksi Kalille annettiin viides paikka jossa asua -- nimittäin kaikkialla, jossa kultaa tavoitellaan, koska siellä varmastikin valheet, päihtyminen, himo ja vihamielisyys ovat läsnä myös.
Siksi Bhagavatassa suositellaankin:
**athaitAni na seveta bubhUSuH puruSaH kvacit |
vizeSato dharma-zIlo rAjA loka-patir guruH ||**
"Siksi ihmisten, jotka toivovat hyvinvointiaan -- erityisesti hurskaiden, kuninkaiden, yhteiskunnan johtajien ja opettajien -- ei tulisi koskaan olla näihin yhteydessä."
Olipas valaiseva, kiitos kun jaksoit selostaa. Oletpa sinä paneutunut... :)
Nyt kun on miettinyt noita, ovat kyllä aika karua kertomaa yuga-dharmat ja Kalin paikka. Eipä tuossa muodossa enää tee mieli niitä ihan muistellakaan. EI siis oikein tekisi mieli viitata noihinkaan. Se laatuasiakin on niin, että kai nyt Krishna toisaalta hallitsee kaikkia niitäkin, lopulta. Epäsuorasti laajentumien kautta.
No, kaitpa sitten on vain niin, että kun syö Krishnan tähteitä, syö mitä Krishnakin on ilmoittanut haluavansa syödä ja puhdistuu (eli tulee likaisemmaksi vai miten se meni). Pitäisikö tässä ruveta fanaattiseksi? Tosin tuon kaiken Kaliin liittyvän kai puhdistaa se, että se tarjotaan Krishnalle.Vaikea yhtälö kyllä, kun toisaalla Krishna on aika kranttu mieltymyksissään.
Nyt kun näitä on näin yleisesti ruvettu käsittelemään.
Tuosta "mitä Krishnakin on ilmoittanut haluavansa syödä" - aika laaja valikoima meillä on eineksiä laktovege-osastolla joiden puitteissa toteuttaa itseään keittiö-osastolla. ELi ei tuo hirveän kranttu näytä olevan.
## No, kaitpa sitten on vain niin, että kun syö Krishnan tähteitä, syö mitä Krishnakin on ilmoittanut haluavansa syödä ja puhdistuu (eli tulee likaisemmaksi vai miten se meni).##
Nyt en yhtään seurannut, "tulee likaisemmaksi"?
### Nyt kun on miettinyt noita, ovat kyllä aika karua kertomaa yuga-dharmat ja Kalin paikka. ###
Yuga-dharmat? Nyt on tainneet mennä termit sekaisin?
No taustasta, että ISKCON NE-zonen temppelit tulleet tutuiksi (siellä keittiöpuuhissa, ei kyllä itse pujarina) ja ehkä ne kokemukset sitten ovat opettaneet melkomoista tarkkuutta huomioimaan noissa tarjoiltavissa. Vaikka tietoisuus ratkaisisikin, sääntöjä on kosolti. Onhan tietenkin arca-vigrahoista riippuvaa sekin, minkä luonteista tarjoiltavaa pitää olla. Jokin herkku on erityisen mieleistä jne. Vaikka sak Caitanyalle ja niin edelleen.
Ja onhan tuota ekadasikalenteriakin tiukennettu, siis niille jotka haluaa oikein pistää kireäksi (ne erilaiset kaalit,mistähän nekin on tulleet). Hyvä ettei listaan kuulu nirjalan ohella jo Prahlad-vrata (ei happea, jos mahdollista) :D
Niin siitä likaisuudesta, kun joku tuolla toisaalla kyseli miten puhtaaksi aiot tulla. Ja siihen vastattiin, että sitä likaisemmaksi mitä puhtaammaksi (jos on oikein korkealle kehittynyt). Vaikka mitäpäs tuosta, omaa järkeä pitää käyttää. Slokatykitys se senkuin jatkuu... ;)
Selvennätkö, siis? Entä tuo perustelu lopulta ruokarajoituksille, mitä kysyjille itse suosittelet vastattavan? Yuga-dharma nyt kuitenkin on harinama, eikö vain? Miten sinun linjasi poikkeaa ISKCONin linjoilta näiltä osin (menemättä syvemmälle mihinkään koulukuntakiistoihin sinänsä)?
Loppujen lopuksihan noissa erilaisissa rajoituksissa on ajatuksena mielen puhdistaminen. Kaikki syömämme vaikuttaa tietoisuuteemme, eri ruoka-aineilla on erilaiset vaikutukset.
Tähän huomion kiinnittäminen tulee erityisen olennaiseksi syvennyttäessä pidemmälle smaranaan eli meditaatioon, mielen kirkkaus on meditaation sujumisen kannalta erittäin oleellista.
Nama-kirtan on toki yuga-dharma. Sanotaan tosin (CC 1.4.36-37), että Sri Chaitanyan toiveena tai tarkoituksena ei ollut yuga-dharman tuominen, vaan pikemminkin Radhan rakkauden ymmärtäminen ja Vrajan rakkauden esitteleminen. Yuga-dharman alulle laittaminen tuli hoidettua siinä matkan varrella sen suuremmin yrittämättä, mutta tämä ei ollut erityisenä motiivina Chaitanya-avataaralle.
Sri Chaitanyan pääasiallinen lahja maailmalle oli raga-bhaktin tie, jonka kautta saavutetaan Vraja-prema, Vrajan asukkaiden kaltainen rakkaus Krishnaa kohtaan.
Kaikkien antaumuksen menetelmien ytimenähän on aina Krishnan muistaminen. Kaiken tämän muistamisen ydinsisältönä on rakkaus, raga. Siksi muistamisen sanotaankin olevan raga-bhaktin ydinperiaatteena.
Nama-sankirtan, Krishnan nimien laulaminen, on tietenkin eräs parhaita tapoja tämän muistamisen esilletuomiseen sydämessä. Mutta jos Krishnan kauneuden ja leikkien muistamista ei kultivoida, kirtanaa ei voida kutsua sankirtanaksi sanan todellisessa merkityksessä. Etuliite "sam" tarkoittaa "samyak-rupena", sam-kirtan tarkoittaa kokonaisvaltaisesti tehtyä kirtanaa.
Onhan noita temppeleissä sääntöjä, vaikka muille jakaa. Kuitenkin terveen järjen kanssa niitä kotioloissa soveltaen, bhaktin piirissä on kuitenkin asioita joihin tulisi ensisijaisesti keskittyä.
### Onhan tietenkin arca-vigrahoista riippuvaa sekin, minkä luonteista tarjoiltavaa pitää olla. Jokin herkku on erityisen mieleistä jne. Vaikka sak Caitanyalle ja niin edelleen. ###
Kysyin kerran gurultani, että mitäköhän se meidän Giridhari (http://tinyurl.com/9bkhn ) tykkäisi syödä. Hän vastasi, että Giridharille maistuu se, mikä meillekin...
Eräs 64:stä bhaktin aspektista onkin tarjota Krishnalle asioita, jotka ovat itselleen rakkaita. Sen lisäksi suositellaan Krishnalle tarjottavan kunkin vuodenajan herkkuja, esimerkiksi meidän olosuhteissamme se tarkoittaisi marja-aikaan mustikoita jne.
* * * *
Ekadashin dieetistä: Ei sitä itse asiassa olla tiukennettu, pikemminkin löysennetty jatkuvaan tahtiin. Alun perinhän ekadashi tarkoitti täyspaastoa, myös vedestä. Mutta näitä jokainen oman inspiraationsa ja kapasiteettinsa mukaisesti. Myös: On tärkeää ymmärtää, miksi mitäkin tehdään.
Wow, mikä ihme sieltä ilmestyikään!!! Tai siis miten ilmestyi tuo arca-vigrahanne??? Govardhanalta? Vai sieltä missä kumbhamela pidetään? Tunnen vain siloja toisaalta...
Siitähän lähdimme liikkeelle tässäkin kansanvalistusseurassamme ;) eli
-- On tärkeää ymmärtää, miksi mitäkin tehdään.
Itse asiassa ei Salagram-shila, vaan Govardhan-shila, eli Giridhari Krishna itse. Govardhanaltahan tuo, tosin gurumme käsien kautta.
Laitetaan nyt koko alttarista kuva sitten saman tien. :) Otettu Gaura-purnimana (25/3) Radha-kundalla. Giridhari vähäsen hukkunut kukkasten keskelle...
http://tinyurl.com/ceawc
Ja Sri Sri Gaura Nitai!
Näin sitä temppelin ovet avautuvat netin kautta...
Kompurointia lähetyksessä aiemmin. Mutta sellaista se on, aika yllättävää näin keskellä yötä!
Mutta nyt on kilttein bhaktain nukkumaanmenoaika, muuten tulee sanomista. Eihän sitä sovi näin myöhään yöllä Krishnasta puhua, tiedä vaikka tulis tamas-tonttu ovelle koputtamaan. :D
### kaikkein eniten hämmästelin ruuan uhraamista itse asiassa gurulle ja sitä kautta Krishnalle. ###
Tästä taitaa olla erimielisyyttä Krishna-liikkeen sisälläkin, toiset sanovat näin (joka on absurdia), toiset (lähinnä valistuneemmat alttaripapit) ajattelevat tarjoavansa "henkisen opettajan kautta" ja siksi lausuvat ensin rukouksia gurulle.
Itse emme tee näin, vaan tarjoamme suoraan Krishnalle ja Chaitanya Mahaprabhulle, jonka jälkeen prasada tarjotaan näiden seuralaisille, sen jälkeen viimeiseksi gurulle.
Kuulinpa jostakin amerikkalaisesta temppelistä jossa tarjotaan donitseja... :D (o)
Hare Krsna!
itse tarjoan ruuan Srila Prabhupadalle ja rukoilen että hän tarjoaisi tuon uhrauksen Radhalle ja Krishnalle, sekä Herra Gaurasundaralle. en koe olevani kelvollinen lähestymään Herraa suoraan, vaan ajattelin sen tapahtuvan Prabhupadan kautta.
Itse toimin täysin samoin. Pyydän Herran puhdasta palvojaa uhraamaan aterian Krishnalle.
Hare Krishna!
Bhagavad Gitassa Krishna kehoittaa meitä uhraamaan Itselleen mitä ikinä syömmekin. Hän ei luettele, mikä on puhdasta ja mikä ei. Minä olenkin ottanut sen kannan, että pyrin uhraamaan Hänelle totta vie ihan kaiken mitä syön, olipa se jonkun gurun mielestä puhdasta tai ei.
Tällä hetkellä uhraamiseni rajoittuu tosin lähinnä kiitollisuuteen; alttarilla on vain vesikuppi, elämäni kun on tällä hetkellä hektistä äitiyttä. Mutta Krishna sanoo ottavansa kyllä vastaan vaikkapa vain vesitilkankin :)
Rakkautta ja aikaahan me tosiasiassa uhraamme kun uhraamme ruoan.