Kuinka paljon fysiikkaa käytetään lääkiksessä?

Kvanttibiologiaa:

https://www.sciencealert.com/a-surprising-number-of-mutations-occur-thanks-to-a-quirk-of-quantum-physics

Lääketiede lienee sovellettua biologiaa ja biologia on pohjimmiltaan fysiikkaa.

Siis: … työkalupakkiin.

"Yksi fysiikan tosiasia, jota ilmeisesti ei nykyään opeteta kouluissa, on alipaine. Sairaaloissa on alipaineella toimivia laitteita, ja jo lääkkeen ruiskuun vetäminenkin tapahtuu alipaineella."

Alipainetta ei ole olemassakaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Yksi fysiikan tosiasia, jota ilmeisesti ei nykyään opeteta kouluissa, on alipaine. Sairaaloissa on alipaineella toimivia laitteita, ja jo lääkkeen ruiskuun vetäminenkin tapahtuu alipaineella."

Alipainetta ei ole olemassakaan.

Lue lisää

Kun et jostakin asiasta yhtään mitään tiedä, sinä kuittaat sen väitteellä, että sitä ei olemassakaan. Sehän on tyypillistä näillä palstoilla, kun olen asiaa seurannut yli kolme vuotta. Alarmistit ei tiedä mistään mitään, mutta usko omaan suureen viisauteen on aivan mahtava.

Meitä on täällä kaksi ammattilaista, jotka on vuosikymmeniä käyttänyt alipaineella toimivia laitteita. Alipaineen olemassaolon olen tiennyt jo yli 50 vuotta, koska se opetettiin keskikoulun fysiikantunnilla, joten ei ne laitteet herättäneet edes mitään kysymyksiä eikä epäilyksiä, kun ne minulle esiteltiin.

On järjetöntä kieltää sellaisen fysikaalisen ilmiön olemassaolo, jolle on suuri määrä käytännön sovellutuksia. Kyllä niihin joutuu aloittajakin tutustumaan jos lääkikseen pääsee.

Ilmeisesti fysiikan opetus kouluissa on nykyään varsin hataraa tai oppilaat huono-oppisia, kun tiedoissa tuntuu olevan pahoja aukoja, ja kyky soveltaa tietoa ja kyseenalaista valheita puuttuu täysin.

Se kineettinen kaasuteoria on aivan kelvoton selittämään kaasuissa tapahtuvia muutoksia. Sillä yritettiin selittää vain ilman lämpölaajenemista ja siihenkin se soveltuu erittäin huonosti. Kyllä siellä paineilmasäiliössä ilmamolekyylit on aivan rauhassa silloin kun paineilmaa käytetään. Ei ne poukkoile siellä yhtään mihinkään.

Ammatillisessa mielessä peruskoulun ja lukionkin käyneet on vielä aivan nollia. Nollasta lähtee ylioppilaskin, kun menee esim. hoitoalan koulutukseen. Peruskoulu ja lukio on vain yleissivistystä antavia kouluja. Ei niissä ammattiopetusta saa kuin niissä, joissa on yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus.

Kysyin pitkän uran tehneeltä erikoissairaanhoitajalta alipaineesta ja sen sovellutuksista. Hän on kanssani täysin samaa mieltä. Joko sinulle on joku pöljä väärin opettanut, tai sinä olet väärin ymmärtänyt. Ei sinun mielipiteesi kumoa niiden sairaaloissa käytettänien laitteiden toimintaa. Pöljä ja oppimaton olet sinä lainailija.

Kun ihminen on laittanut pulloon nestettä, tämä neste on ollut aluksi paineen 1 atm alaisena. Neste on sekin ainetta, joka muodostaa paineen, mm. ympärilleen, siten että nesteen ympärillä olevaan pintaan kohdistuu voima. Tasapainossa se olisi 1 atm:in nestettä, nesteen yläreunalla.

Nestettä ei olisi ollut olemassa, jos paine siinä olisi ollut alle kolmoispisteen verran.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Phase_diagram_of_water.svg
Ja ilman näin suurta ilmakehää, nestettä olisi aluksi pitänyt kerätä taivaalta kaasupulloihin, joista puristetaan pienempiä pulloja.

Alipainetta ei olemassa muutoin kuin kahden eri painesäiliön paineiden erotuksena. Tällöin neula, jossa mäntä nousee kasvattaen (0-molekyylisen kaasun ja sitten 1-molekyylisen lääkehöyryn jne.) tilavuutta, ei ole koskaan alipaineessa muutoin kuin siten, että neulan ulkopuolella ja esim. lääkenesteessä on korkeampi paine. Missä lääke kohdistaa suuremman voiman neulan kärjen luona kuin männän yläpuolella oleva ilma.

Kun ihminen kutsuu esim. vettä nesteeksi kyseessä on seos, joka sisältää ilmakehän kaasuja sekotettuina vesimolekyylien joukkoon. Jokaisessa rokotuspullossa on tällöin valmiina näkymätöntä ilmaa, jonka määrä riippuu paineesta, jossa neste on ollut. Jos mäntä laskisi painetta pullon ja neulan välillä, tätä ilmaa erottuisi nesteestä.

Jos on samassa paineessa olevat puollot, joissa toisessa on enemmän ilmaa, tämä ei aiheuta erilaisia voimia männän nostamiseen ainakaan ensimmäisellä ajan hetkellä. Joissain määrin näissä voi kuitenkin tapahtua aineen aiheuttama pienempi vastus laajentumiselle ja työlle, mikä pitää tehdä kun neulan ja pullon kokonaistilavuus kasvaa. Tähän ei kuitenkaan varmaan turvauduta, kun ilmaa tosiasiassa työnnetään pulloon, koska tässä se läikyttäisi lääkkeen ulos, jos siis ilma ei imeydy ja paine on edelleen sama.

Otetaan kuitenkin selvää, mistä tuossa tapauksessa olisi kyse. Kaasulle työ tai energian muutos olisi w=pV tai sen kaltainen tulos:
https://en.wikipedia.org/wiki/Work_(thermodynamics)
Missä mäntä antaa periksi jollekin kaasulle, jonka paine on suurempi kuin toisella puolen mäntää. Jossain määrin tämä prosessi on käänteinen ja energia, joka käytettäisiin mäännän puristamiseen käsin olisi sama kuin mikä kohdistuisi mäntään takaisin, kun siitä päästetään irti.

Nestettä ei siltikään laajennetta samalla tavalla kuin kaasua pelkällä työllä ja paineella. Mitä tapahtuu on, että männän noustessa osa nesteestä muuttuu höyriksi (ja piripinta-tapauksessakin höyryä myös on jo). Samalla osa liuenneista kaasuista erottuu myös, mikä voi olla merkittävämpää tai sitten ei. Tilanteen voi silti kuvitella ilman jälkimmäistä. Kun osa pullon sisällöstä muodostaa kaasun, mäntä voisi keskittyä sen laajentamiseen joko nesteen takana tai männän reunalla. Tätä varten kaasun voi ajatella saavuttavan nopeasti alkupaineen, joka on vain vähän alle 1 atm eli sama kuin koko systeemissä. Huomaa, että tätä kaasua pyritään laajentamaan johonkin yli sata- tai miljoonakertaiseen tilavuuteen, mikä ei kuitenkaan vaikuta suuresti työhön w=pV:ssä. Työ ei myöskään voi olla suurempi kuin ilmakehän paine verrattuna nollapaineeseen männän ulkoreunan kokoisella alueella ja kertaa sen liikkuma matka w = pAs. Tämä on sama lauseke, mutta osoittaa sen, että työ tehdään ilmakehää vastaan, pienellä avustuksella pullosta, joka pyrkii vähenemään, jos piirrettäisiin p:n käyrät.

Pieni neula vaatii vähemmän voimaa per hetki.

Pullossa kaasua syntyy silloin aina lisää. Mitä enemmän ainetta kaasussa on sitä vähemmän männän sisäreuna lähestyy nollaa painetta ja voiman suurinta arvoa. Jos molekyylien määrä kaksinkertaistuu, sama paine on kyseessä kaksi kertaa suuremmassa tilavuudessa. Puolikkaassa pullossa, jossa on ilmaa valmiina samassa paineessa, voi olla moninainen seos mm. typpeä ja vesihöyryä valmiina. Jos typpi on kuitenkin valmiimpi sekoittamaan itseensä enemmän lääkkeen vettä, ja tekee sen nimenomaan nopeasti, silloin äärellisessä ajassa mutta melko nopeasti tehty männän nosto ei johda paineen funktioon, joka putoaa yhtä jyrkästi. Tai voima joka nostaa mäntää ei koe koko noston aikana yhtäpaljon kitkan kaltaista vastusta paineiden erosta.

Lopulta pullosysteemi ei myöskään tarvitse kaikkea syntynyttä kaasua, koska se vain pyrkii siirtämään tyhjyyden neulasta aivan männän reunalta pullon peräosaan (varsinkin jos tarkastellaan systeemiä, jossa neulassa on tyhjä tila valmiina ja se annetaan pullon käyttöön venttiilin avulla: mikään ei silloin tee työtä w). Kaasua siellä tarvitsee olla lopulta määrä, joka pitää systeemin (p on pieni) tasapainossa. Ennen tätä tasapainoa höyrystyminen voi muuttaa esim. lämpötiloja, ja kaasun määrä vaihtelee. Lämpötila laajentamisessa laskee, kun neste lisää kaasumolekylien määrää vaadittua painetta varten, menettäen kaikkein nopeimmat hiukkaset. Silloin ilmakehä tai kädet alkavat tehdä työtä pulloon pitämällä sen lämpimänä.

-

Lämpö siirtyy mm. konvektiolla, konduktiolla ja säteilyllä, kun ilmaston kaasuista puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ihminen on laittanut pulloon nestettä, tämä neste on ollut aluksi paineen 1 atm alaisena. Neste on sekin ainetta, joka muodostaa paineen, mm. ympärilleen, siten että nesteen ympärillä olevaan pintaan kohdistuu voima. Tasapainossa se olisi 1 atm:in nestettä, nesteen yläreunalla.

Nestettä ei olisi ollut olemassa, jos paine siinä olisi ollut alle kolmoispisteen verran.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Phase_diagram_of_water.svg
Ja ilman näin suurta ilmakehää, nestettä olisi aluksi pitänyt kerätä taivaalta kaasupulloihin, joista puristetaan pienempiä pulloja.

Alipainetta ei olemassa muutoin kuin kahden eri painesäiliön paineiden erotuksena. Tällöin neula, jossa mäntä nousee kasvattaen (0-molekyylisen kaasun ja sitten 1-molekyylisen lääkehöyryn jne.) tilavuutta, ei ole koskaan alipaineessa muutoin kuin siten, että neulan ulkopuolella ja esim. lääkenesteessä on korkeampi paine. Missä lääke kohdistaa suuremman voiman neulan kärjen luona kuin männän yläpuolella oleva ilma.

Kun ihminen kutsuu esim. vettä nesteeksi kyseessä on seos, joka sisältää ilmakehän kaasuja sekotettuina vesimolekyylien joukkoon. Jokaisessa rokotuspullossa on tällöin valmiina näkymätöntä ilmaa, jonka määrä riippuu paineesta, jossa neste on ollut. Jos mäntä laskisi painetta pullon ja neulan välillä, tätä ilmaa erottuisi nesteestä.

Jos on samassa paineessa olevat puollot, joissa toisessa on enemmän ilmaa, tämä ei aiheuta erilaisia voimia männän nostamiseen ainakaan ensimmäisellä ajan hetkellä. Joissain määrin näissä voi kuitenkin tapahtua aineen aiheuttama pienempi vastus laajentumiselle ja työlle, mikä pitää tehdä kun neulan ja pullon kokonaistilavuus kasvaa. Tähän ei kuitenkaan varmaan turvauduta, kun ilmaa tosiasiassa työnnetään pulloon, koska tässä se läikyttäisi lääkkeen ulos, jos siis ilma ei imeydy ja paine on edelleen sama.

Otetaan kuitenkin selvää, mistä tuossa tapauksessa olisi kyse. Kaasulle työ tai energian muutos olisi w=pV tai sen kaltainen tulos:
https://en.wikipedia.org/wiki/Work_(thermodynamics)
Missä mäntä antaa periksi jollekin kaasulle, jonka paine on suurempi kuin toisella puolen mäntää. Jossain määrin tämä prosessi on käänteinen ja energia, joka käytettäisiin mäännän puristamiseen käsin olisi sama kuin mikä kohdistuisi mäntään takaisin, kun siitä päästetään irti.

Nestettä ei siltikään laajennetta samalla tavalla kuin kaasua pelkällä työllä ja paineella. Mitä tapahtuu on, että männän noustessa osa nesteestä muuttuu höyriksi (ja piripinta-tapauksessakin höyryä myös on jo). Samalla osa liuenneista kaasuista erottuu myös, mikä voi olla merkittävämpää tai sitten ei. Tilanteen voi silti kuvitella ilman jälkimmäistä. Kun osa pullon sisällöstä muodostaa kaasun, mäntä voisi keskittyä sen laajentamiseen joko nesteen takana tai männän reunalla. Tätä varten kaasun voi ajatella saavuttavan nopeasti alkupaineen, joka on vain vähän alle 1 atm eli sama kuin koko systeemissä. Huomaa, että tätä kaasua pyritään laajentamaan johonkin yli sata- tai miljoonakertaiseen tilavuuteen, mikä ei kuitenkaan vaikuta suuresti työhön w=pV:ssä. Työ ei myöskään voi olla suurempi kuin ilmakehän paine verrattuna nollapaineeseen männän ulkoreunan kokoisella alueella ja kertaa sen liikkuma matka w = pAs. Tämä on sama lauseke, mutta osoittaa sen, että työ tehdään ilmakehää vastaan, pienellä avustuksella pullosta, joka pyrkii vähenemään, jos piirrettäisiin p:n käyrät.

Pieni neula vaatii vähemmän voimaa per hetki.

Pullossa kaasua syntyy silloin aina lisää. Mitä enemmän ainetta kaasussa on sitä vähemmän männän sisäreuna lähestyy nollaa painetta ja voiman suurinta arvoa. Jos molekyylien määrä kaksinkertaistuu, sama paine on kyseessä kaksi kertaa suuremmassa tilavuudessa. Puolikkaassa pullossa, jossa on ilmaa valmiina samassa paineessa, voi olla moninainen seos mm. typpeä ja vesihöyryä valmiina. Jos typpi on kuitenkin valmiimpi sekoittamaan itseensä enemmän lääkkeen vettä, ja tekee sen nimenomaan nopeasti, silloin äärellisessä ajassa mutta melko nopeasti tehty männän nosto ei johda paineen funktioon, joka putoaa yhtä jyrkästi. Tai voima joka nostaa mäntää ei koe koko noston aikana yhtäpaljon kitkan kaltaista vastusta paineiden erosta.

Lopulta pullosysteemi ei myöskään tarvitse kaikkea syntynyttä kaasua, koska se vain pyrkii siirtämään tyhjyyden neulasta aivan männän reunalta pullon peräosaan (varsinkin jos tarkastellaan systeemiä, jossa neulassa on tyhjä tila valmiina ja se annetaan pullon käyttöön venttiilin avulla: mikään ei silloin tee työtä w). Kaasua siellä tarvitsee olla lopulta määrä, joka pitää systeemin (p on pieni) tasapainossa. Ennen tätä tasapainoa höyrystyminen voi muuttaa esim. lämpötiloja, ja kaasun määrä vaihtelee. Lämpötila laajentamisessa laskee, kun neste lisää kaasumolekylien määrää vaadittua painetta varten, menettäen kaikkein nopeimmat hiukkaset. Silloin ilmakehä tai kädet alkavat tehdä työtä pulloon pitämällä sen lämpimänä.

-

Lämpö siirtyy mm. konvektiolla, konduktiolla ja säteilyllä, kun ilmaston kaasuista puhutaan.

Lue lisää

Oletpas kirjoittanut täysin järjettömän tarinan, joka paljastaa, että et tiedä kirjoittamastasi asiasta edes alkeita, ja kaiken lisäksi kirjoitit tuon pitkän ja sekavan sadun sellaiselle, joka on saanut koulutuksen pistämiseen, ja siis myös siihen, miten lääke otetaan ampullasta.

Ei sitä mäntää nosteta eikä siellä neste kaasuunnu eikä siinä nesteessä ole ilmakehän kaasuja nimeksikään. Kyllä siellä ampullassa neste ja ilma on täysin erillään aina paitsi jos sitä pulloa rajusti ravistaa.

Niin ei luitenkaan ikinä tehdä muulloin kuin silloin, kun lääkeaine on kuiva-aineena. Silloin pullon lisätään nestettä ja ravistetaan, mutta nesteen ja ilman annetaan erottuia ennen lääkkeen käyttöä. Yleensä sellaiset lääkkeen laitetaan tippapulloon.

Kun lääke otetaan ampullasta mäntää ei nosteta. Pullo käännetään ylösalaisin, jolloin ilma joutuu pojan puolelle ja neste tulee korkin puolelle. Neulaa ei koskaan työnnetä ilmatilaan asti. Se työnnetään ainoastaan nesteeseen, ja aine vedetään ruiskuun.

Kysyin erikoissairaanhoitajalta, onko hän koskaan lisännyt ruiskulla ilmaa ampullaan. Ei hän ole lisännyt, ja kyllä se lääkeaine on sieltä aina tullut ruiskuun männän tuottamalla alipaineella. Ei se haittaa, jos ampullaan tulee ailipainetta. Kun ruisku irroitetaan neulasta. sinne ampullaan menee ilmaa.

Aina lääkkeen ottamiseen ampullasta käytetään mahdollisimman isoa neulaa, koska se aiheuttaa vähiten vastusta. Sitten kun pistetään, valitaan pieni neula. Sattuu vähemmän potilaaseen. Lääkettä ruiskuun vetäessä suurin vastus syntyy neulasta eikä ampullaan syntyvästä alipaineesta.

Minä jäin eläkkeelle CNC koneistajan hommista, mutta ennen sitä olin hoitoalalla 14 vuotta niistä kuusi ensiapupolilla ja kahdeksan sairaankuljetuksessa. Pöljää sinun on yrittää selittä minulle tuollaisia asioita, minä kun olen saanut hoitoalan koulutuksen.

Tuo viimeinenkin asia minulla on kyllä ollut varsin hyvin tiedossa. Onhan minulla paljon kokemusta kaasuista. Aivan samalla tavalla ne toimii, oli ne sitten sairaaloissa teollisuudessa tai ilmakehässä. Juttusi oli niin sekava, että olisikohan syytä hakeutua hoitoon. Siinä nyt yritti muna kanaa neuvoa.

Nykyään on vallalla jossakin sellainen kummallinen kuvitelma, että käytännön työkokemuksella ei muka ole mitään arvoa, vaan muka vain korkealla koulutuksella on arvoa. Käytännön elämässä asiat on kuitenkin toisinpäin.

Työnantajat arvostaa nimenomaan kokemusta. Tietysti silti koulutuskin täytyy olla ja mieluummin vitosen todistukset niinkuin minulla. Huonommilla ei siihen firmaan olisi edes päässyt. Vaatimustaso oli kova. Yliopiston käyneilläkin alkaa opettelu kunnolla vasta työelämässä.

Anonyymi kirjoitti:

"Yksi fysiikan tosiasia, jota ilmeisesti ei nykyään opeteta kouluissa, on alipaine. Sairaaloissa on alipaineella toimivia laitteita, ja jo lääkkeen ruiskuun vetäminenkin tapahtuu alipaineella."

Alipainetta ei ole olemassakaan.

Lue lisää

On alipainetta olemassa, mutta silloin vertailupaineena on jokin järjestelmän vakiopaine, yleensä normaali ilmanpaine. Negatiivista painetta ei ole, vaan alipaine on aina vakuumiin nähden positiivinen tai nolla.

Kyllä se on ampullissa oleva ilmanpaine, joka työntää mäntää vedettäessä lääkeaineen ruiskuun. Jos on kyseessä lääkepullo, josta otetaan kumitulpan läpi useita annoksia, niin siihen pitää lisätä ruiskulla ilmaa, tai aine ei enää kohta tule ruiskuun.

Eiköhän nämä ole peruskoulutason fysiikkaa.

Vähän vaikeampaa on ymmärtää, ettei happi tosiaan absorboi lämpöä, vaan lämpeää johtumalla. Sen ymmärtämiseksi pitäisi tuntea atomien ja molekyylien käyttäytymistä. Happi toki lämpenee, mutta ei absorboi lämpösäteilyä.

"Ilmastotieteen kasvihuoneteorian perusteet väittää, että happi ja typpi ei pysty lainkaan absorboimaan lämpöä. Sitä valheellista teoriaa opetetaan nykyään kouluissakin."

Sitä opetetaan, koska se on totta. Happi ja typpi eivät absorboi lämpöenergiaa. Ne kyllä lämpenevät johtumalla, mutta eivät absorboimalla. Et vaan itse ymmärrä absorbtion ja johtumisen eroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun et jostakin asiasta yhtään mitään tiedä, sinä kuittaat sen väitteellä, että sitä ei olemassakaan. Sehän on tyypillistä näillä palstoilla, kun olen asiaa seurannut yli kolme vuotta. Alarmistit ei tiedä mistään mitään, mutta usko omaan suureen viisauteen on aivan mahtava.

Meitä on täällä kaksi ammattilaista, jotka on vuosikymmeniä käyttänyt alipaineella toimivia laitteita. Alipaineen olemassaolon olen tiennyt jo yli 50 vuotta, koska se opetettiin keskikoulun fysiikantunnilla, joten ei ne laitteet herättäneet edes mitään kysymyksiä eikä epäilyksiä, kun ne minulle esiteltiin.

On järjetöntä kieltää sellaisen fysikaalisen ilmiön olemassaolo, jolle on suuri määrä käytännön sovellutuksia. Kyllä niihin joutuu aloittajakin tutustumaan jos lääkikseen pääsee.

Ilmeisesti fysiikan opetus kouluissa on nykyään varsin hataraa tai oppilaat huono-oppisia, kun tiedoissa tuntuu olevan pahoja aukoja, ja kyky soveltaa tietoa ja kyseenalaista valheita puuttuu täysin.

Se kineettinen kaasuteoria on aivan kelvoton selittämään kaasuissa tapahtuvia muutoksia. Sillä yritettiin selittää vain ilman lämpölaajenemista ja siihenkin se soveltuu erittäin huonosti. Kyllä siellä paineilmasäiliössä ilmamolekyylit on aivan rauhassa silloin kun paineilmaa käytetään. Ei ne poukkoile siellä yhtään mihinkään.

Ammatillisessa mielessä peruskoulun ja lukionkin käyneet on vielä aivan nollia. Nollasta lähtee ylioppilaskin, kun menee esim. hoitoalan koulutukseen. Peruskoulu ja lukio on vain yleissivistystä antavia kouluja. Ei niissä ammattiopetusta saa kuin niissä, joissa on yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus.

Kysyin pitkän uran tehneeltä erikoissairaanhoitajalta alipaineesta ja sen sovellutuksista. Hän on kanssani täysin samaa mieltä. Joko sinulle on joku pöljä väärin opettanut, tai sinä olet väärin ymmärtänyt. Ei sinun mielipiteesi kumoa niiden sairaaloissa käytettänien laitteiden toimintaa. Pöljä ja oppimaton olet sinä lainailija.

Lue lisää

Ilmastopalstan ikijankuttaja APH (Alipainehitsari) näyttää taas aktivoituneen tai sitten joku matkii sen tyyliä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletpas kirjoittanut täysin järjettömän tarinan, joka paljastaa, että et tiedä kirjoittamastasi asiasta edes alkeita, ja kaiken lisäksi kirjoitit tuon pitkän ja sekavan sadun sellaiselle, joka on saanut koulutuksen pistämiseen, ja siis myös siihen, miten lääke otetaan ampullasta.

Ei sitä mäntää nosteta eikä siellä neste kaasuunnu eikä siinä nesteessä ole ilmakehän kaasuja nimeksikään. Kyllä siellä ampullassa neste ja ilma on täysin erillään aina paitsi jos sitä pulloa rajusti ravistaa.

Niin ei luitenkaan ikinä tehdä muulloin kuin silloin, kun lääkeaine on kuiva-aineena. Silloin pullon lisätään nestettä ja ravistetaan, mutta nesteen ja ilman annetaan erottuia ennen lääkkeen käyttöä. Yleensä sellaiset lääkkeen laitetaan tippapulloon.

Kun lääke otetaan ampullasta mäntää ei nosteta. Pullo käännetään ylösalaisin, jolloin ilma joutuu pojan puolelle ja neste tulee korkin puolelle. Neulaa ei koskaan työnnetä ilmatilaan asti. Se työnnetään ainoastaan nesteeseen, ja aine vedetään ruiskuun.

Kysyin erikoissairaanhoitajalta, onko hän koskaan lisännyt ruiskulla ilmaa ampullaan. Ei hän ole lisännyt, ja kyllä se lääkeaine on sieltä aina tullut ruiskuun männän tuottamalla alipaineella. Ei se haittaa, jos ampullaan tulee ailipainetta. Kun ruisku irroitetaan neulasta. sinne ampullaan menee ilmaa.

Aina lääkkeen ottamiseen ampullasta käytetään mahdollisimman isoa neulaa, koska se aiheuttaa vähiten vastusta. Sitten kun pistetään, valitaan pieni neula. Sattuu vähemmän potilaaseen. Lääkettä ruiskuun vetäessä suurin vastus syntyy neulasta eikä ampullaan syntyvästä alipaineesta.

Minä jäin eläkkeelle CNC koneistajan hommista, mutta ennen sitä olin hoitoalalla 14 vuotta niistä kuusi ensiapupolilla ja kahdeksan sairaankuljetuksessa. Pöljää sinun on yrittää selittä minulle tuollaisia asioita, minä kun olen saanut hoitoalan koulutuksen.

Tuo viimeinenkin asia minulla on kyllä ollut varsin hyvin tiedossa. Onhan minulla paljon kokemusta kaasuista. Aivan samalla tavalla ne toimii, oli ne sitten sairaaloissa teollisuudessa tai ilmakehässä. Juttusi oli niin sekava, että olisikohan syytä hakeutua hoitoon. Siinä nyt yritti muna kanaa neuvoa.

Nykyään on vallalla jossakin sellainen kummallinen kuvitelma, että käytännön työkokemuksella ei muka ole mitään arvoa, vaan muka vain korkealla koulutuksella on arvoa. Käytännön elämässä asiat on kuitenkin toisinpäin.

Työnantajat arvostaa nimenomaan kokemusta. Tietysti silti koulutuskin täytyy olla ja mieluummin vitosen todistukset niinkuin minulla. Huonommilla ei siihen firmaan olisi edes päässyt. Vaatimustaso oli kova. Yliopiston käyneilläkin alkaa opettelu kunnolla vasta työelämässä.

Lue lisää

"Ei sitä mäntää nosteta eikä siellä neste kaasuunnu eikä siinä nesteessä ole ilmakehän kaasuja nimeksikään. Kyllä siellä ampullassa neste ja ilma on täysin erillään aina paitsi jos sitä pulloa rajusti ravistaa."

https://www.engineeringtoolbox.com/air-solubility-water-d_639.html
Nesteen täytyy käydä läpi dekompressoituminen tai lämpeneminen, jotta se voi menettää ilmakehäkaasunsa, ja se voi saada niitä lisää päinvastoin. Jostain sukeltajan taudista voi kuitenkin päätellä, että toinen prosesseista saavuttaa tasapainon nopeammin eli pakeneminen. Sentrifuginen ravistus pystyy pitämään yllä kauttaaltaan suurempaa painetta.

"Kun lääke otetaan ampullasta mäntää ei nosteta. Pullo käännetään ylösalaisin, jolloin ilma joutuu pohjan puolelle ja neste tulee korkin puolelle. Neulaa ei koskaan työnnetä ilmatilaan asti. Se työnnetään ainoastaan nesteeseen, ja aine vedetään ruiskuun."

Tekstissäni asento on samantekevä mutta sana ylös on aina ulospäin. Sivuttain oleva tilanne olisi kaikkein helpoin keskustella. Onko olemassa hyvää perustelua, miksi käännät systeemissä pullon ylösalaisin? Haittaako, jos ennen neulan työntämistä korkin läpi korkin takana on ilmaa? Onhan neulan edessä ilmaa jo ennen korkkia. Ja ilmaa on aina ollut ampoullin sisällä ja sen poisto tapahtuu erillisessä systeemissä.

Miten gravitaatio ja paineet toimivat neulassa ja pullossa, on sellainen, että tapauksessa jossa neula on yläpuolella, pullon sisällä on nesteen ja tyhjiön/kaasun paine tarkalleen 1 atm:issa siellä missä nesteen pinta on korkeimmillaan maasta pois päin. Nesteen keskellä neulan kohdalla paine on vähän suurempi, jos neulaa viedään lähemmäns pohjaa. Tämä keventää männälle tarvittavaa voimaa. Samalla kuitenkin systeemi tekee työtä siirtäessään nestettä neulaa pitkin ylös päin. Kun männän alla on vettä korkeammalla kuin pullossa ja systeemi pysäytetään esim. tähän tilaan, se muodostaa eri suuruiset paineet pullossa olevaan kaasuun ja männän reunaan (voidaan ajatella että siinäkin on kaasua). Todennäköisesti männän luona oleva paine on määrätty arvo, joka olisi mäntää pitelevän newton-metrin arvo, josta tulee paine p_N. Männän reunasta neulan kärkeen on vakio pituus h, ja neula on syvyydellä y. Paine pulossa korkin luona on p = p_N rgh - rgy, missä r on nesteen tiheys ja on laskettu hydrostaattisia paineita välittämättä esim. neulan ominaisuuksista.

Jos neula on pullon alapuolella, neste vajoaa ilman työtä. Lisäksi paine männän luona, joka siis halutaan maksimoida ilmakehää vastaan, on kaikki nesteen antama paine.

"Aina lääkkeen ottamiseen ampullasta käytetään mahdollisimman isoa neulaa, koska se aiheuttaa vähiten vastusta... Lääkettä ruiskuun vetäessä suurin vastus syntyy neulasta eikä ampullaan syntyvästä alipaineesta."

Esiintyykö sinunkin tapauksessasi kaksi alipainetta, joista haluaisit keskustella? Neulan pitäminen merkittävimpänä voimien viejänä on hyvä huomio, mutta kaikki tavat tyhjentää pulloa voivat hyväksyä sen ja aloit keskustelun ikään kuin siitä, että jotkut eivät tiedä, mikä tämän neulan voittaa. On oikein esittää, että neula voitetaan männästä kiskomalla ihan itsestään ilman muita kohtia. Se miten sanot neulan tulevan voitetuksi "alipaineella" ei kuitenkaan sisällä sitä, että pullon paineen ja ylimääräisen ilman kanssa toimiminen on osa aivan samaa selitystä.

Huomaa, että neulan käytävä voi olla mielivaltaisen kokoinen, kun puhutaan männän pinta-alasta.

Anonyymi kirjoitti:

Oletpas kirjoittanut täysin järjettömän tarinan, joka paljastaa, että et tiedä kirjoittamastasi asiasta edes alkeita, ja kaiken lisäksi kirjoitit tuon pitkän ja sekavan sadun sellaiselle, joka on saanut koulutuksen pistämiseen, ja siis myös siihen, miten lääke otetaan ampullasta.

Ei sitä mäntää nosteta eikä siellä neste kaasuunnu eikä siinä nesteessä ole ilmakehän kaasuja nimeksikään. Kyllä siellä ampullassa neste ja ilma on täysin erillään aina paitsi jos sitä pulloa rajusti ravistaa.

Niin ei luitenkaan ikinä tehdä muulloin kuin silloin, kun lääkeaine on kuiva-aineena. Silloin pullon lisätään nestettä ja ravistetaan, mutta nesteen ja ilman annetaan erottuia ennen lääkkeen käyttöä. Yleensä sellaiset lääkkeen laitetaan tippapulloon.

Kun lääke otetaan ampullasta mäntää ei nosteta. Pullo käännetään ylösalaisin, jolloin ilma joutuu pojan puolelle ja neste tulee korkin puolelle. Neulaa ei koskaan työnnetä ilmatilaan asti. Se työnnetään ainoastaan nesteeseen, ja aine vedetään ruiskuun.

Kysyin erikoissairaanhoitajalta, onko hän koskaan lisännyt ruiskulla ilmaa ampullaan. Ei hän ole lisännyt, ja kyllä se lääkeaine on sieltä aina tullut ruiskuun männän tuottamalla alipaineella. Ei se haittaa, jos ampullaan tulee ailipainetta. Kun ruisku irroitetaan neulasta. sinne ampullaan menee ilmaa.

Aina lääkkeen ottamiseen ampullasta käytetään mahdollisimman isoa neulaa, koska se aiheuttaa vähiten vastusta. Sitten kun pistetään, valitaan pieni neula. Sattuu vähemmän potilaaseen. Lääkettä ruiskuun vetäessä suurin vastus syntyy neulasta eikä ampullaan syntyvästä alipaineesta.

Minä jäin eläkkeelle CNC koneistajan hommista, mutta ennen sitä olin hoitoalalla 14 vuotta niistä kuusi ensiapupolilla ja kahdeksan sairaankuljetuksessa. Pöljää sinun on yrittää selittä minulle tuollaisia asioita, minä kun olen saanut hoitoalan koulutuksen.

Tuo viimeinenkin asia minulla on kyllä ollut varsin hyvin tiedossa. Onhan minulla paljon kokemusta kaasuista. Aivan samalla tavalla ne toimii, oli ne sitten sairaaloissa teollisuudessa tai ilmakehässä. Juttusi oli niin sekava, että olisikohan syytä hakeutua hoitoon. Siinä nyt yritti muna kanaa neuvoa.

Nykyään on vallalla jossakin sellainen kummallinen kuvitelma, että käytännön työkokemuksella ei muka ole mitään arvoa, vaan muka vain korkealla koulutuksella on arvoa. Käytännön elämässä asiat on kuitenkin toisinpäin.

Työnantajat arvostaa nimenomaan kokemusta. Tietysti silti koulutuskin täytyy olla ja mieluummin vitosen todistukset niinkuin minulla. Huonommilla ei siihen firmaan olisi edes päässyt. Vaatimustaso oli kova. Yliopiston käyneilläkin alkaa opettelu kunnolla vasta työelämässä.

Lue lisää

Se on ampulli, ei ampulla. Luulin ensin näppihäiriöksi, mutta kun sama toistui usein, niin kyllä se oli silkkaa tietämättömyyttä.

Kova on tuo sinun pakkomielteesi, kun intät hoitoalan ammattilaisen kanssa. Tuossa on jotakin erittäin sairasta. Oletko sinä käynyt edes kansakoulua. Minulle tuo asia opetettiin keskikoulussa 1960 luvulla. Opettaja imi pienen kompressorin imupuolella sen vacuumin lasikupuun.

Ei se vacuumi itsestään synny. Siihen tarvitaan imu elikkä alipaine oli sitten kysymys lasikuvusta tai ruokapakkauksesta. Siihen vacuiumiinhan ne makkaratkin on pakattu ja kahvipaketit on myös vacuumipakkauksia.

Sairaaloissa on kahdenlaisia imulaitteita. Toisissa imu tuotetaan paineilman ohivirtauksella T muotoisessa putkessa. Toisissa, joilla muumuassa vedetään kakaroita imukupilla tähän sinun edustamaan kusipäiseen maailmaan, imu tuotetaan komressorin imupuolella.

Sinulla ei taida olla edes minkään alan koulutusta. Jos olisi, olisit sinä siihen alipaineeseen jossain törmännyt. Se on niin yleisesti käytetty systeemi. Minä tutustuin siihen myös kotona jo 1960 luvulla, kun taloon hankittiin lypsykone.

Maalaiset tietää näistä ja kaasuasioista paljon enemmän kuin kaupunkilaiset. Minä tosin olen ollut kaupunkilainen jo 51 vuotta, mutta vanhat opit on säilynyt hyvin muistissa. Jos ei sitä totuutta alipainesta ala löytyä, suosittelen hoitoon menoa. Kyllä siellä hoitopaikassa se alipaine elikkä imu tunnetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kova on tuo sinun pakkomielteesi, kun intät hoitoalan ammattilaisen kanssa. Tuossa on jotakin erittäin sairasta. Oletko sinä käynyt edes kansakoulua. Minulle tuo asia opetettiin keskikoulussa 1960 luvulla. Opettaja imi pienen kompressorin imupuolella sen vacuumin lasikupuun.

Ei se vacuumi itsestään synny. Siihen tarvitaan imu elikkä alipaine oli sitten kysymys lasikuvusta tai ruokapakkauksesta. Siihen vacuiumiinhan ne makkaratkin on pakattu ja kahvipaketit on myös vacuumipakkauksia.

Sairaaloissa on kahdenlaisia imulaitteita. Toisissa imu tuotetaan paineilman ohivirtauksella T muotoisessa putkessa. Toisissa, joilla muumuassa vedetään kakaroita imukupilla tähän sinun edustamaan kusipäiseen maailmaan, imu tuotetaan komressorin imupuolella.

Sinulla ei taida olla edes minkään alan koulutusta. Jos olisi, olisit sinä siihen alipaineeseen jossain törmännyt. Se on niin yleisesti käytetty systeemi. Minä tutustuin siihen myös kotona jo 1960 luvulla, kun taloon hankittiin lypsykone.

Maalaiset tietää näistä ja kaasuasioista paljon enemmän kuin kaupunkilaiset. Minä tosin olen ollut kaupunkilainen jo 51 vuotta, mutta vanhat opit on säilynyt hyvin muistissa. Jos ei sitä totuutta alipainesta ala löytyä, suosittelen hoitoon menoa. Kyllä siellä hoitopaikassa se alipaine elikkä imu tunnetaan.

Lue lisää

"Opettaja imi pienen kompressorin imupuolella sen vacuumin lasikupuun. "

Ei imenyt. Opettaja alensi painetta lasikuvussa pumppaamalla siitä ilmaa pois, mutta missään keskikouluissa ei ole ollut niin tehokkaita kompuroita, että niillä oltaisiin päästy lähellekään vakuumia. Kompuran imupuolella vallitsee ulkoista painetta alempi paine, ei negatiivista painetta, koska se olisi yhtä absurdi ajatus kuin alle nollan Kelvinin lämpötila.

T - muotoinen putki perustuu Bernoullin lakiin, eikä sillä saada negatiivista painetta.

Myös lypsykoneessa maito siirtyy utareista linjastoon suuremman paineen työntämänä, joka lypsykoneen tapauksessa on lehmän utareissa. Tykyttimellä aiheutetaan vain vähän normaalia ilmanpainetta pienempi sykkivä paineen alentuma.

Anonyymi kirjoitti:

Kova on tuo sinun pakkomielteesi, kun intät hoitoalan ammattilaisen kanssa. Tuossa on jotakin erittäin sairasta. Oletko sinä käynyt edes kansakoulua. Minulle tuo asia opetettiin keskikoulussa 1960 luvulla. Opettaja imi pienen kompressorin imupuolella sen vacuumin lasikupuun.

Ei se vacuumi itsestään synny. Siihen tarvitaan imu elikkä alipaine oli sitten kysymys lasikuvusta tai ruokapakkauksesta. Siihen vacuiumiinhan ne makkaratkin on pakattu ja kahvipaketit on myös vacuumipakkauksia.

Sairaaloissa on kahdenlaisia imulaitteita. Toisissa imu tuotetaan paineilman ohivirtauksella T muotoisessa putkessa. Toisissa, joilla muumuassa vedetään kakaroita imukupilla tähän sinun edustamaan kusipäiseen maailmaan, imu tuotetaan komressorin imupuolella.

Sinulla ei taida olla edes minkään alan koulutusta. Jos olisi, olisit sinä siihen alipaineeseen jossain törmännyt. Se on niin yleisesti käytetty systeemi. Minä tutustuin siihen myös kotona jo 1960 luvulla, kun taloon hankittiin lypsykone.

Maalaiset tietää näistä ja kaasuasioista paljon enemmän kuin kaupunkilaiset. Minä tosin olen ollut kaupunkilainen jo 51 vuotta, mutta vanhat opit on säilynyt hyvin muistissa. Jos ei sitä totuutta alipainesta ala löytyä, suosittelen hoitoon menoa. Kyllä siellä hoitopaikassa se alipaine elikkä imu tunnetaan.

Lue lisää

"Sinulla ei taida olla edes minkään alan koulutusta. Jos olisi, olisit sinä siihen alipaineeseen jossain törmännyt. Se on niin yleisesti käytetty systeemi. "

Alipaine on yleisesti käytetty termi, joka tarkoittaa vertailupainetta alempaa painetta. Yleensä normaali ilmanpainetta alempaa painetta. Alipaine on absoluuttisena paineena aina positiivinen. Pienin mahdollinen alipaine saadaan, kun imupuoplella on täydellinen tyhjiö, mutta siihen ei mekaanisilla- tai millään muillakaan laitteilla ylletä. Sama asia koskee lämpötilan absoluuttista nollapistettä. Sitä voidaan lähestyä rajatta, mutta se alle ei voida päästä.

.. viette sen säiliön alipainetta tuonne - vaikkapa Kuuhun - ja aukaisette säiliön ja päästätte sen alipaineen ulos?

:)

Mahtaako sinulla olla alipanehitsari-hoiturin pätevyyttä? Niitä ei taideta vieläkään kouluttaa missään TKK:lla.

Anonyymi kirjoitti:

Mahtaako sinulla olla alipanehitsari-hoiturin pätevyyttä? Niitä ei taideta vieläkään kouluttaa missään TKK:lla.

Autetaan mäessä.

"5 yleisintä argumenttivirhettä – ja miten selviät niistä"


https://tinyurl.com/kt7zzfsp

Anonyymi kirjoitti:

.. viette sen säiliön alipainetta tuonne - vaikkapa Kuuhun - ja aukaisette säiliön ja päästätte sen alipaineen ulos?

:)

Avaruusaluksilla lennettäessä on varottava meteorien ja avaruusromun tekemiä reikiä. Niistä saattaa avaruuden tyhjö tunkeutua sisään.

Anonyymi kirjoitti:

Autetaan mäessä.

"5 yleisintä argumenttivirhettä – ja miten selviät niistä"


https://tinyurl.com/kt7zzfsp

Lue lisää

Oletko alipainehitsarin alter ego?

Kun lasikuvusta imettiin kompressorilla ilmaa pois, vain täysin seonnut voi väittää, että siinä sitä ilmaa työnsi pois sieltä ulkoinen ilmanpaine. Eihän se ulkoinen ilmanpaine millään voinut vaikuttaa sinne lasikuvun sisälle. Pitää sitä nyt osata käyttää omaa järkeäkin.

Aivan sama asia on, kun ampullasta vedetään lääkettä ruiskuun. Ei siinä prosessissa ulkoinen ilmanpaine vaikuta yhtään mitään. Minä olen vetänyt todella monta kertaa puudutusainetta ruiskuun aikanaan.

Usein minä vedin sen lääkärille valmiiksi, kun oli tarvetta puuduttaa. Muutaman kerran minä myöskin puudutin murtuman, ennen kuin se laitettiin paikalleen. Kerran oli niin tumpelo lääkäri, että se ei hallinnut hommaa ollenkaan.

Minä pyysin, että saanko minä yrittää, koska olin ollut hommassa mukana satoja kertoja toisena osapuolena. Kysymys oli murtuneista ranteista. Minä laitoin niitä luita sitten paikalleen neljältä potilaalta, kun lääkäri antoi luvan. Minä myös puudutin ne.

On todella kummallista, jos teknisessä korkeakoulussa opetus on väärää. Eihän niitä sairaaloiden teknisiä laitteita toki ole Suomessa keksitty. Niitä vain käytetään myös Suomessa.

Todennäköisesti suurin osa niistä on keksitty Amerikassa. Kunnollinen injektioruisku kehitettiin jo 1800 luvulla. Alipainekammio respiraattori elikkä rautakeuhko keksittiin 1929 Amerikassa.

Sen toimintaperiaate opetettiin hoitoalan koulutuksessa, vaikka sellaisia ei juurikaan ollut käytössä enään 1970 luvulla. Viimeisin sellainen kuitenkin pysäytettiin vasta 2003 vuonna, kun potilas, jota sillä oli vuosikymmeniä hoidettu, kuoli vanhuuttaan.

On aivan samantekevää vaikka teknisessä korkeakoulussa opetettaisiin paine ja alipaineasiat väärin, niin hoitoalalla niistä täytyy tietää totuus, koska monesti on hirveä kiire toimia oikein.

Täytyy tietää, että ampullaan ei tarvitse lisätä ilmaa. Sieltä vain vedetään lääke ruiskuun, ja annetaan potilaalle. Kun veti puudutusainetta ruiskuun. niin aivan hyvin se sieltä tuli, vaikka pulloon syntyi aipaine. Sitten kun irroitti ruiskun neulasta, kuului pieni tuhahdus, kun pulloon meni ilmaa.

Täytyy vissiin sukulaisilta selvittää, mitä siellä tekussa oikeasti opetetaan. Yksi on käynyt koneenrakennuspuolen ja toinen on parhaillaan sen alan koulutuksessa, ja kaksi on muun alan diplomi-insinöörejä ja on ohjelmointityössä. Yhdestä tulee lääkäri.

Vaimo joka on käynyt keskikoulun, ja läpäissyt myös osan lukioaineista iltaoppikoilussa, ja on erikoissairaanhoitaja, on kyllä minun kanssani täsmälleen samaa mieltä aipaineesta, Taitaa nykyinen koulujärjestelmä tuottaa vajakkeja, joilta osa olennaisista tiedoista puuttuu.

Epäilen kyllä, että kysymys on enemmänkin opetetun väärin ymmärtämisestä. Tietoa täytyy osata myös soveltaa oikein. Sen taas oppii käytännön työelämässä. Professorikin voi olla tollo, jos ei ole oppinut koskaan soveltamaan tietoa käytäntöön.

Viime vuosina on joutunut kuuntelemaan paljonkin tollojen professorien mielipiteitä telkkarista. Yksi tollo professori väitti, että typpioksiduuli on 300 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Sairaaloissa käytetään typpioksiduulia, joten tiesin heti, että professori oli valehteleva tollo. Professorin ymmärrys fysiikasta oli aivan nolla. Molempien molekyylien molekyylipaino on lähes sama. Toisessa on hapen lisälsi hiiliatomeja ja toisessa typpiatomeja.

Tiedon soveltamisessa tuntuu olevan nykyään suuria ongelmia jopa yliopistotasolla. Käytännön työelämässä se täytyy kuitenkin hallita. Eihän mikään muuten onnistuisi. Kun käyttää paineilmakäyttöista rälläkkää, oppii kyllä nopeasti, että paineilma absorboi lämpöä.

Miksi se absorboi lämpöä, selviää kyllä järkimiehelle, kun tutustuu kompressorin toimintaan. Kait siellä teknisessä korkeakoulussa nyt opetetaan kompressorista kaikki. vai jääkö sekin opetus vajaaksi.

Jos ei paineistettavaa ilmaa jäähdytettäisi, se sulattaisia aika pian painesäiliön. Yksi esitti joskus ilmastonmuutospalstalla laskelman, kuinka korkealle lämpötila nousisi. Muistaakseni se oli noin 1500 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun lasikuvusta imettiin kompressorilla ilmaa pois, vain täysin seonnut voi väittää, että siinä sitä ilmaa työnsi pois sieltä ulkoinen ilmanpaine. Eihän se ulkoinen ilmanpaine millään voinut vaikuttaa sinne lasikuvun sisälle. Pitää sitä nyt osata käyttää omaa järkeäkin.

Aivan sama asia on, kun ampullasta vedetään lääkettä ruiskuun. Ei siinä prosessissa ulkoinen ilmanpaine vaikuta yhtään mitään. Minä olen vetänyt todella monta kertaa puudutusainetta ruiskuun aikanaan.

Usein minä vedin sen lääkärille valmiiksi, kun oli tarvetta puuduttaa. Muutaman kerran minä myöskin puudutin murtuman, ennen kuin se laitettiin paikalleen. Kerran oli niin tumpelo lääkäri, että se ei hallinnut hommaa ollenkaan.

Minä pyysin, että saanko minä yrittää, koska olin ollut hommassa mukana satoja kertoja toisena osapuolena. Kysymys oli murtuneista ranteista. Minä laitoin niitä luita sitten paikalleen neljältä potilaalta, kun lääkäri antoi luvan. Minä myös puudutin ne.

On todella kummallista, jos teknisessä korkeakoulussa opetus on väärää. Eihän niitä sairaaloiden teknisiä laitteita toki ole Suomessa keksitty. Niitä vain käytetään myös Suomessa.

Todennäköisesti suurin osa niistä on keksitty Amerikassa. Kunnollinen injektioruisku kehitettiin jo 1800 luvulla. Alipainekammio respiraattori elikkä rautakeuhko keksittiin 1929 Amerikassa.

Sen toimintaperiaate opetettiin hoitoalan koulutuksessa, vaikka sellaisia ei juurikaan ollut käytössä enään 1970 luvulla. Viimeisin sellainen kuitenkin pysäytettiin vasta 2003 vuonna, kun potilas, jota sillä oli vuosikymmeniä hoidettu, kuoli vanhuuttaan.

On aivan samantekevää vaikka teknisessä korkeakoulussa opetettaisiin paine ja alipaineasiat väärin, niin hoitoalalla niistä täytyy tietää totuus, koska monesti on hirveä kiire toimia oikein.

Täytyy tietää, että ampullaan ei tarvitse lisätä ilmaa. Sieltä vain vedetään lääke ruiskuun, ja annetaan potilaalle. Kun veti puudutusainetta ruiskuun. niin aivan hyvin se sieltä tuli, vaikka pulloon syntyi aipaine. Sitten kun irroitti ruiskun neulasta, kuului pieni tuhahdus, kun pulloon meni ilmaa.

Täytyy vissiin sukulaisilta selvittää, mitä siellä tekussa oikeasti opetetaan. Yksi on käynyt koneenrakennuspuolen ja toinen on parhaillaan sen alan koulutuksessa, ja kaksi on muun alan diplomi-insinöörejä ja on ohjelmointityössä. Yhdestä tulee lääkäri.

Vaimo joka on käynyt keskikoulun, ja läpäissyt myös osan lukioaineista iltaoppikoilussa, ja on erikoissairaanhoitaja, on kyllä minun kanssani täsmälleen samaa mieltä aipaineesta, Taitaa nykyinen koulujärjestelmä tuottaa vajakkeja, joilta osa olennaisista tiedoista puuttuu.

Epäilen kyllä, että kysymys on enemmänkin opetetun väärin ymmärtämisestä. Tietoa täytyy osata myös soveltaa oikein. Sen taas oppii käytännön työelämässä. Professorikin voi olla tollo, jos ei ole oppinut koskaan soveltamaan tietoa käytäntöön.

Viime vuosina on joutunut kuuntelemaan paljonkin tollojen professorien mielipiteitä telkkarista. Yksi tollo professori väitti, että typpioksiduuli on 300 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Sairaaloissa käytetään typpioksiduulia, joten tiesin heti, että professori oli valehteleva tollo. Professorin ymmärrys fysiikasta oli aivan nolla. Molempien molekyylien molekyylipaino on lähes sama. Toisessa on hapen lisälsi hiiliatomeja ja toisessa typpiatomeja.

Tiedon soveltamisessa tuntuu olevan nykyään suuria ongelmia jopa yliopistotasolla. Käytännön työelämässä se täytyy kuitenkin hallita. Eihän mikään muuten onnistuisi. Kun käyttää paineilmakäyttöista rälläkkää, oppii kyllä nopeasti, että paineilma absorboi lämpöä.

Miksi se absorboi lämpöä, selviää kyllä järkimiehelle, kun tutustuu kompressorin toimintaan. Kait siellä teknisessä korkeakoulussa nyt opetetaan kompressorista kaikki. vai jääkö sekin opetus vajaaksi.

Jos ei paineistettavaa ilmaa jäähdytettäisi, se sulattaisia aika pian painesäiliön. Yksi esitti joskus ilmastonmuutospalstalla laskelman, kuinka korkealle lämpötila nousisi. Muistaakseni se oli noin 1500 astetta.

Lue lisää

Ennen kuin lasikuvusta on imetty hippuakaan ilmaa, siellä vaikuttaa normaali-ilmanpaine. Alipainepumppu vähentää imupuolella olevaa painetta ja aiheuttaa paine-eron imuletkun (pi) ja astian paineen (pa) välille. Voima, joka vaikuttaa neliölle, saadaan yhtälöstä pa - pi . Tällöin liike on suuremmasta paineesta pienempään ja ilma virtaa astiasta ulos. Astiassa oleva paine tekee siis työn.

Kaikissa maailman teknisissä oppilaitoksissa opetetaan paineesta samalla tavalla; ei vain Suomessa. Eikä tarvita edes teknistä oppilaitosta, vaan jo peruskoulutasolla tuo pitäisi ymmärtää. Sinä ukko parka olet ilmeisesti ymmärtänyt asian koko elämäsi aivan väärin. Toimiihan se silti, vaikka mekanismia ei ymmärräkään. Et sinä ymmärrä tietokoneesi toimntaakaan.

Lämpökin nousee vain jos se ei pääse siirtymään ulos säiliöstä. Ja tiedätkö edes, että kyseinen lasutoimitus perustuu kaasujen tilayhtälöön, jota sinä olet pitänyt vääränä?

Anonyymi kirjoitti:

Kun lasikuvusta imettiin kompressorilla ilmaa pois, vain täysin seonnut voi väittää, että siinä sitä ilmaa työnsi pois sieltä ulkoinen ilmanpaine. Eihän se ulkoinen ilmanpaine millään voinut vaikuttaa sinne lasikuvun sisälle. Pitää sitä nyt osata käyttää omaa järkeäkin.

Aivan sama asia on, kun ampullasta vedetään lääkettä ruiskuun. Ei siinä prosessissa ulkoinen ilmanpaine vaikuta yhtään mitään. Minä olen vetänyt todella monta kertaa puudutusainetta ruiskuun aikanaan.

Usein minä vedin sen lääkärille valmiiksi, kun oli tarvetta puuduttaa. Muutaman kerran minä myöskin puudutin murtuman, ennen kuin se laitettiin paikalleen. Kerran oli niin tumpelo lääkäri, että se ei hallinnut hommaa ollenkaan.

Minä pyysin, että saanko minä yrittää, koska olin ollut hommassa mukana satoja kertoja toisena osapuolena. Kysymys oli murtuneista ranteista. Minä laitoin niitä luita sitten paikalleen neljältä potilaalta, kun lääkäri antoi luvan. Minä myös puudutin ne.

On todella kummallista, jos teknisessä korkeakoulussa opetus on väärää. Eihän niitä sairaaloiden teknisiä laitteita toki ole Suomessa keksitty. Niitä vain käytetään myös Suomessa.

Todennäköisesti suurin osa niistä on keksitty Amerikassa. Kunnollinen injektioruisku kehitettiin jo 1800 luvulla. Alipainekammio respiraattori elikkä rautakeuhko keksittiin 1929 Amerikassa.

Sen toimintaperiaate opetettiin hoitoalan koulutuksessa, vaikka sellaisia ei juurikaan ollut käytössä enään 1970 luvulla. Viimeisin sellainen kuitenkin pysäytettiin vasta 2003 vuonna, kun potilas, jota sillä oli vuosikymmeniä hoidettu, kuoli vanhuuttaan.

On aivan samantekevää vaikka teknisessä korkeakoulussa opetettaisiin paine ja alipaineasiat väärin, niin hoitoalalla niistä täytyy tietää totuus, koska monesti on hirveä kiire toimia oikein.

Täytyy tietää, että ampullaan ei tarvitse lisätä ilmaa. Sieltä vain vedetään lääke ruiskuun, ja annetaan potilaalle. Kun veti puudutusainetta ruiskuun. niin aivan hyvin se sieltä tuli, vaikka pulloon syntyi aipaine. Sitten kun irroitti ruiskun neulasta, kuului pieni tuhahdus, kun pulloon meni ilmaa.

Täytyy vissiin sukulaisilta selvittää, mitä siellä tekussa oikeasti opetetaan. Yksi on käynyt koneenrakennuspuolen ja toinen on parhaillaan sen alan koulutuksessa, ja kaksi on muun alan diplomi-insinöörejä ja on ohjelmointityössä. Yhdestä tulee lääkäri.

Vaimo joka on käynyt keskikoulun, ja läpäissyt myös osan lukioaineista iltaoppikoilussa, ja on erikoissairaanhoitaja, on kyllä minun kanssani täsmälleen samaa mieltä aipaineesta, Taitaa nykyinen koulujärjestelmä tuottaa vajakkeja, joilta osa olennaisista tiedoista puuttuu.

Epäilen kyllä, että kysymys on enemmänkin opetetun väärin ymmärtämisestä. Tietoa täytyy osata myös soveltaa oikein. Sen taas oppii käytännön työelämässä. Professorikin voi olla tollo, jos ei ole oppinut koskaan soveltamaan tietoa käytäntöön.

Viime vuosina on joutunut kuuntelemaan paljonkin tollojen professorien mielipiteitä telkkarista. Yksi tollo professori väitti, että typpioksiduuli on 300 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Sairaaloissa käytetään typpioksiduulia, joten tiesin heti, että professori oli valehteleva tollo. Professorin ymmärrys fysiikasta oli aivan nolla. Molempien molekyylien molekyylipaino on lähes sama. Toisessa on hapen lisälsi hiiliatomeja ja toisessa typpiatomeja.

Tiedon soveltamisessa tuntuu olevan nykyään suuria ongelmia jopa yliopistotasolla. Käytännön työelämässä se täytyy kuitenkin hallita. Eihän mikään muuten onnistuisi. Kun käyttää paineilmakäyttöista rälläkkää, oppii kyllä nopeasti, että paineilma absorboi lämpöä.

Miksi se absorboi lämpöä, selviää kyllä järkimiehelle, kun tutustuu kompressorin toimintaan. Kait siellä teknisessä korkeakoulussa nyt opetetaan kompressorista kaikki. vai jääkö sekin opetus vajaaksi.

Jos ei paineistettavaa ilmaa jäähdytettäisi, se sulattaisia aika pian painesäiliön. Yksi esitti joskus ilmastonmuutospalstalla laskelman, kuinka korkealle lämpötila nousisi. Muistaakseni se oli noin 1500 astetta.

Lue lisää

Slitähän (tai pyydä vaimoasi selittämään) mitä se alipaine mielestäsi on. Onko se paineen vastakohta, eli negatiivista painetta?

VTT: "Paineen mittaaminen on aina paine-eron mittaamista."

Ei ole absoluuttista alipainetta. On vain nollapaineesta eli vakuumista poikkeavaa painetta, joka on aina positiivista.

Lääkärin koulutus edellyttää vai ulkoa oppimista - ja jos on epäselvää, katsotaan netistä.

Puolet lääketieteestä kirjoitetaan uusiksi joka kymmenes vuosi ..

Lääkkeiden vaikutuksesta 80 % on placebovaikutusta. Ja valkoinen takki on tärkeä uskottavuuden kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkkeiden vaikutuksesta 80 % on placebovaikutusta. Ja valkoinen takki on tärkeä uskottavuuden kannalta.

Ja lähde väitteelle?
Ennen kuin lääke hyväksytään, se testataan kaksoissokkotutkimuksin. Sen tehon pitää erota oleellisesti palsebosta, ennen kuin sitä voidaan hyväksyä lääkkeeksi. Muutenhan jopa homeopaattiset valmisteet olisivat lääkkeitä. Ne perustuvat plaseboon.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkärin koulutus edellyttää vai ulkoa oppimista - ja jos on epäselvää, katsotaan netistä.

Puolet lääketieteestä kirjoitetaan uusiksi joka kymmenes vuosi ..

Eivät pidä nuokaan väitteet paikkaansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja lähde väitteelle?
Ennen kuin lääke hyväksytään, se testataan kaksoissokkotutkimuksin. Sen tehon pitää erota oleellisesti palsebosta, ennen kuin sitä voidaan hyväksyä lääkkeeksi. Muutenhan jopa homeopaattiset valmisteet olisivat lääkkeitä. Ne perustuvat plaseboon.

Lue lisää

Joku prisma-ohjelma tai vastaava, josta on jäänyt mieleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät pidä nuokaan väitteet paikkaansa.

Uutisoitiin joskus 15 vuotta sitten .. samoihin aikoihin kun kerrottiin miten tehdään genomiin perustuva täsmätuhoase tavallisen flunssaviruksen mukana matkaa ja tuhoa tekemään.

-BRICS-

Anonyymi kirjoitti:

Eivät pidä nuokaan väitteet paikkaansa.

Lääketiede ei ole insinööritieteitä .. etenkään lääkärikoulutus ei pohjaa mihinkään omaehtoiseen suunnitteluun jms. älykkyyttä vaativaan osaamiseen, Tosin ei nykyinen koulu-insinöörikään paljoa osaa - katsotaan taulukosta ja käytetään valmisohjelmia - ja talot sortuvat.

Se on vain lukupari taulukoitavaksi.

Yleensä kuulee sanottavan, että sopiva diastolinen verenpaine on 85 eli 85 mm Hg. Se vastaa noin 1.15 m vesipatsasta. Kyseessä on kuitenkin ylipaine normaaliin ilmanpaineeseen nähden, joka vastaa noin 10 m vesipatsasta. Diastolinen paine on siis noin 10 % ylipainetta.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä kuulee sanottavan, että sopiva diastolinen verenpaine on 85 eli 85 mm Hg. Se vastaa noin 1.15 m vesipatsasta. Kyseessä on kuitenkin ylipaine normaaliin ilmanpaineeseen nähden, joka vastaa noin 10 m vesipatsasta. Diastolinen paine on siis noin 10 % ylipainetta.

Lue lisää

Jos vuorikiipeilijä kiipeilee Mt. Everestin huipulla niin mahtaa olla kovat verenpaineet.